Ylävatsavaivat ja refluksioireet

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä
10.4.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Toistuvat ylävatsa- ja refluksioireet ovat väestötasolla yleisiä. Pääosan niistä aiheuttavat dyspepsia, joka jaotellaan toiminnalliseen ja orgaaniseen, ja refluksitauti.
  • Noin puolet ylävatsavaivoista on toiminnallisia.
  • Länsimaissa refluksitaudin oireita on noin 30 %:lla aikuisväestöstä.
  • Noin kahdella kolmasosalla avohoidon refluksipotilaista ruokatorven tähystyslöydös on normaali. Refluksitauti diagnosoidaan ja hoito aloitetaan kliinisten oireiden perusteella, ellei potilaalla ole hälyttäviä oireita
  • Gastroskopiaharkinnassa on huomioitava riskitekijät ja hälyttävät oireet. Aiemmin tutkimattoman ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen kuvataan kaaviossa Ylävatsavaivaisen aikuispotilaan tutkiminen «http://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50093/Ylavatsaoireisen_tutkimus.html»1.
  • Aikuisilla dyspepsiaoireisilla ylävatsaoireiden diagnostiikassa gastroskopian tarkoitus on orgaanisten syiden, kuten ulkustaudin ja mahasyövän, sulkeminen pois. Mahasyöpä on kuitenkin vähentynyt Suomessa jyrkästi viimeisen 30 vuoden aikana.
  • Refluksipotilailla gastroskopian tarkoituksena ovat refluksitaudin luokitus (erosiivinen vs. ei-erosiivinen) ja mahdollisten komplikaatioiden toteaminen (ruokatorvi ulkus, striktuura, Barrettin ruokatorvi). Ruokatorvibiopsioiden merkitys on refluksitaudin diagnostiikassa vähäinen, mutta histologinen tutkimus tarvitaan Barrettin ruokatorven toteamiseksi ja refluksitaudin erotusdiagnostiikassa (eosinofiilinen esofagiitti).
  • Toiminnallisen dyspepsian ja lievän refluksitaudin hoito on oireenmukaista. Ensisijaisena lääkehoitona käytetään protonipumpun estäjiä (PPI), mutta pitkäkestoinen lääkehoito ei yleensä ole aiheellinen.
  • Helikobakteeri-infektion hoito auttaa vain pientä osaa ylävatsaoireisista potilaista, mutta infektion toteamisen jälkeen hoitoa suositellaan mahahaavan ja mahasyövän riskin pienentämiseksi.
  • Refluksitauti hoidetaan haponestolääkkeillä, joista protonipumpun estäjät (PPI) ovat tehokkaimpia. Jos asianmukaisesti toteutetulla empiirisellä lääkehoidolla ei saada vastetta, on tehtävä gastroskopia ja tarvittaessa erotusdiagnostiset ruokatorven funktiotutkimukset. Pieni osa refluksitautia sairastavista tarvitsee leikkaushoidon.
  • Kaikille refluksitautia sairastaville tulee antaa hoito-ohjeet myös lääkkeettömästä hoidosta. Lääkkeettömiin hoitoihin kuuluvat ruokavalio, laihdutus ja vuoteen pääpuolen korotus (jos oireita yöllä).

Rajaukset

  • Hoitosuosituksesta on rajattu pois
    • aikuisten ärtyvän suolen oireyhtymä (Irritable Bowel Syndrome, IBS)
    • akuutti vatsa (ks. määritelmä lisätietoaineistosta «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»2)
    • keliakia
    • vatsan alueen spesifiset sairaudet
    • postoperatiiviset vatsaoireet
    • Barrettin ruokatorven diagnostiikka ja seuranta.
    • refluksitaudin ekstaesofageaalisten manifestaatioiden diagnostiikka ja hoito.
  • Ulkustautia käsitellään kohdassa Helikobakteeri-infektion diagnostiikka «A6»2 ja hoito «A2»3.
  • Hoitosuositus käsittelee sappikivitautia ja kroonista pankreatiittia vain erotusdiagnostisesti.

Tavoitteet

  • Suosituksen tarkoituksena on auttaa lääkäreitä ja muita terveydenhuollossa toimivia tutkimaan ja hoitamaan potilaita, joilla on pitkäaikaisia tai toistuvia ylävatsavaivoja.
  • Suositus käsittelee dyspepsiaa, helikobakteeri-infektiota ja refluksitautia (Gastroesophageal Reflux Disease, GERD).
  • Lasten ylävatsavaivat käsitellään aikuisten suosituksen yhteydessä mutta lasten diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät eroavaisuudet käsitellään erikseen.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhminä ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.
  • Potilasversion kohderyhmänä ovat toistuvista ylävatsavaivoista kärsivät ylävatsavaivaiset.

Määritelmät

  • Dyspepsiassa potilaalla esiintyy vähintään yksi seuraavista (toistuvista tai pitkäaikaisista) oireista:
    • haittaava ruokailun jälkeinen täyteläisyyden tunne
    • varhainen kylläisyys
    • ylävatsakipu (epigastrinen kipu) tai -polttelu.
  • Dyspeptisten oireiden taustalla on orgaaninen dyspepsia (jolloin oireiden taustalla on elimellinen syy) tai toiminnallinen dyspepsia.
  • Toiminnallinen dyspepsia on oireisto, jonka oletetaan olevan lähtöisin ruoansulatuskanavan yläosan alueelta ja jonka oireita ei selitä mikään orgaaninen, systeeminen tai metabolinen sairaus (ks. lisätietoa aiheesta «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»2).
  • Refluksitaudissa (GERD) mahalaukusta ruokatorveen nouseva mahansisältö aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita (useimmiten närästystä ja mahan sisällön käänteisvirtausta) ja osalle potilaista ruokatorven limakalvovaurion (eroosiot, ulkus, striktuura, Barrettin ruokatorvi).
    • Refluksitauti on krooninen sairaus, jolle on tyypillistä oireisten ja oireettomien vaiheiden vuorottelu:
      • 1. Erosiivisessa refluksitaudissa (Erosive Reflux Disease, ERD) tähystyksessä todetaan distaalisessa ruokatorvessa limakalvorikkoumia tai haavaumia.
      • 2. Ei-erosiivisessa refluksitaudissa (Non-erosive Reflux Disease, NERD) on refluksioireita mutta tähystyksessä ei näy silmämääräisiä löydöksiä.
    • Närästys tarkoittaa rintalastan takaista epämiellyttävää tuntemusta tai kipua, joka on luonteeltaan polttavaa (ks. lisätietoa aiheesta «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»2). Närästyksen syynä voi refluksitaudin sijasta olla toiminnallinen närästys tai refluksiherkkyys.
  • Mahan sisällön käänteisvirtaus (regurgitaatio) tarkoittaa ponnistelematta tapahtuvaa mahan sisällön takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen, kurkkuun ja suuhun. Mahan sisällön käänteisvirtaukseen ei liity pahoinvointia tai oksentelua.
  • Muut määritelmät ja keskeiset ylävatsavaivoihin liittyvät ICD-10-koodit käsitellään lisätietoaineistossa «Määritelmiä sisältäen Rooma III -kriteerit»2 ja «Ylävatsavaivaisella potilaalla yleisesti käytettäviä ICD10-diagnoosikoodeja»3.

Esiintyvyys

Kuva 1.

Helikobakteeri-vasta-ainelöydökset 10 vuoden ikäkohorteittain ilmaistuna Vammalassa (n = 7 789).

Mukailtu artikkelin Rautelin H ym. Ann Med 2004;36:82-8 kuvasta.

Etiologia

Dyspepsia

Taulukko 1. Merkittävimpiä dyspepsiaoireita aiheuttavia ja erotusdiagnostiikassa huomioitavia sairauksia
Toiminnallinen dyspepsia
Hypoteeseja motorisista, sensorisista tai psykogeenisistä syistä
1 Helikobakteeri-infektion, johon ei liity havaittavaa somaattista syytä (esim. ulkus), katsotaan kuuluvan toiminnalliseen dyspepsiaan.
Orgaaninen dyspepsia
Maha- tai pohjukaissuolihaava 1)
Refluksitauti
Maha-suolikanavan yläosan kasvaimet
Sappi- ja haimaperäiset syyt
Spesifiset ohutsuolen yläosan tulehdukselliset tilat (Crohnin tauti, infektiot)
Keliakia
Muut esofagiitit kuin refluksi (eosinofiilinen, mikrobien aiheuttama)
Akalasia ja muut maha-suolikanavan yläosan motiliteettihäiriöt
Tilat, joihin voi liittyä dyspepsian kaltaisia oireita
Ärtyvän suolen oireyhtymä
Krooninen munuaissairaus
Iskeeminen sydänsairaus tai muu iskeeminen tila
Psykiatriset häiriöt (mm. ahdistuneisuushäiriöt, somatoformiset eli elimellisoireiset häiriöt)
Aineenvaihduntasairaudet (esim. diabetes, porfyria, kilpirauhas- ja lisäkilpirauhassairaudet, kortisoliaineenvaihduntahäiriöt)
Yläkehon tuki- ja liikuntaelinvaivat
Keuhkokuume
Pitkittynyt gastroenteriitti tai infektion jälkeinen motiliteettihäiriö (etenkin lapsilla)
Tiettyjen lääkeaineiden käyttö (ks. lisätietoa aiheesta Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia «Lääkeaineet ja dyspepsian etiologia»4)

Refluksitauti

Oireet

Taulukko 2. Hälyttävät oireet ylävatsavaivaisilla aikuisilla ja lapsilla.
  • Dyspepsiaoireiden ilmaantuminen ensimmäisen kerran 55-vuotiaana tai vanhempana
  • Nielemisvaikeus tai kipu
  • Anemia tai verenvuoto, kuten verioksennus tai veriuloste
  • Palpoitava resistenssi ylävatsalla tai kaulan imusolmukesuurentuma
  • Toistuva oksentelu tai pahoinvointi
  • Selkään säteilevä tai yhtäjaksoisesti jatkuva vatsakipu
  • Tahaton laihtuminen (yli 3 kg puolessa vuodessa tai lapsilla suhteellisen painon yli 10 %:n lasku)

Ylävatsavaivojen diagnostiikka

Anamneesi ja kliininen tutkiminen

Laboratoriotutkimukset

Gastroskopian asema dyspepsian ja refluksitaudin diagnostiikassa ja hälyttävät oireet

Hälyttävät oireet

Kuvantaminen

Dyspepsian erotusdiagnostiikka

Ulkustauti

  • Ulkustauti diagnosoidaan gastroskopialla.
  • Ulkustaudin tärkeimmät syyt ovat helikobakteeri-infektio ja tulehduskipulääkkeiden (ASA mukaan luettuna) käyttö.
  • Ks. kohta Helikobakteeri, diagnostiikka «A6»2 ja hoito «A2»3.
  • Lapsilla ulkustauti on helikobakteeri-infektion yhteydessä harvinainen «Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and...»8.

Sappikivitauti ja krooninen pankreatiitti

Toiminnallisen dyspepsian hoito ja ennuste

Helikobakteeri

Diagnostiikka

Aikuisen helikobakteeri-infektion hoito

Taulukko 3. Suositus aikuisten helikobakteeri-infektion hoidosta
Primaarihoito Uusintahoito yhden epäonnistuneen hoidon jälkeen
Happopumpun salpaaja, normaali annos1 + klaritromysiini 500 mg + amoksisilliini 1 g, kaikki × 2/vrk viikon ajan Happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 + amoksisilliini 1 g x 2 + levofloksasiini 500 mg x 1/vrk, kaikki 10 vuorokauden ajan
Penisilliinille yliherkille2: happopumpun salpaaja, normaali annos1 x 2 + klaritromysiini 250 mg x 2 + metronidatsoli 400 mg x 3/vrk, viikon ajan Penisilliinille yliherkillä2 amoksisilliinin voi korvata tetrasykliinillä 500 mg x 4/vrk.
1) Omepratsoli 20 mg, esomepratsoli 20 mg, lansopratsoli 30 mg, pantopratsoli 40 mg tai rabepratsoli 20 mg
2) Epäselvässä tilanteessa testataan penisilliiniyliherkkyys.

Refluksitauti

Diagnostiikka

Taulukko 4. Suomessa myynnissä olevat protonipumpun estäjät tavanomaisine annossuosituksineen (lapset ja aikuiset)
Dyspepsia tai lievä esofagiitti Vaikean esofagiitin alkuhoito tai helikobakteerin häätö Esofagiitin estohoito Lasten annos
Esomepratsoli 20–40 mg x 1 40 mg x 1 (20 mg x 2) 20 mg x 1 0,5–1 mg/kg x 1/vrk, enintään 40 mg/vrk, tehostetussa hoidossa 1 mg/kg x 2/vrk ad. aikuisannos
Lansopratsoli 30 mg x 1 30 mg x 1–2 15 mg x 1
Omepratsoli 20–40 mg x 1 40 mg x 1 (20 mg x 2) 10–20 mg x 1 1 mg/kg x 1 vrk, tehostetussa hoidossa x 2/vrk (sic!), enintään 40 mg/vrk
Pantopratsoli 40 mg x 1 40 mg x 1–2 40 mg x 1
Rabepratsoli 20 mg x 1 20 mg x 1–2 10 mg x 1

Hoito

Taulukko 5. Refluksitaudin lääkkeetön hoito
Sängyn pääpuolen kohottaminen (yölliset oireet)
Laihduttaminen, jos BMI ≥ 25,0 tai refluksioireiden ilmaantuminen liittyy painon nousuun
Vatsaa kiristävien vaatteiden välttäminen
Pienten aterioiden syöminen (aterianjälkeiset oireet)
Ärsyttävien ruokien (sitrushedelmät, väkevät alkoholijuomat, tomaatti, kahvi, sipuli, voimakkaat mausteet, rasvainen tai käristetty ruoka, suklaa, minttu) välttäminen
Tupakoinnin lopettaminen
Alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen
Refluksille altistavien lääkkeiden (nitrovalmisteet, kalsiuminsalpaajat, antikolinergit, teofylliinivalmisteet) välttäminen

Lääkehoito

Taulukko 6. Puutteellisen PPI-hoitovasteen syyt refluksitautia sairastavilla
PPI-hoitoon sitoutuminen ja hoitomyöntyvyys puutteellinen
Väärä lääkkeen ottoaika
Heikosti hapan tai ei-hapan refluksi
Resiudaalihappo: yöllinen haponeritys, happotaskun siirtyminen
Nopea PPI-metaboloija
Taulukko 7. Refluksitaudin erotusdiagnostiikka (mukailtu yhdysvaltalaisesta hoitosuosituksesta)
  • Dyspepsia, IBS, psyykkiset syyt
  • Toiminnallinen närästys
  • Sydänperäiset syyt
  • Refluksiherkkyys
  • Eosinofiilinen esofagiitti
  • Hidastunut mahalaukun tyhjeneminen
  • Märehtiminen tai ruokatorviröyhtäily
  • Akalasia
  • Lääkevaurio ruokatorvessa
  • Infektiivinen esofagiitti (kandida, HSV)
  • Ihosairaus ruokatorvessa (punajäkälä)
  • Sidekudossairaus (skleroderma)
  • Sädehoito
  • Syöpymävamma
  • Zollinger–Ellisonin oireyhtymä
Taulukko 8. Raskauden aikana käytössä olevat refluksilääkkeet ja niiden riskiluokka (FDA). Lähde: Färkkilä M, Heikkinen M, Isoniemi H, Puolakkainen P. Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim. 30.1.2018. ISBN 978-951-656-844-0. «Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M ym.  Gastroent...»83
Lääke FDA luokitus Kommentti
FDA-luokitus:
B = Eläinkokeissa ei ole todettu sikiöriskejä. Ihmisillä ei ole tehty kontrolloituja tutkimuksia.
C = Eläinkokeissa on todettu sivuvaikutuksia, mutta kontrolloiduissa ihmistutkimuksissa ei ole todettu riskejä.
Antasidit
Kalsiumkarbonaatti C Turvallinen
Aluminiunhydroksidi B Turvallinen
Magnesiumhydroksidi B Turvallinen
Magnesiumtrisilikaatti - Välttävä
Natriumbikarbonaatti C Alkaloosin ja nesteretention riski
Imeytymättömät
Sukralfaatti B Hyvä turvallisuusprofiili
H2-salpaajat
Ranitidiini B Teho osoitettu raskauden aikana
Famotidiini B Turvallinen
PPI
Lansopratsoli B Turvallinen
Omepratsoli C Annosriippuvainen toksisuus eläinkokeissa
Pantopratsoli B Vähän tutkimustietoa, pidetään turvallisena
Dopamiinin antagonisti
Metoklopramidi B Ei raportteja teratogeenisuudesta

Refluksiesofagiitin uusiutumisen esto

Refluksitaudin kirurginen hoito

  • Refluksitaudin leikkauspäätökseen vaikuttavat pääasiassa oireet, löydökset ja konservatiivisen hoidon vaikutus niihin. Päätös perustuu seuraaviin seikkoihin:
    • Vaste konservatiiviselle hoidolle on riittämätön. Mahdollisia huonon vasteen syitä ovat kieltäytyminen lääkityksestä, elämänlaadun heikkeneminen lääkityksestä huolimatta (esim. vaikea regurgitaatio), jatkuva lääkityksen tarve ja lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset.
    • Esofagiitti jatkuu tai uusiutuu optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta.
  • Taudin komplikaatiot, kuten ahtaumat, haavaumat, ekstraesofageaaliset manifestaatiot (äänen käheys, astma, kiillevauriot, toistuvat keuhkoputkitulehdukset) ja Barrettin ruokatorvi, huomioidaan leikkauspäätöksessä.
  • Antirefluksileikkauksella tai lääkityksellä ei voida poistaa Barrettin ruokatorvea «Eipasch E, ym. The EAES clinical practice guidelin...»46, «Fuchs K, Eipasch E. Gastroesophageal reflux diseas...»101, «Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for B...»102. Dysplasian kehittyminen saattaa vähentyä leikkauksella «Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for B...»102, joskin ruokatorven syöpä voi kehittyä myös leikatuilla «Kauttu TM, Rantanen TK, Sihvo EI ym. Esophageal ad...»103.
  • Antirefluksileikkausten tarkka vaikutusmekanismi on epäselvä, mutta sen on arvioitu perustuvan muun muassa
    • palleatyrän korjaukseen
    • ruokatorven vatsaontelossa olevan osan pituuden palauttamiseen
    • ruokatorven mekaaniseen puristukseen ja intraluminaalisen paineen nousuun alasulkijan kohdalla
    • sulkijan relaksaation vähenemiseen
    • ohimenevien alemman sulkijan relaksaatioiden vähenemiseen.
  • Refluksitaudin hoitoon on kehitetty useita erilaisia leikkaustekniikoita. Yleisin niistä on tähystyskirurgisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatio.
  • Kirurgisen hoidon lyhyt- ja pitkäaikaistulokset ovat hyvät ja leikkauskuolleisuus vähäinen «Salminen P, Hurme S, Ovaska J. Fifteen-year outcom...»104, «Galmiche JP, Hatlebakk J, Attwood S ym. Laparoscop...»105.
    • Tavallisimmat komplikaatiot ovat dysfagia, erilaiset ilmavaivat, turvotukset ja ripuli.
    • Närästys ja regurgitaatio paranevat tai vähenevät noin 90 %:lla leikatuista. Tulokset ovat närästyksen ja regurgitaation osalta paremmat kuin happosalpaajalääkityksellä, mutta ilmavaivoja esiintyy enemmän kuin lääkkeillä hoidetuilla.
    • 5–15 vuoden seurannassa tulokset ovat edelleen hyvät, joskin 10–40 % aloittaa erilaisten vatsaoireiden vuoksi happosalpaajalääkityksen uudestaan, vaikka objektiivinen näyttö lääkityksen tarpeesta usein puuttuu.

Lasten hoidon erityispiirteitä

Dyspepsia ja refluksitauti

Helikobakteeri

Taulukko 9. Lasten helikobakteeri-infektion lääkehoitoannokset
Lääke Annos Hoitoaika (vrk)
Omepratsoli 0,5–1 mg/kg (enintään 20 mg) x 2/vrk 7–14
Lansopratsoli 0,75 mg/kg (enintään 30 mg) x 2/vrk 7–14
Pantopratsoli 1,2 mg/kg (enintään 40 mg) / vrk 10
Amoksisilliini 25 mg/kg (enintään 1 g) x 2/vrk 10
Metronidatsoli 10 mg/kg x 2/vrk 10
Klaritromysiini 7,5 mg/kg x 2/vrk < 50 kg 500 mg x 2 > 50 kg 10
kolloidaalinen vismuttisubsitraatti 8 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen 14

Seuranta

  • Toiminnallinen dyspepsia ei vaadi rutiininomaista seurantaa.
  • Jos ylävatsavaivainen potilas on saman oireen vuoksi tähystetty lähivuosina ja häneltä otettu histologinen näyte on ollut normaali, gastroskopiaa ei yleensä tarvitse uusia «Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of ear...»39.
  • Helikobakteerin häätöhoidon jälkeen ei tarvita seurantaa, jos hoidon päätyttyä sen onnistuminen on asianmukaisesti varmistettu ja tulos on ollut negatiivinen.
  • Ylävatsaoireita aiheuttavan sairauden seuranta saattaa olla aiheellista joissakin tapauksissa (ventrikkeliulkus, krooninen pankreatiitti, spesifiset suolistotulehdukset ja komplisoitunut refluksitauti).
  • Lasten toiminnallinen dyspepsia ei vaadi seurantaa, kunhan perusetiologiset selvitykset on tehty.
  • Jos kyseessä on tavanomainen antirefluksileikkaus, postoperatiivisen seurannan lisäksi ei tarvita muuta seurantaa.
  • Dysplasiatapauksien seuranta suunnitellaan yksilöllisesti.

Hoidon porrastus

  • Ylävatsavaivat tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
  • Osa orgaanisista dyspepsioista, komplisoitunut refluksitauti ja vaikeahoitoinen helikobakteeri-infektio vaativat erikoissairaanhoitoa tai sen kannanottoa.
  • Erikoissairaanhoidon antamien ohjeiden mukainen seuranta voidaan useimmiten kuitenkin järjestää perusterveydenhuollossa.
  • Alueelliset hoidonporrastusohjeet täydentävät suositusta.
  • Lasten dyspepsia tutkitaan ja hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Jos tarvitaan tähystystutkimus esimerkiksi keliakian sulkemiseksi pois, se tehdään erikoissairaanhoidossa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä

Ylävatsavaivat ja refluksioireet -suosituksen historiatiedot «Ylävatsavaivat ja refluksioireet, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»19

Puheenjohtaja:

Markku Heikkinen, LT, gastroenterologian dosentti, ylilääkäri; KYS

Jäsenet:

Mikko Kiviniemi, LL, gastroenterologian erikoislääkäri; KYS

Arto Kokkola, LT, dosentti, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, gastroenterologinen kirurgia; HUS

Jorma Komulainen, LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Jari Koskenpato, LT, erikoislääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri, vastaava gastroenterologi; Lääkärikeskus Aava

Laura Merras-Salmio, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastengastroenterologi; HUS

Ilona Mikkola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Rovaniemen kaupunki ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Markku Voutilainen, ylilääkäri, gastroenterologian professori; TYKS ja Turun yliopisto

Sidonnaisuudet

Markku Heikkinen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Olympus, Ferring, MSD. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Tillotts, luentopalkkio; Pfizer, advisory boardin jäsen; Jansen, advisory board.

Mikko Kiviniemi: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Takeda, Ferring. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Ratiopharm, MSD, Abbvie, Sanofi. Luottamustoimet: Suomen Gastroenterologiayhdistys ry, hallituksen jäsen v. 2016-.

Arto Kokkola: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Johnson & Johnson.

Jorma Komulainen: Luottamustoimet: Guidelines International Network Nordic: Steering group jäsen 2/2019 saakka; Väestöliitto: Hallituksen jäsen; ITLA: Hallituksen varajäsen. Muut sidonnaisuudet: Konsultoiva lastenendokrinologi, Eksote; STM: Palveluvalikoimaneuvosta (pysyvä asiantuntija), palvelutuotannon kehittämisryhmä (pysyvä asiantuntija), hoitoon pääsyn ja yhtenäisten hoidon kriteereiden työryhmä (jäsen); Kela: Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta (jäsen vuoden 2018 loppuun saakka); THL: TOIMIA-ohjausryhmä (jäsen); Kustannus Oy Duodecim: EBMeDS toimituksen jäsen.

Jari Koskenpato: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: MSD, Pfizer, Biocodex Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: MSD, Tillotts, Verman, Biocodex, Takeda, Keliakialiitto, Crohn ja colitis ry.

Laura Merras-Salmio: Tutkimusrahoitus: Shire inc. Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Baxter, Shire, Abbvie, Tillots. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Baxter, Shire, Valio, Nestle. Luottamustoimet: Hallituksen jäsen ja sihteeri, Suomen Gastroenterologiayhdistys. Muut sidonnaisuudet: Tutkija, kliininen lääketutkimus Shire inc.

Ilona Mikkola: Luottamustoimet: Yleislääkärilehden tieteellinen toimituskunta, jäsen; Lääkäreiden eettinen foorumi, jäsen; Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen jäsen; Duodecimin valtuuskunta, jäsen. Sivutoimet: Käypä hoito -toimittaja, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; Laatukouluttaja, Conmedic Oy.

Markku Voutilainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Biocodex, Ferring, Olympus Finland, Pfizer, Takeda. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Biocodex, Ferring.

Kirjallisuusviite

Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»5

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Agréus L, Svärdsudd K, Nyrén O ym. Irritable bowel syndrome and dyspepsia in the general population: overlap and lack of stability over time. Gastroenterology 1995;109:671-80 «PMID: 7657095»PubMed
  2. Talley NJ, Zinsmeister AR, Schleck CD ym. Dyspepsia and dyspepsia subgroups: a population-based study. Gastroenterology 1992;102:1259-68 «PMID: 1551533»PubMed
  3. Choung RS, Locke GR, Schleck CD ym. Do distinct dyspepsia subgroups exist in the community? A population-based study. Am J Gastroenterol 2007;102:1983-9 «PMID: 17581264»PubMed
  4. Dent J, El-Serag HB, Wallander MA ym. Epidemiology of gastro-oesophageal reflux disease: a systematic review. Gut 2005;54:710-7 «PMID: 15831922»PubMed
  5. Ronkainen J, Aro P, Storskrubb T ym. High prevalence of gastroesophageal reflux symptoms and esophagitis with or without symptoms in the general adult Swedish population: a Kalixanda study report. Scand J Gastroenterol 2005;40:275-85 «PMID: 15932168»PubMed
  6. Richter JE, Rubenstein JH. Presentation and Epidemiology of Gastroesophageal Reflux Disease. Gastroenterology 2018;154:267-276 «PMID: 28780072»PubMed
  7. Kosunen TU, Aromaa A, Knekt P ym. Helicobacter antibodies in 1973 and 1994 in the adult population of Vammala, Finland. Epidemiol Infect 1997;119:29-34 «PMID: 9287940»PubMed
  8. Hyams JS, Burke G, Davis PM ym. Abdominal pain and irritable bowel syndrome in adolescents: a community-based study. J Pediatr 1996;129:220-6 «PMID: 8765619»PubMed
  9. Ashorn M, Mäki M, Hällström M ym. Helicobacter pylori infection in Finnish children and adolescents. A serologic cross-sectional and follow-up study. Scand J Gastroenterol 1995;30:876-9 «PMID: 8578186»PubMed
  10. Rehnberg-Laiho L, Rautelin H, Valle M ym. Persisting Helicobacter antibodies in Finnish children and adolescents between two and twenty years of age. Pediatr Infect Dis J 1998;17:796-9 «PMID: 9779764»PubMed
  11. Heikkinen M, Pikkarainen P, Takala J ym. Etiology of dyspepsia: four hundred unselected consecutive patients in general practice. Scand J Gastroenterol 1995;30:519-23 «PMID: 7569757»PubMed
  12. Malmi H, Kautiainen H, Virta LJ ym. Incidence and complications of peptic ulcer disease requiring hospitalisation have markedly decreased in Finland. Aliment Pharmacol Ther 2014;39:496-506 «PMID: 24461085»PubMed
  13. Zagari RM, Law GR, Fuccio L ym. Epidemiology of functional dyspepsia and subgroups in the Italian general population: an endoscopic study. Gastroenterology 2010;138:1302-11 «PMID: 20074574»PubMed
  14. Wiklund I, Butler-Wheelhouse P. Psychosocial factors and their role in symptomatic gastroesophageal reflux disease and functional dyspepsia. Scand J Gastroenterol Suppl 1996;220:94-100 «PMID: 8898445»PubMed
  15. Sealock RJ, Rendon G, El-Serag HB. Systematic review: the epidemiology of eosinophilic oesophagitis in adults. Aliment Pharmacol Ther 2010;32:712-9 «PMID: 20662785»PubMed
  16. Warners MJ, Oude Nijhuis RAB, de Wijkerslooth LRH ym. The natural course of eosinophilic esophagitis and long-term consequences of undiagnosed disease in a large cohort. Am J Gastroenterol 2018;113:836-844 «PMID: 29700481»PubMed
  17. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 27.3.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  18. Tack J, Pandolfino JE. Pathophysiology of Gastroesophageal Reflux Disease. Gastroenterology 2018;154:277-288 «PMID: 29037470»PubMed
  19. Voutilainen M. Ruokatorvi. Refluksisairaus. Kirjassa: Gastrorenterologia ja hepatologia. Färkkilä M, Heikkinen M, Isoniemi H, Puolakkainen P. (toim.) Kustannus oy Duodecim; Helsinki 2018, 3. uudistettu painos
  20. Ammoury RF, Pfefferkorn Mdel R, Croffie JM. Functional gastrointestinal disorders: past and present. World J Pediatr 2009;5:103-12 «PMID: 19718531»PubMed
  21. Huertas-Ceballos A, Logan S, Bennett C ym. Pharmacological interventions for recurrent abdominal pain (RAP) and irritable bowel syndrome (IBS) in childhood. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD003017 «PMID: 18254013»PubMed
  22. World Gastroenterology Organisation.. World Gastroenterology Organisation Global Guideline: Helicobacter pylori in developing countries. J Clin Gastroenterol 2011;45:383-8 «PMID: 21415768»PubMed
  23. Ladabaum U, Chey WD, Scheiman JM ym. Reappraisal of non-invasive management strategies for uninvestigated dyspepsia: a cost-minimization analysis. Aliment Pharmacol Ther 2002;16:1491-501 «PMID: 12182749»PubMed
  24. Spiegel BM, Vakil NB, Ofman JJ. Dyspepsia management in primary care: a decision analysis of competing strategies. Gastroenterology 2002;122:1270-85 «PMID: 11984514»PubMed
  25. Rautelin H, Kosunen TU. Helicobacter pylori infection in Finland. Ann Med 2004;36:82-8 «PMID: 15119828»PubMed
  26. Suomen Syöpärekisteri. tilastot, http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ «http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/»4
  27. Salomaa-Räsänen A, Kosunen TU, Aromaa AR ym. A "screen-and-treat" approach for Helicobacter pylori infection: a population-based study in Vammala, Finland. Helicobacter 2010;15:28-37 «PMID: 20302587»PubMed
  28. Ford AC, Axon AT. Epidemiology of Helicobacter pylori infection and public health implications. Helicobacter 2010;15 Suppl 1:1-6 «PMID: 21054646»PubMed
  29. Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2010 (viitattu 27.3.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  30. Canadian Agency for Drugs and Technologies in Heath 2017. Urgent, Non-Screening Fecal Occult Blood Testing for Patients with Suspected Gastrointestinal Bleeding: A Review of Clinical Effectiveness and Guidelines. 3.1.2017. «https://www.cadth.ca/sites/default/files/pdf/htis/2017/RC0839%20FOBT%20in%20Hospitals%20Final.pdf»6 (siteerattu 31.10.2018).
  31. Voutilainen M, Sipponen P, Mecklin JP ym. Gastroesophageal reflux disease: prevalence, clinical, endoscopic and histopathological findings in 1,128 consecutive patients referred for endoscopy due to dyspeptic and reflux symptoms. Digestion 2000;61:6-13 «PMID: 10671769»PubMed
  32. Wallace MB, Durkalski VL, Vaughan J ym. Age and alarm symptoms do not predict endoscopic findings among patients with dyspepsia: a multicentre database study. Gut 2001;49:29-34 «PMID: 11413107»PubMed
  33. Voutilainen M, Mäntynen T, Mauranen K ym. Is it possible to reduce endoscopy workload using age, alarm symptoms and H. pylori as predictors of peptic ulcer and oesophagogastric cancers? Dig Liver Dis 2005;37:526-32 «PMID: 15975541»PubMed
  34. Vakil N, Talley N, van Zanten SV ym. Cost of detecting malignant lesions by endoscopy in 2741 primary care dyspeptic patients without alarm symptoms. Clin Gastroenterol Hepatol 2009;7:756-61 «PMID: 19364542»PubMed
  35. Heikkinen M, Pikkarainen P, Eskelinen M ym. GPs' ability to diagnose dyspepsia based only on physical examination and patient history. Scand J Prim Health Care 2000;18:99-104 «PMID: 10944064»PubMed
  36. Moayyedi P, Talley NJ, Fennerty MB ym. Can the clinical history distinguish between organic and functional dyspepsia? JAMA 2006;295:1566-76 «PMID: 16595759»PubMed
  37. Breslin NP, Thomson AB, Bailey RJ ym. Gastric cancer and other endoscopic diagnoses in patients with benign dyspepsia. Gut 2000;46:93-7 «PMID: 10601062»PubMed
  38. Gillen D, McColl KE. Does concern about missing malignancy justify endoscopy in uncomplicated dyspepsia in patients aged less than 55? Am J Gastroenterol 1999;94:75-9 «PMID: 9934734»PubMed
  39. Oksanen A, Veijola L, Korudanova B ym. Role of earlier gastroscopy in predicting findings on repeat gastroscopy in a population with a low H. pylori prevalence. Scand J Gastroenterol 2008;43:1044-9 «PMID: 18609178»PubMed
  40. Bowrey DJ, Griffin SM, Wayman J ym. Use of alarm symptoms to select dyspeptics for endoscopy causes patients with curable esophagogastric cancer to be overlooked. Surg Endosc 2006;20:1725-8 «PMID: 17024539»PubMed
  41. Scottish Intercollegiate Guidelines Network (SIGN). Dyspepsia. A national clinical guideline. March 2003, «http://www.sign.ac.uk/pdf/sign68.pdf»7
  42. Talley NJ, Vakil N, Practice Parameters Committee of the American College of Gastroenterology.. Guidelines for the management of dyspepsia. Am J Gastroenterol 2005;100:2324-37 «PMID: 16181387»PubMed
  43. Mason JM, Delaney B, Moayyedi P ym. Managing dyspepsia without alarm signs in primary care: new national guidance for England and Wales. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:1135-43 «PMID: 15854176»PubMed
  44. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim,Toimitus. Ajankohtaista Lääkärin käsikirjasta. Ylävatsaoireet (dyspepsia). Duodecim 2011;127:143-5 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99301»8
  45. Moayyedi PM, Lacy BE, Andrews CN ym. ACG and CAG Clinical Guideline: Management of Dyspepsia. Am J Gastroenterol 2017;112:988-1013 «PMID: 28631728»PubMed
  46. Eipasch E, ym. The EAES clinical practice guidelines on laparoscopic antireflux surgery for gastroesophageal reflux disease (1997). Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;97-124
  47. Peräaho M, Nordback I. Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja lääkehoito. Suom Lääkäril 2006;61:435-9
  48. Koskenpato J, Farkkilä M, Sipponen P. Helicobacter pylori eradication and standardized 3-month omeprazole therapy in functional dyspepsia. Am J Gastroenterol 2001;96:2866-72 «PMID: 11693319»PubMed
  49. Veldhuyzen van Zanten SJ, Cleary C, Talley NJ ym. Drug treatment of functional dyspepsia: a systematic analysis of trial methodology with recommendations for design of future trials. Am J Gastroenterol 1996;91:660-73 «PMID: 8677926»PubMed
  50. Lacy BE, Talley NJ, Locke GR 3rd ym. Review article: current treatment options and management of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2012;36:3-15 «PMID: 22591037»PubMed
  51. Bolling-Sternevald E, Lauritsen K, Aalykke C ym. Effect of profound acid suppression in functional dyspepsia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Scand J Gastroenterol 2002;37:1395-402 «PMID: 12523588»PubMed
  52. Kinoshita Y, Hashimoto T, Kawamura A ym. Effects of famotidine, mosapride and tandospirone for treatment of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2005;21 Suppl 2:37-41 «PMID: 15943845»PubMed
  53. Calvert EL, Houghton LA, Cooper P ym. Long-term improvement in functional dyspepsia using hypnotherapy. Gastroenterology 2002;123:1778-85 «PMID: 12454833»PubMed
  54. Hamilton J, Guthrie E, Creed F ym. A randomized controlled trial of psychotherapy in patients with chronic functional dyspepsia. Gastroenterology 2000;119:661-9 «PMID: 10982759»PubMed
  55. Talley NJ, Locke GR, Saito YA ym. Effect of Amitriptyline and Escitalopram on Functional Dyspepsia: A Multicenter, Randomized Controlled Study. Gastroenterology 2015;149:340-9.e2 «PMID: 25921377»PubMed
  56. Ford A, ym. Efficacy of Psychotic Drugs in Fuctional Dyspepsia: Systematic Review and Meta-analysis. GUT 2016;66:411-20
  57. El-Serag HB, Talley NJ. Systemic review: the prevalence and clinical course of functional dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:643-54 «PMID: 15023166»PubMed
  58. Heikkinen M, Färkkilä M. Long-term outcome of functional dyspepsia: effect of Helicobacter pylori infection. A 6- to 7-year follow-up study. Scand J Gastroenterol 2002;37:905-10 «PMID: 12229964»PubMed
  59. Lindell GH, Celebioglu F, Graffner HO. Non-ulcer dyspepsia in the long-term perspective. Eur J Gastroenterol Hepatol 1995;7:829-33 «PMID: 8574713»PubMed
  60. Reimer C, Søndergaard B, Hilsted L ym. Proton-pump inhibitor therapy induces acid-related symptoms in healthy volunteers after withdrawal of therapy. Gastroenterology 2009;137:80-7, 87.e1 «PMID: 19362552»PubMed
  61. Malfertheiner P, Megraud F, O'Morain C ym. Current concepts in the management of Helicobacter pylori infection: the Maastricht III Consensus Report. Gut 2007;56:772-81 «PMID: 17170018»PubMed
  62. Moayyedi P, Soo S, Deeks J ym. Systematic review and economic evaluation of Helicobacter pylori eradication treatment for non-ulcer dyspepsia. Dyspepsia Review Group. BMJ 2000;321:659-64 «PMID: 10987767»PubMed
  63. Bornschein J, Rokkas T, Selgrad M ym. Helicobacter pylori and clinical aspects of gastric cancer. Helicobacter 2009;14 Suppl 1:41-5 «PMID: 19712167»PubMed
  64. Beckman E, Saracino I, Fiorini G ym. A Novel Stool PCR Test for Helicobacter pylori May Predict Clarithromycin Resistance and Eradication of Infection at a High Rate. J Clin Microbiol 2017;55:2400-2405 «PMID: 28515219»PubMed
  65. Osaki T, Mabe K, Zaman C ym. Usefulness of detection of clarithromycin-resistant Helicobacter pylori from fecal specimens for young adults treated with eradication therapy. Helicobacter 2017;22: «PMID: 28544222»PubMed
  66. Veijola L, Oksanen A, Linnala A ym. Persisting chronic gastritis and elevated Helicobacter pylori antibodies after successful eradication therapy. Helicobacter 2007;12:605-8 «PMID: 18001400»PubMed
  67. De Francesco V, Margiotta M, Zullo A ym. Clarithromycin-resistant genotypes and eradication of Helicobacter pylori. Ann Intern Med 2006;144:94-100 «PMID: 16418408»PubMed
  68. Mégraud F, Lehours P. Helicobacter pylori detection and antimicrobial susceptibility testing. Clin Microbiol Rev 2007;20:280-322 «PMID: 17428887»PubMed
  69. Lerang F, Moum B, Mowinckel P ym. Accuracy of seven different tests for the diagnosis of Helicobacter pylori infection and the impact of H2-receptor antagonists on test results. Scand J Gastroenterol 1998;33:364-9 «PMID: 9605257»PubMed
  70. Cutler AF, Havstad S, Ma CK ym. Accuracy of invasive and noninvasive tests to diagnose Helicobacter pylori infection. Gastroenterology 1995;109:136-41 «PMID: 7540995»PubMed
  71. Graham DY, Fischbach L. Helicobacter pylori treatment in the era of increasing antibiotic resistance. Gut 2010;59:1143-53 «PMID: 20525969»PubMed
  72. Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. Primary Helicobacter pylori resistance to metronidazole and clarithromycin in the Finnish population. Aliment Pharmacol Ther 2004;19:1009-17 «PMID: 15113368»PubMed
  73. Kostamo P, Veijola L, Oksanen A ym. Recent trends in primary antimicrobial resistance of Helicobacter pylori in Finland. Int J Antimicrob Agents 2011;37:22-5 «PMID: 21084175»PubMed
  74. Assem M, El Azab G, Rasheed MA ym. Efficacy and safety of Levofloxacin, Clarithromycin and Esomeprazol as first line triple therapy for Helicobacter pylori eradication in Middle East. Prospective, randomized, blind, comparative, multicenter study. Eur J Intern Med 2010;21:310-4 «PMID: 20603042»PubMed
  75. Perez Aldana L, Kato M, Nakagawa S ym. The relationship between consumption of antimicrobial agents and the prevalence of primary Helicobacter pylori resistance. Helicobacter 2002;7:306-9 «PMID: 12390210»PubMed
  76. Koivisto TT, Rautelin HI, Voutilainen ME ym. First-line eradication therapy for Helicobacter pylori in primary health care based on antibiotic resistance: results of three eradication regimens. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:773-82 «PMID: 15771764»PubMed
  77. Veijola L, Myllyluoma E, Korpela R ym. Stool antigen tests in the diagnosis of Helicobacter pylori infection before and after eradication therapy. World J Gastroenterol 2005;11:7340-4 «PMID: 16437639»PubMed
  78. Arkkila PE, Seppälä K, Kosunen TU ym. Helicobacter pylori eradication as the sole treatment for gastric and duodenal ulcers. Eur J Gastroenterol Hepatol 2005;17:93-101 «PMID: 15647648»PubMed
  79. Ford AC, Delaney BC, Forman D ym. Eradication therapy for peptic ulcer disease in Helicobacter pylori positive patients. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD003840 «PMID: 16625592»PubMed
  80. Numans ME, Lau J, de Wit NJ ym. Short-term treatment with proton-pump inhibitors as a test for gastroesophageal reflux disease: a meta-analysis of diagnostic test characteristics. Ann Intern Med 2004;140:518-27 «PMID: 15068979»PubMed
  81. Aanen MC, Weusten BL, Numans ME ym. Diagnostic value of the proton pump inhibitor test for gastro-oesophageal reflux disease in primary care. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1377-84 «PMID: 17059519»PubMed
  82. de Leone A, Tonini M, Dominici P ym. The proton pump inhibitor test for gastroesophageal reflux disease: optimal cut-off value and duration. Dig Liver Dis 2010;42:785-90 «PMID: 20452300»PubMed
  83. Färkkilä M, Isoniemi H, Heikkinen M ym.  Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018;ISBN 978-951-656-844-0
  84. Gyawali CP, Kahrilas PJ, Savarino E ym. Modern diagnosis of GERD: the Lyon Consensus. Gut 2018;67:1351-1362 «PMID: 29437910»PubMed
  85. Furuta GT, Liacouras CA, Collins MH ym. Eosinophilic esophagitis in children and adults: a systematic review and consensus recommendations for diagnosis and treatment. Gastroenterology 2007;133:1342-63 «PMID: 17919504»PubMed
  86. Gyawali CP, Fass R. Management of Gastroesophageal Reflux Disease. Gastroenterology 2018;154:302-318 «PMID: 28827081»PubMed
  87. Pandit S, Boktor M, Alexander JS ym. Gastroesophageal reflux disease: A clinical overview for primary care physicians. Pathophysiology 2018;25:1-11 «PMID: 28943113»PubMed
  88. Hatlebakk JG, Katz PO, Camacho-Lobato L ym. Proton pump inhibitors: better acid suppression when taken before a meal than without a meal. Aliment Pharmacol Ther 2000;14:1267-72 «PMID: 11012470»PubMed
  89. Furuta K, Adachi K, Aimi M ym. Effect of Timing of Proton Pump Inhibitor Administration on Acid Suppression. Digestion 2016;93:111-20 «PMID: 26637113»PubMed
  90. Gillen D, McColl KE. Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 «PMID: 11403541»PubMed
  91. Kung YM, Hsu WH, Wu MC ym. Recent Advances in the Pharmacological Management of Gastroesophageal Reflux Disease. Dig Dis Sci 2017;62:3298-3316 «PMID: 29110162»PubMed
  92. Bashashati M, Hejazi RA, Andrews CN ym. Gastroesophageal reflux symptoms not responding to proton pump inhibitor: GERD, NERD, NARD, esophageal hypersensitivity or dyspepsia? Can J Gastroenterol Hepatol 2014;28:335-41 «PMID: 24719900»PubMed
  93. Majithia R, Johnson DA. Are proton pump inhibitors safe during pregnancy and lactation? Evidence to date. Drugs 2012;72:171-9 «PMID: 22239714»PubMed
  94. Pasternak B, Hviid A. Use of proton-pump inhibitors in early pregnancy and the risk of birth defects. N Engl J Med 2010;363:2114-23 «PMID: 21105793»PubMed
  95. Boregowda G, Shehata HA. Gastrointestinal and liver disease in pregnancy. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2013;27:835-53 «PMID: 24207084»PubMed
  96. Gerson LB. Treatment of gastroesophageal reflux disease during pregnancy. Gastroenterol Hepatol (N Y) 2012;8:763-4 «PMID: 24672414»PubMed
  97. Rosen R, Vandenplas Y, Singendonk M ym. Pediatric Gastroesophageal Reflux Clinical Practice Guidelines: Joint Recommendations of the North American Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition and the European Society for Pediatric Gastroenterology, Hepatology, and Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2018;66:516-554 «PMID: 29470322»PubMed
  98. Kahrilas PJ, Shaheen NJ, Vaezi MF ym. American Gastroenterological Association Institute technical review on the management of gastroesophageal reflux disease. Gastroenterology 2008;135:1392-1413, 1413.e1-5 «PMID: 18801365»PubMed
  99. Kuster E, Ros E, Toledo-Pimentel V ym. Predictive factors of the long term outcome in gastro-oesophageal reflux disease: six year follow up of 107 patients. Gut 1994;35:8-14 «PMID: 8307456»PubMed
  100. Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Duodecim 2011;127:785-92 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo99492»9
  101. Fuchs K, Eipasch E. Gastroesophageal reflux disease – update 2006. Kirjassa: EAES Guidelines for Endoscopic Surgery. Neugebauer EA, Fingerhut A (toim). Springer 2006;125-42
  102. Rees JR, Lao-Sirieix P, Wong A ym. Treatment for Barrett's oesophagus. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD004060 «PMID: 20091557»PubMed
  103. Kauttu TM, Rantanen TK, Sihvo EI ym. Esophageal adenocarcinoma arising after antireflux surgery: a population-based analysis. Eur J Cardiothorac Surg 2011;40:1450-4; discussion 1454 «PMID: 21546258»PubMed
  104. Salminen P, Hurme S, Ovaska J. Fifteen-year outcome of laparoscopic and open Nissen fundoplication: a randomized clinical trial. Ann Thorac Surg 2012;93:228-33 «PMID: 22098922»PubMed
  105. Galmiche JP, Hatlebakk J, Attwood S ym. Laparoscopic antireflux surgery vs esomeprazole treatment for chronic GERD: the LOTUS randomized clinical trial. JAMA 2011;305:1969-77 «PMID: 21586712»PubMed
  106. Romano C, Valenti S, Cardile S ym. Functional Dyspepsia: An Enigma in a Conundrum. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2016;63:579-584 «PMID: 27437927»PubMed
  107. Augood C, MacLennan S, Gilbert R ym. Cisapride treatment for gastro-oesophageal reflux in children. Cochrane Database Syst Rev 2003;4:CD002300 «PMID: 14583950»PubMed
  108. van der Pol RJ, Smits MJ, van Wijk MP ym. Efficacy of proton-pump inhibitors in children with gastroesophageal reflux disease: a systematic review. Pediatrics 2011;127:925-35 «PMID: 21464183»PubMed
  109. Orenstein SR, Hassall E, Furmaga-Jablonska W ym. Multicenter, double-blind, randomized, placebo-controlled trial assessing the efficacy and safety of proton pump inhibitor lansoprazole in infants with symptoms of gastroesophageal reflux disease. J Pediatr 2009;154:514-520.e4 «PMID: 19054529»PubMed
  110. Tsou VM, Baker R, Book L ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 20 and 40 mg of pantoprazole for symptom relief in adolescents (12 to 16 years of age) with gastroesophageal reflux disease (GERD). Clin Pediatr (Phila) 2006;45:741-9 «PMID: 16968960»PubMed
  111. Winter H, Kum-Nji P, Mahomedy SH ym. Efficacy and safety of pantoprazole delayed-release granules for oral suspension in a placebo-controlled treatment-withdrawal study in infants 1-11 months old with symptomatic GERD. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;50:609-18 «PMID: 20400912»PubMed
  112. Lee JH, Kim MJ, Lee JS ym. The effects of three alternative treatment strategies after 8 weeks of proton pump inhibitor therapy for GERD in children. Arch Dis Child 2011;96:9-13 «PMID: 20870626»PubMed
  113. Tolia V, Bishop PR, Tsou VM ym. Multicenter, randomized, double-blind study comparing 10, 20 and 40 mg pantoprazole in children (5-11 years) with symptomatic gastroesophageal reflux disease. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006;42:384-91 «PMID: 16641576»PubMed
  114. Kato S, Ebina K, Fujii K ym. Effect of omeprazole in the treatment of refractory acid-related diseases in childhood: endoscopic healing and twenty-four-hour intragastric acidity. J Pediatr 1996;128:415-21 «PMID: 8774516»PubMed
  115. See MC, Birnbaum AH, Schechter CB ym. Double-blind, placebo-controlled trial of famotidine in children with abdominal pain and dyspepsia: global and quantitative assessment. Dig Dis Sci 2001;46:985-92 «PMID: 11341669»PubMed
  116. Gunasekaran T, Tolia V, Colletti RB ym. Effects of esomeprazole treatment for gastroesophageal reflux disease on quality of life in 12- to 17-year-old adolescents: an international health outcomes study. BMC Gastroenterol 2009;9:84 «PMID: 19922626»PubMed
  117. Tolia V, Gilger MA, Barker PN ym. Healing of erosive esophagitis and improvement of symptoms of gastroesophageal reflux disease after esomeprazole treatment in children 12 to 36 months old. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2010;51:593-8 «PMID: 20706150»PubMed
  118. Jones NL, Koletzko S, Goodman K ym. Joint ESPGHAN/NASPGHAN Guidelines for the Management of Helicobacter pylori in Children and Adolescents (Update 2016). J Pediatr Gastroenterol Nutr 2017;64:991-1003 «PMID: 28541262»PubMed
  119. Correa Silva RG, Machado NC, Carvalho MA ym. Helicobacter pylori infection is high in paediatric nonulcer dyspepsia but not associated with specific gastrointestinal symptoms. Acta Paediatr 2016;105:e228-31 «PMID: 26821362»PubMed
  120. Friesen CA, Lin Z, Garola R ym. Chronic gastritis is not associated with gastric dysrhythmia or delayed solid emptying in children with dyspepsia. Dig Dis Sci 2005;50:1012-8 «PMID: 15986846»PubMed
  121. Arendt R. [Gallstone dyspepsia--a myth?]. Fortschr Med 1993;111:119-21 «PMID: 8509003»PubMed
  122. Arents NL, Thijs JC, van Zwet AA ym. Approach to treatment of dyspepsia in primary care: a randomized trial comparing "test-and-treat" with prompt endoscopy. Arch Intern Med 2003;163:1606-12 «PMID: 12860586»PubMed
  123. Aro P, Talley NJ, Ronkainen J ym. Anxiety is associated with uninvestigated and functional dyspepsia (Rome III criteria) in a Swedish population-based study. Gastroenterology 2009;137:94-100 «PMID: 19328797»PubMed
  124. Bates T, Ebbs SR, Harrison M ym. Influence of cholecystectomy on symptoms. Br J Surg 1991;78:964-7 «PMID: 1913118»PubMed
  125. Berhane T, Vetrhus M, Hausken T ym. Pain attacks in non-complicated and complicated gallstone disease have a characteristic pattern and are accompanied by dyspepsia in most patients: the results of a prospective study. Scand J Gastroenterol 2006;41:93-101 «PMID: 16373282»PubMed
  126. Breckan RK, Paulssen EJ, Asfeldt AM ym. The impact of body mass index and Helicobacter pylori infection on gastro-oesophageal reflux symptoms: a population-based study in Northern Norway. Scand J Gastroenterol 2009;44:1060-6 «PMID: 19593688»PubMed
  127. Christie J, Shepherd NA, Codling BW ym. Gastric cancer below the age of 55: implications for screening patients with uncomplicated dyspepsia. Gut 1997;41:513-7 «PMID: 9391251»PubMed
  128. Fletcher J, Derakhshan MH, Jones GR ym. BMI is superior to symptoms in predicting response to proton pump inhibitor: randomised trial in patients with upper gastrointestinal symptoms and normal endoscopy. Gut 2011;60:442-8 «PMID: 21159892»PubMed
  129. Ford AC, Marwaha A, Lim A ym. What is the prevalence of clinically significant endoscopic findings in subjects with dyspepsia? Systematic review and meta-analysis. Clin Gastroenterol Hepatol 2010;8:830-7, 837.e1-2 «PMID: 20541625»PubMed
  130. Gisbert JP, Pajares JM. Systematic review and meta-analysis: is 1-week proton pump inhibitor-based triple therapy sufficient to heal peptic ulcer? Aliment Pharmacol Ther 2005;21:795-804 «PMID: 15801914»PubMed
  131. Gisbert JP, Pajares JM. Stool antigen test for the diagnosis of Helicobacter pylori infection: a systematic review. Helicobacter 2004;9:347-68 «PMID: 15270750»PubMed
  132. Harvey RF, Spence RW, Lane JA ym. Relationship between the birth cohort pattern of Helicobacter pylori infection and the epidemiology of duodenal ulcer. QJM 2002;95:519-25 «PMID: 12145391»PubMed
  133. Heikkinen MT, Pikkarainen PH, Takala JK ym. Diagnostic methods in dyspepsia: the usefulness of upper abdominal ultrasound and gastroscopy. Scand J Prim Health Care 1997;15:82-6 «PMID: 9232708»PubMed
  134. Higuchi K, Fujiwara Y, Tominaga K ym. Is eradication sufficient to heal gastric ulcers in patients infected with Helicobacter pylori? A randomized, controlled, prospective study. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:111-7 «PMID: 12492739»PubMed
  135. Huang J, Hunt RH. The importance of clarithromycin dose in the management of Helicobacter pylori infection: a meta-analysis of triple therapies with a proton pump inhibitor, clarithromycin and amoxycillin or metronidazole. Aliment Pharmacol Ther 1999;13:719-29 «PMID: 10383500»PubMed
  136. Irvani S, Hashemi MR, Moghadam KG ym. Accuracy of serum pepsinogens I and II, gastrin-17 and anti-helicobacter pylori antibodies in histological diagnoses of atrophic gastritis. Minerva Gastroenterol Dietol 2010;56:13-7 «PMID: 20190719»PubMed
  137. Kraag N, Thijs C, Knipschild P. Dyspepsia--how noisy are gallstones? A meta-analysis of epidemiologic studies of biliary pain, dyspeptic symptoms, and food intolerance. Scand J Gastroenterol 1995;30:411-21 «PMID: 7638565»PubMed
  138. Lassen AT, Hallas J, Schaffalitzky de Muckadell OB. Helicobacter pylori test and eradicate versus prompt endoscopy for management of dyspeptic patients: 6.7 year follow up of a randomised trial. Gut 2004;53:1758-63 «PMID: 15542510»PubMed
  139. Leung WK, Wu MS, Kakugawa Y ym. Screening for gastric cancer in Asia: current evidence and practice. Lancet Oncol 2008;9:279-87 «PMID: 18308253»PubMed
  140. Lorusso D, Porcelli P, Pezzolla F ym. Persistent dyspepsia after laparoscopic cholecystectomy. The influence of psychological factors. Scand J Gastroenterol 2003;38:653-8 «PMID: 12825875»PubMed
  141. McColl KE, Murray LS, Gillen D ym. Randomised trial of endoscopy with testing for Helicobacter pylori compared with non-invasive H pylori testing alone in the management of dyspepsia. BMJ 2002;324:999-1002 «PMID: 11976239»PubMed
  142. Mertens MC, Roukema JA, Scholtes VP ym. Risk assessment in cholelithiasis: is cholecystectomy always to be preferred? J Gastrointest Surg 2010;14:1271-9 «PMID: 20502977»PubMed
  143. Nam SY, Choi IJ, Ryu KH ym. Abdominal visceral adipose tissue volume is associated with increased risk of erosive esophagitis in men and women. Gastroenterology 2010;139:1902-1911.e2 «PMID: 20727886»PubMed
  144. Neumann H, Monkemuller K, Kandulski A ym. Dyspepsia and IBS symptoms in patients with NERD, ERD and Barrett's esophagus. Dig Dis 2008;26:243-7 «PMID: 18463443»PubMed
  145. Pajala M, Heikkinen M, Hintikka J. Mental distress in patients with functional or organic dyspepsia: a comparative study with a sample of the general population. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:277-81 «PMID: 15691302»PubMed
  146. Pajala M, Heikkinen M, Hintikka J. A prospective 1-year follow-up study in patients with functional or organic dyspepsia: changes in gastrointestinal symptoms, mental distress and fear of serious illness. Aliment Pharmacol Ther 2006;24:1241-6 «PMID: 17014583»PubMed
  147. Peitz U, Wex T, Vieth M ym. Correlation of serum pepsinogens and gastrin-17 with atrophic gastritis in gastroesophageal reflux patients: a matched-pairs study. J Gastroenterol Hepatol 2011;26:82-9 «PMID: 21175799»PubMed
  148. Pinto-Sanchez MI, Yuan Y, Hassan A ym. Proton pump inhibitors for functional dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2017;11:CD011194 «PMID: 29161458»PubMed
  149. Rasmussen M, Kronborg O. Upper gastrointestinal cancer in a population-based screening program with fecal occult blood test for colorectal cancer. Scand J Gastroenterol 2002;37:95-8 «PMID: 11843044»PubMed
  150. Ros E, Zambon D. Postcholecystectomy symptoms. A prospective study of gall stone patients before and two years after surgery. Gut 1987;28:1500-4 «PMID: 3428678»PubMed
  151. Saad RJ, Schoenfeld P, Kim HM ym. Levofloxacin-based triple therapy versus bismuth-based quadruple therapy for persistent Helicobacter pylori infection: a meta-analysis. Am J Gastroenterol 2006;101:488-96 «PMID: 16542284»PubMed
  152. Savarino E, Pohl D, Zentilin P ym. Functional heartburn has more in common with functional dyspepsia than with non-erosive reflux disease. Gut 2009;58:1185-91 «PMID: 19460766»PubMed
  153. Soo S, Moayyedi P, Deeks JJ ym. WITHDRAWN: Psychological interventions for non-ulcer dyspepsia. Cochrane Database Syst Rev 2011;2:CD002301 «PMID: 21328255»PubMed
  154. Talley NJ, Locke GR, Saito YA ym. Effect of Amitriptyline and Escitalopram on Functional Dyspepsia: A Multicenter, Randomized Controlled Study. Gastroenterology 2015;149:340-9.e2 «PMID: 25921377»PubMed
  155. Vaira D, Holton J, Menegatti M ym. Review article:invasive and non-invasive tests for Helicobacter pylori infection. Aliment Pharmacol Ther 2000;14 Suppl 3:13-22 «PMID: 11050483»PubMed
  156. Vaira D, Malfertheiner P, Mégraud F ym. Diagnosis of Helicobacter pylori infection with a new non-invasive antigen-based assay. HpSA European study group. Lancet 1999;354:30-3 «PMID: 10406362»PubMed
  157. Vakil N, Moayyedi P, Fennerty MB ym. Limited value of alarm features in the diagnosis of upper gastrointestinal malignancy: systematic review and meta-analysis. Gastroenterology 2006;131:390-401; quiz 659-60 «PMID: 16890592»PubMed
  158. van Marrewijk CJ, van Oijen MG, Paloheimo LI ym. Influence of gastric mucosal status on success of stepwise acid suppressive therapy for dyspepsia. Aliment Pharmacol Ther 2009;30:82-9 «PMID: 19309389»PubMed
  159. Wang WH, Huang JQ, Zheng GF ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:4067-77 «PMID: 15996033»PubMed
  160. Wenzhen Y, Yumin L, Quanlin G ym. Is antimicrobial susceptibility testing necessary before first-line treatment for Helicobacter pylori infection? Meta-analysis of randomized controlled trials. Intern Med 2010;49:1103-9 «PMID: 20558925»PubMed
  161. Xiao YL, Peng S, Tao J ym. Prevalence and symptom pattern of pathologic esophageal acid reflux in patients with functional dyspepsia based on the Rome III criteria. Am J Gastroenterol 2010;105:2626-31 «PMID: 20823838»PubMed
Jatka lukemista

A

Gastroskopia dyspepsian hoidossa

Komplisoitumatonta dyspepsiaa alle 55-vuotiailla voidaan hoitaa ensisijaisesti tekemättä gastroskopiaa.

A

Helikobakteeri-infektion hoito, kun primaari hoito epäonnistuu

Happopumpun salpaajan, levofloksasiinin ja amoksisilliinin tai klaritromysiinin yhdistelmä on tehokas helikobakteerin häätöhoito.

A

Helikobakteerin diagnoosi

Jos endoskopiaa ei tehdä, suositeltavia non-invasiivisia testejä sekä primaaridiagnostiikassa että hoitotuloksen selvittämisessä ovat 13C-ureahengitystesti ja ulosteen antigeenimääritys.

A

Helikobakteerin ensisijainen hoito

Kolmoishoito happopumpun salpaaja, klaritromysiini ja amoksisilliini tai metronidatsoli on tehokas helikobakteerin häätöhoito.

A

Hälyttävät oireet gastroskopian aiheena

Hälyttävä oire ennustaa vain tyydyttävästi merkittäviä löydöksiä gastroskopiassa.

A

Toiminnallisen dyspepsian hoito PPI-lääkkeillä ja H2-salpaajilla

PPI-valmisteet ja H2-salpaajat lieventävät dyspepsiaoireita.

A

Ulkushoito potilailla, joilla on helikobakteeri-infektio

Helikobakteerin aiheuttamaa komplisoitumatonta pohjukaissuolihaavaa sairastavilla helikobakteerin häätöhoito yhden viikon ajan on riittävä hoito.

B

PPI-lääkkeet ja H2-salpaajat refluksiesofagiitin hoidossa

PPI-lääkkeet ovat ilmeisesti H2-salpaajia tehokkaampia refluksiesofagiitin hoidossa.

C

Dyspepsia ja sappikivet

Sappipotilaiden dyspepsia ei useimmiten johtune sappikivistä.

C

Dyspepsia leikkausindikaationa

Sappikivipotilaan leikkausaiheeksi ei riittäne dyspepsia.

C

Helikobakteerin esiintyminen riippuu syntymävuodesta

Kehittyneissä maissa helikobakteeri-infektio lienee käynyt harvinaiseksi nuorissa ikäluokissa.

C

Hälyttävät oireet ja mahasyöpä

Useimmilla mahasyöpää sairastavilla lienee yksi tai useampi hälyttävä oire.

C

Kuvantaminen dyspepsian ensitutkimuksena

Ylävatsan kaikututkimuksesta on dyspepsian ensitutkimuksena hyötyä lähinnä vain epäiltäessä oireista sappikivitautia.

C

Löydökset dyspepsiaoireen taustalla

Dyspepsiaoireen taustalla lienee tavallisimmin toiminnallinen dyspepsia, refluksitauti tai ulkustauti.

C

Nuorten dyspepsiapotilaiden mahasyöpäriski

Mahasyöpä alle 55-vuotiaiden komplisoitumattoman dyspepsian aiheuttajana ilman hälyttäviä oireita lienee harvinainen.

C

Psykoterapioiden vaikuttavuus dyspepsian hoidossa

Tutkimusnäyttöä psykoterapioiden vaikuttavuudesta dyspepsian hoidossa on niukasti.

C

Refluksioireiden ja dyspepsian erotusdiagnostiikka

Dyspepsiapotilailla patologinen gastroesofageaalinen refluksi tai refluksitaudin oireet ovat tavallisia.

C

Seerumin biomarkkerien käyttö ylävatsavaivaisen potilaan lääkehoidon suunnittelussa

Seerumin biomarkkereilla ei liene merkitystä dyspepsiapotilaan lääkehoidon suunnittelussa.

C

Toiminnallinen dyspepsia ja psyykkinen kuormittuneisuus

Toiminnallista dyspepsiaa sairastavilla potilailla saattaa olla enemmän psyykkistä kuormittuneisuutta kuin verrokkiväestöllä.

C

Toiminnallisen dyspepsian hoito trisyklisillä antidepressanteilla ja SSRI-lääkkeillä

Trisykliset antidepressantit näyttävät lievittävän kipupainotteisia toiminnallisen dyspepsian oireita.

C

Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste

Toiminnallisen dyspepsian pitkäaikaisennuste maligniteetin ja ulkustaudin kehittymisen suhteen lienee hyvä.

C

Ylipaino ja refluksitauti

Ylipainoisuus lienee refluksitaudin riskitekijä.

D

Dyspepsiapotilaan laboratoriotutkimukset

Ulosteen piilevän veren testaaminen ylävatsaoireisilla potilailla ei ole järkevää, koska negatiivinen testi ei sulje vuotoa pois, mutta luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei ole.

D

Serologiset testit atrofisen gastriitin diagnostiikassa

Seerumin biomarkkerien herkkyys löytää refluksioireisten potilaiden mahan limakalvon keskivaikea tai vaikea atrofia lienee vaatimaton, mutta luotettava tutkimusnäyttö tästä puuttuu.

Helikobakteeri-vasta-ainelöydökset

Aiheeseen liittyviä suosituksia