Takaisin

Tulehduskipulääkkeet naisten virtsatieinfektioiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Kirsi Valtonen
18.6.2019

Näytön aste: B

Tulehduskipulääkkeet eivät ilmeisesti lievitä oireita yhtä tehokkaasti kuin mikrobilääkehoito naisten komplisoitumattomissa virtsatieinfektioissa, ja hoito pelkillä tulehduskipulääkkeillä saattaa suurentaa pyelonefriitin riskiä.

Sveitsiläisessä satunnaistetussa kontrolloidussa kaksoissokkoutetussa vuonna 2017 julkaistussa monikeskustutkimuksessa «Kronenberg A, Bütikofer L, Odutayo A ym. Symptomat...»1 verrattiin oireiden hoidon (tulehduskipulääke diklofenaakki) ja mikrobilääkehoidon (norfloksasiini) vaikutusta oireiden lievittymiseen ja mikrobilääkehoidon käyttöön komplisoitumattoman kystiitin hoidossa naisilla. Tutkimukseen osallistui 253 naista (ikä 18–70-vuotiasta), jotka hakeutuivat yleislääkärin vastaanotolle virtsatieinfektio-oireiden vuoksi (dysuria, tihentynyt virtsaamistarve, makroskooppinen hematuria, samea tai haiseva virtsa) tai joilla virtsan kemiallisessa seulassa oli nitriitti ja/tai leukosyytit positiiviset. Poissulkukriteereitä olivat raskaus, epäily ylempien virtsateiden infektiosta (kuume yli 38º C, selkäkipu, vilunväristykset, pahoinvointi, oksentelu), epäily virtsateiden anatomisesta tai toiminnallisesta poikkeavuudesta, krooninen sairaus (esim. diabetes, tulehduksellinen suolistosairaus, munuaisten vajaatoiminta, immuunipuutteisuus), katetrointi, allergia tutkimuslääkkeille, mikrobilääkehoito 4 viikon sisällä edeltävästi ja virtsatieinfektio-oireiden kesto yli 7 päivää.

Naiset satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 133) sai diklofenaakkia 75 mg kahdesti päivässä 3 päivän ajan ja toinen (n = 120) norfloksasiinia 400 mg kahdesti päivässä 3 päivän ajan. Kaikille annettiin lisäksi varalle 3 g fosfomysiiniä otettavaksi, mikäli oireet jatkuivat vielä 3 päivän jälkeen. Oireet olivat lievittyneet 3 päivän kohdalla 54 %:lla (n = 72) diklofenaakkiryhmässä ja 80 %:lla (n = 96) norfloksasiiniryhmässä (riskiero 27 %, 95 % luottamusväli 15–38 %, p ˂ 0,001). Diklofenaakkiryhmässä 38 % (n = 51) ei tarvinnut mikrobilääkitystä 30 päivän seurannassa. Diklofenaakkiryhmässä todettiin enemmän pyelonefriittejä kuin norfloksasiiniryhmässä (n = 6 vs. n = 0, p = 0,031), ja diklofenaakkia saaneet olivat tyytymättömämpiä hoitoonsa kuin norfloksasiinia saaneet (asteikolla 0–10; 5,7 vs. 8,2, p ˂ 0,001).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä tutkimuspopulaatio oli riittävän samankaltainen kuin Suomessa.

Vuonna 2015 julkaistussa satunnaistetussa kontrolloidussa kaksoissokkoutetussa Saksassa toteutetussa monikeskustutkimuksessa «Gágyor I, Bleidorn J, Kochen MM ym. Ibuprofen vers...»2 verrattiin ibuprofeenin ja fosfomysiinin vaikutusta oireiden lievittymiseen ja mikrobilääkehoidon käyttöön komplisoitumattoman kystiitin hoidossa naisilla. Tutkimukseen värvättiin 1 184 virtsatieinfektio-oireista naista, joista 779 täytti sisäänottokriteerit. Näistä 494 oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Heidät satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 241) sai ibuprofeenia 400 mg 1 x 3 kolmen päivän ajan sekä 1 lumeraeannoksen ja toinen (n = 243) sai fosfomysiiniä 3 g kerta-annoksen sekä lumetabletteja 1 x 3 kolmen päivän ajan.

Päivänä 4 ibuprofeeniryhmässä 39 % (n = 91/234) ja fosfomysiiniryhmässä 56 % (n = 129/229) oli oireettomia (p ˂ 0,001). Oireet myös lievittyivät hitaammin ibuprofeeni- kuin fosfomysiiniryhmässä (5,6 päivää vs. 4,6 päivää). Mikrobilääkityksen käyttö 28 vuorokauden kuluessa taas oli vähäisempää ibuprofeeniryhmässä (n = 94; 81 kuuria virtsatieinfektioon ja 13 muuta mikrobilääkekuuria) kuin fosfomysiiniryhmässä (n = 283; fosfomysiinin lisäksi 34 mikrobilääkekuuria virtsatieinfektioon ja 6 muuta mikrobilääkekuuria) (insidenssin vähenemä 67 %, 95 % luottamusväli 59–74 %, p ˂ 0,001). Ibuprofeeniryhmässä esiintyi enemmän pyelonefriitteja kuin fosfomysiiniryhmässä (n = 5 vs. n = 1).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä tutkimuspopulaatio oli riittävän samankaltainen kuin Suomessa.

Saksalaisessa vuonna 2010 julkaistussa satunnaisessa kontrolloidussa kaksoissokkoutetussa yhdenvertaisuustutkimuksessa (non-inferiority) «Bleidorn J, Gágyor I, Kochen MM ym. Symptomatic tr...»3 verrattiin oireita lievittävän lääkityksen (ibuprofeeni) ja mikrobilääkehoidon (siprofloksasiini) vaikutusta virtsatieinfektion oireisiin 18 vuotta täyttäneiden naisten komplisoitumattoman kystiitin hoidossa. Virtsatieinfektio-oireiden vuoksi yleislääkärin vastaanotolle hakeutuneista 195 naisesta 80 täytti tutkimuksen sisäänottokriteerit ja oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Heidät satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 40) sai ibuprofeenia 400 mg 1 x 3 ja toinen (n = 40) siprofloksasiinia 250 mg 1 x 2 (+1 lumelääke) kolmen päivän ajan. Ibuprofeeniryhmässä 36 potilasta ja siprofloksasiiniryhmässä 33 potilasta pysyi mukana tutkimuksen loppuun asti.

Päivänä 4 ibuprofeeniryhmässä 58 % (n = 21) ja siprofloksasiiniryhmässä 52 % (n = 17) oli oireettomia. Oireet lievittyivät ibuprofeeniryhmässä keskimäärin 4,3 päivässä ja siprofloksasiiniryhmässä 3,4 päivässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,515). Lääkitykseen liittyviä haittavaikutuksia raportoi ibuprofeeniryhmässä 11 potilasta ja siprofloksasiiniryhmässä 9 potilasta.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on hyvä, sillä tutkimuspopulaatio oli riittävän samankaltainen kuin Suomessa.
  • Kommentti: Pieni potilaiden määrä.

Pakistanilaisessa vuonna 2016 julkaistussa satunnaistetussa kontrolloidussa yhdenvertaisuustutkimuksessa «Jamil MN, Farooq U, Sultan B ym. Role Of Symptomat...»4 verrattiin flurbiprofeenin ja siprofloksasiinin tehoa 15–50-vuotiaiden naisten komplisoitumattoman kystiitin hoidossa. 100 virtsatieinfektio-oireista naista satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 50) sai flurbiprofeenia 100 mg 1 x 2 ja toinen (n = 50) siprofloksasiinia 250 mg 1 x 2 viiden päivän ajan. Molemmissa ryhmissä oireet (tihentynyt virtsaamistarve, dysuria, virtsaamispakko, suprapubinen kipu) lievittyivät merkittävästi (p = 0,000). Dysuria väheni enemmän flurbiprofeeniryhmässä (t-testi, p = 0,004), muutoin ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa oireiden vähenemisessä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on kohtalainen, sillä tutkimuspopulaatiossa ei tiettävästi ollut länsimaalaisia potilaita. Flurbiprofeeni ei ole Suomessa käytössä.
  • Kommentti: Pieni potilaiden määrä. Mahdollisia haittavaikutuksia ei raportoitu.

Pohjoismaisessa (Norja, Ruotsi, Tanska) vuonna 2018 julkaistussa satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa yhdenvertaisuustutkimuksessa (non-inferiority) «Vik I, Bollestad M, Grude N ym. Ibuprofen versus m...»5 verrattiin ibuprofeenin ja pivmesillinaamin tehoa 18–60-vuotiaiden ei-raskaana olevien naisten komplisoitumattoman kystiitin hoidossa. 383 virtsatieinfektio-oireista naista satunnaistettiin 2 ryhmään, joista toinen (n = 194) sai ibuprofeenia 600 mg 1 x 3 ja toinen (n = 189) pivmesillinaamia 200 mg 1 x 3 kolmen päivän ajan.

Päivänä 4 ibuprofeeniryhmässä 39 % (n = 70/181) ja pivmesillinaamiryhmässä 74 % (n = 131/178) koki parantuneensa (riskiero 35 %; 90 % luottamusväli 27–43 %). Oireiden keston mediaani oli ibuprofeeniryhmässä 6 päivää ja pivmesillinaamiryhmässä 3 päivää. Ibuprofeeniryhmässä 53 % ei tarvinnut mikrobilääkehoitoa 4 viikon seurannassa. Ibuprofeeniryhmässä todettiin enemmän pyelonefriittejä kuin pivmesillinaamiryhmässä (n = 7 vs. n = 0, riskiero -4 %; 95 % luottamusväli -8 – -1 %), muutoin haittavaikutusten esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä (p = 0,68).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön on kohtalainen, sillä tutkimuspopulaatio oli riittävän samankaltainen kuin Suomessa.

Kirjallisuutta

  1. Kronenberg A, Bütikofer L, Odutayo A ym. Symptomatic treatment of uncomplicated lower urinary tract infections in the ambulatory setting: randomised, double blind trial. BMJ 2017;359:j4784 «PMID: 29113968»PubMed
  2. Gágyor I, Bleidorn J, Kochen MM ym. Ibuprofen versus fosfomycin for uncomplicated urinary tract infection in women: randomised controlled trial. BMJ 2015;351:h6544 «PMID: 26698878»PubMed
  3. Bleidorn J, Gágyor I, Kochen MM ym. Symptomatic treatment (ibuprofen) or antibiotics (ciprofloxacin) for uncomplicated urinary tract infection?--results of a randomized controlled pilot trial. BMC Med 2010;8:30 «PMID: 20504298»PubMed
  4. Jamil MN, Farooq U, Sultan B ym. Role Of Symptomatic Treatment In Comparison To Antibiotics In Uncomplicated Urinary Tract Infections. J Ayub Med Coll Abbottabad 2016;28:734-737 «PMID: 28586607»PubMed
  5. Vik I, Bollestad M, Grude N ym. Ibuprofen versus mecillinam for uncomplicated cystitis--a randomized controlled trial study protocol. BMC Infect Dis 2014;14:693 «PMID: 25516016»PubMed