Virtsatieinfektiot

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä
12.9.2019

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

Aikuiset

  • Virtsatieinfektiot jaotellaan kystiitteihin ja pyelonefriitteihin. Kystiittiin liittyvät virtsaamispakko, tihentynyt virtsaamistarve ja kirvely virtsatessa, pyelonefriittiin taas usein kuume sekä selkä- tai kylkikipu.
    • Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat muun muassa seksitaudit, oireeton bakteriuria, virtsarakon kipuoireyhtymä, yliaktiivinen virtsarakko, krooninen lantionpohjan kiputila, eturauhastulehdus ja gynekologiset tulehdukset.
  • Aiemmin terveen 18–65-vuotiaan naisen kystiitti voidaan hoitaa tietyin ehdoin ilman virtsanäytettä. Tällainen infektio voidaan tunnistaa esimerkiksi strukturoidulla puhelinhaastattelulla «hoi10050a.pdf»1. Kaikilla muilla virtsaviljely on tarpeen diagnoosin varmistamiseksi.
  • Viljelynäytteen laatu vaikuttaa olennaisesti tulosten käyttökelpoisuuteen. Rakkoajan olisi mahdollisuuksien mukaan oltava vähintään 4 tuntia. Oireisen potilaan lyhyt rakkoaika on otettava huomioon tulosten tulkinnassa. Jos oireet ovat epätyypillisiä, päivystysdiagnostiikassa voidaan toimintayksikön käytäntöjen mukaan käyttää tukena virtsan kemiallista seulontaa (moniliuskakoetta) tai partikkelilaskentaa.
  • Mikrobilääkkeen valinnassa otetaan huomioon muun muassa allergiat, munuaisten vajaatoiminta, aiemmat bakteerilöydökset ja niiden herkkyydet, hiljattain käytetyt mikrobilääkkeet ja tavanomaista resistentimmän bakteerin riski (mm. suuren resistenssiesiintyvyyden maissa olleet matkailijat, ympärivuorokautisessa hoidossa olevat iäkkäät, edeltävästi laajakirjoista mikrobilääkettä saaneet, resistenttien bakteerien tiedossa olevat kantajat).
  • Aikuisen naisen komplisoitumattoman kystiitin hoidossa ensisijaisia lääkkeitä ovat nitrofurantoiini, pivmesillinaami ja trimetopriimi 3 vuorokauden kuurina tai fosfomysiiniä kerta-annos (potilas- tai laitoskohtaisesti haettava erityislupavalmiste, tilanne 10/2019).
  • Naisten komplisoituneen kystiitin hoitoaika on yleensä 7 vuorokautta, mutta se harkitaan yksilöllisesti.
  • Kuumeettoman miehen rakkotason infektion hoitovaihtoehtoja ovat trimetopriimi ja sulfa-trimetopriimi. Myös nitrofurantoiini ja fosfomysiini ovat vaihtoehtoja, kun tulehdus ei ole levinnyt rakon ulkopuolelle (ei kuumetta, eturauhanen ei tuseerattaessa arista). Hoitoaika on yleensä 7 vuorokautta.
  • Pyelonefriitin hoidossa sekä haittavaikutukset että lisääntyvä fluorokinoloniresistenssi aiheuttavat haasteita. Virtsaviljelyvastaukset on tarkastettava ja päivystysvastaanotolta kotiin lähtevää potilasta on kehotettava ottamaan yhteyttä, jos hänen vointinsa heikkenee tai oireet eivät parane. Fluorokinolonia käytettäessä hoitoaika on naisilla 5–7 vuorokautta ja miehillä 10–14 vuorokautta
  • Toistuvan kystiitin hoidossa käytetään mikrobilääke-estohoitoa vain, jos lääkkeettömät keinot ja postmenopausaalisilla naisilla paikallinen estrogeenivalmiste on todettu tehottomiksi. Jatkuvan lääkityksen vaihtoehtona ovat kotiin varalle kirjoitetut hoitokuurit.

Lapset

  • Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikassa näytteen laatu on ratkaiseva. Oireisella lapsella päivystysdiagnostiikka riittää hoitopäätöksen tekemiseen, mutta lopullinen diagnoosi tulee varmistaa bakteeriviljelyllä. Viljelynäyte on otettava ennen mikrobilääkityksen aloittamista.
    • Jos päivystysdiagnostiikan tulos viittaa virtsatieinfektioon, diagnoosin varmistamiseksi kuumeiselta imeväiseltä on suositeltavaa ottaa toinen näyte rakkopistolla häpyluun yläpuolitse.
  • Imeväisellä pyelonefriitti on tärkeimpiä syitä kuumeeseen, johon ei liity muita oireita.
  • Lasten virtsateiden kaikukuvaus on aiheellista ainakin imeväisen virtsatieinfektion ja lapsen pyelonefriitin jälkeen. Muut kuvantamiset ovat tarpeettomia, jos munuaisten rakenne on normaali.

Tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteina ovat
    • virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon ohjeistus
    • tarpeettomien virtsaviljelyiden ja rutiininomaisen vieridiagnostiikan välttäminen perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa oirekuviin perustuvalla hoidolla
    • näytteiden laadun ja potilasohjauksen korostaminen, kun diagnostiikkaa tarvitaan
    • mikrobilääkeherkkyyksien hallinta lääkityssuosituksilla kansallisella tasolla.

Rajaukset

  • Suosituksessa ei käsitellä seksitauteja, skistosomiaasia, virtsateiden tuberkuloosia eikä tehohoitoa vaativan infektion hoitoa.

Kohderyhmät

  • Hoitosuositus on tarkoitettu virtsatieinfektioita tutkiville ja hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.

Esiintyvyys aikuisilla

Synty ja aiheuttajat aikuisilla

Taulukko 1. Mikrobilöydöksiä virtsaviljelyssä
Edellä mainittujen bakteereiden löytyminen viljelyssä riippuu muun muassa näytteenoton huolellisuudesta ja mahdollisesta oireettomasta bakteriuriasta. Ryhmän 3 bakteerit ovat yleensä osa niin sanottua sekaflooravastausta ja siten merkki epäedustavasta näytteestä. Ryhmän 1 ja 2 mikrobien merkitys tulee aina arvioida suhteessa potilaan oireisiin ja löydöksiin.
Ryhmä 1. Todennäköiset uropatogeenit
E. coli
Klebsiella-lajit
Proteus-lajit
Enterobacter-lajit
Pseudomonas aeruginosa
Staphylococcus saprophyticus
Staphylococcus aureus
Enterokokit (ks. lisätietoa «Enterokokit»1)
Candida-lajit
Ryhmä 2. Harvinaiset uropatogeenit
Actinotignum schaalii
Aerococcus urinae
Corynebacterium urealyticum
3. Iho- tai limakalvoperäiset kontaminaatiobakteerit
Viridans-ryhmän streptokokit
Koagulaasinegatiiviset stafylokokit
Laktobasillit
Muut korynebakteerit

Jaottelu aikuisilla

  • VTI:t jaetaan infektion esiintymistason mukaan kystiittiin ja pyelonefriittiin.
    • Kystiitti tarkoittaa rakkotason eli alempien virtsateiden (virtsarakon ja virtsaputken) kuumeetonta infektiota.
    • Pyelonefriitti tarkoittaa munuaistason eli munuaisaltaan tai munuaisen infektiota.
  • Komplisoituneita ovat infektiot, joiden taustalla on virtsateiden rakenteellinen tai toiminnallinen sairaus, immuunipuutos tai epätavallinen patogeeni. Tähän ryhmään luetaan myös miesten ja raskaana olevien infektiot.
  • Lisäksi luokitellaan erikseen oireeton bakteriuria, jolla tarkoitetaan oireettomalla henkilöllä virtsaviljelyssä toistuvasti todettua kasvua, jonka määrä on vähintään E5 bakteeria/ml.
    • Aikuispotilailla mahdollisesti samanaikaisesti ilmenevä pyuria ei vaikuta tulkintaan.

Diagnostiikka aikuisilla

Milloin otetaan virtsanäyte

Oireet ja tasodiagnostiikka

Kystiitti

Tyypilliset oireet ovat tihentynyt virtsaamistarve, virtsaamispakko ja kirvely virtsatessa.

Samantapaisia oireita voivat aiheuttaa muun muassa seksitaudit, muut gynekologiset infektiot ja prostatiitti. Myös virtsarakon kipuoireyhtymä tai interstitiaalinen virtsarakkotulehdus on suhteellisen yleinen erotusdiagnostinen vaihtoehto «Sairanen J, Leppilahti M, Tammela TL. Interstitiaa...»23, «Leppilahti M, Sairanen J, Tammela TL ym. Prevalenc...»24.

Rakkoinfektio-oireensa tunnistavan aiemmin terveen naisen rakkoinfektio voidaan tarvittaessa hoitaa tai potilas voidaan ohjeistaa saapumaan tarkempiin tutkimuksiin puhelimitse tai sähköisesti saatavien tietojen perusteella «Schauberger CW, Merkitch KW, Prell AM. Acute cysti...»25. Ks. taulukko «Äkillisen kystiitin toteaminen (puhelin)haastattelun perusteella 18–65-vuotiaalla naisella . Ks. myös PDF-muotoinen lomake, jota voidaan käyttää potilastyössä ....»2, puhelinhaastattelulomake «hoi10050a.pdf»1.

Taulukko 2. Äkillisen kystiitin toteaminen (puhelin)haastattelun perusteella 18–65-vuotiaalla naisella «Schauberger CW, Merkitch KW, Prell AM. Acute cysti...»25. Ks. myös PDF-muotoinen lomake, jota voidaan käyttää potilastyössä «hoi10050a.pdf»1.
1. Onko naisella yksi tai useampia VTI:n oireista (tyypilliset oireet)?
  • tihentynyt virtsaamistarve
  • kirvely virtsatessa (dysuria)
  • virtsaamispakko
  • verta virtsassa
2. Onko naisella vaikeahoitoisen VTI:n riskitekijöitä?
  • munuaisten monirakkulatauti tai munuaiskivitauti
  • rakon tyhjenemishäiriö (neurogeeninen rakko)
  • munuaisten vajaatoiminta
  • heikentynyt vastustuskyky (vaikean perussairauden tai vastustuskykyä heikentävän lääkityksen takia)
  • virtsakatetri
  • raskaus
  • diabetes, jossa taudin komplikaatioita
  • äskettäinen virtsateiden toimenpide
3. Onko naisella seuraavia hälyttäviä oireita tai esitietoja?
  • selkäkipu, kuume, vilunväristykset, oksentelu, ripuli, kuivuminen, emätinvuoto, uusi seksikumppani, emätinkipu tai -kirvely tai yli 7 vuorokautta kestäneitä oireita
Jos naisella on vähintään kaksi tyypillistä oiretta (kysymys 1) ilman erityisiä riskitekijöitä tai muita liitännäisoireita, hoito voidaan toteuttaa suosituksen mukaisesti ilman laboratoriotutkimuksia. Muussa tapauksessa lisäselvitykset (laboratoriokokeet, kliininen tutkimus) voivat olla tarpeen.
Mikrobilääkevalintaa varten voidaan tarvita lisäkysymyksiä, esimerkiksi matka-anamneesi ja äskettäiset mikrobilääkehoidot.
Kirjaa haastattelun tulos.
Muistuta ja ohjeista:
Muistuta potilasta, että oireiden häviäminen voi kestää yli 3 vuorokautta lääkityksen aloittamisesta.
Ohjeista potilas ottamaan yhteyttä, elleivät oireet helpota 4 vuorokaudessa tai ne uusiutuvat.
Anna potilaalle mahdollisuus käydä vastaanotolla, jos hän sitä haluaa.

Virtsanäytteiden otto ja tutkimukset aikuisilla

  • Luotettavien tulosten edellytys on, että virtsanäyte on saatu, säilytetty ja kuljetettu oikein «Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan p...»22, «Verrier Jones K, Hockley B, Scrivener R, Pollock J...»28, «Kouri T, Malminiemi O, Penders J ym. Limits of pre...»29.
  • Virtsanäytteiden laatuun pitää kiinnittää erityistä huomiota
    • Kontaminaatio: Kertavirtsan saamisessa tärkeintä on potilaan ohjaus, jotta keskisuihkunäyte onnistuu ja vältetään näytteen kontaminoituminen ihon tai ulkoisten sukuelinten flooralla. Arvio näytteen onnistumisesta voidaan rastittaa myös tietojärjestelmän rakenteiseen kenttään.
    • Ottotapa ja -aika sekä kuljetusviiveet: Toteutuneen ottotavan ja ottoajan kirjaaminen tietojärjestelmään auttaa tutkimisviiveiden arviointia (väärät negatiiviset tai positiiviset tulokset) ja virtsan väkevyyden arviointi välttämään laimeita virtsanäytteitä. Alueellisessa laboratoriotoiminnassa on kiinnitettävä huomiota kuljetusviiveisiin ja näytteiden säilyvyyteen ennen tutkimista (säilöntäaineputket).
    • Rakkoaika: Rakkoajan (yli tai alle 4 h) kirjaus ohjaa merkitsevän mikrobikasvun arviointia.
  • Avohoitopotilaalla pyritään vakioituun aamulla annettuun keskisuihkunäytteeseen, jos hänen oireensa sen sallivat. Kun virtsa on ollut rakossa ainakin 4 tuntia, bakteeriviljelyn diagnostinen herkkyys on suurempi kuin alle 4 tunnin kertanäytettä viljeltäessä.
  • Jos potilaalla esiintyy voimakkaita rakon ärsytysoireita, on tutkittava alle 4 tuntia rakossa ollutta virtsaa, jolloin on tulkittava pienen bakteerikasvun merkitystä.
    • Samalla kun väärän negatiivisen löydöksen mahdollisuus kasvaa, huonosti annettu näyte voi johtaa kontaminanttien kasvun vääriin tulkintoihin.
    • Pieni bakteerikasvu kannattaa siksi tyypittää vain onnistuneesta keskisuihkunäytteestä.
  • Toisinaan joudutaan luotettavan näytteen saamiseksi turvautumaan kertakatetrointiin tai rakkopunktioon.
    • Kerta-, kesto- ja rakkopistokatetrinäytteiden ottaminen vaatii harkittuja menettelytapoja, ja niistä on hyvä sopia paikallisesti.
  • Alusastianäytteitä ei tule käyttää mikrobiologisiin tutkimuksiin, koska ne ovat yleensä kontaminoituneita «Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan p...»22.

Päivystysdiagnostiikka

Virtsan bakteeriviljely

Erilaisten partikkelilaskureiden suorituskyvyn parantuminen on johtanut siihen, että viljelyssä hyvin todennäköisesti negatiivisiksi jäävät näytteet vastataan laboratorioista automaattisen solulaskennan perusteella (virtaussytometrilla tai automaattimikroskoopilla).

Erityispotilaille (hematologiset ja muut potilaat, joilla on neutropenia ja leukosyytit puuttuvat myös virtsasta tai joilla epäillään harvinaista, kasvuolojen suhteen vaativaa bakteeria (esim. ryhmä 2 taulukossa «Mikrobilöydöksiä virtsaviljelyssä...»1)), on käytössä virtsan erikoisviljely (1787 U-BaktEVi). Erikoisviljelyyn lähetetty näyte viljellään joka tapauksessa partikkelilaskennan tuloksesta riippumatta. Alueellisen mikrobiologian laboratorion kanssa sovitaan myös tavallista rikkaampien maljojen, kuten suklaamaljan, käytöstä.

  • Hoitoratkaisuja tehtäessä virtsan bakteeriviljelyvastausta on arvioitava suhteessa löydösten ja oireiden kokonaisuuteen. Pelkkä positiivinen viljelytulos ei riitä VTI-diagnoosiin ilman infektion oireita.
    • Osalla potilaista oireeton bakteriuria on mahdollinen, ja toisaalta bakteeriviljelyn tulos voi olla positiivinen myös kontaminaation vuoksi.
    • Yleensä näytteestä nimetään yksi uropatogeeni, joissakin tapauksissa kaksi ja vain poikkeustapauksissa kolme tai useampia.
    • Jos näytteestä kasvaa sovittua useampia bakteerilajeja, vastataan "sekafloora". Mahdollisen VTI:n toteamiseksi tarvitaan tällöin uusi näyte.
  • Yleisimmän bakteerin, E. colin, koko maan kattavat vuosittaiset herkkyystiedot ovat saatavilla internetissä «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/mikrobilaakeresistenssin-seuranta/fire/seurantaraportit»6.

Oireeton bakteriuria aikuisilla

Taulukko 3. Oireettoman bakteriurian esiintyvyys eri väestöryhmissä «Nicolle LE. The Paradigm Shift to Non-Treatment of...»38
Väestöryhmä Esiintyvyys (%)
Terveet, premenopausaaliset naiset 1,0–5,0
Raskaana olevat 1,9–9,5
Postmenopausaaliset 50–70-vuotiaat naiset 2,8–8,6
Diabeetikot Naiset 9–27
Miehet 0,7–11
Kotona asuvat iäkkäät Naiset 10,8–16
Miehet 3,6–19
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat iäkkäät Naiset 25–50
Miehet 15–40
Selkäydinvammapotilaat 50
Pitkäaikaisesti katetroidut 100

Aikuisten VTI:n hoito

18–65-vuotiaiden naisten kystiitti

Taulukko 4. Aikuisen naisen kystiitin ja pyelonefriitin lääkehoito. Hoitoajan jälkeen viitataan tutkimusnäytön asteeseen.
Käyttöaihe Lääke Vuorokausiannosa Hoitoaika
Kystiitti Nitrofurantoiini 75 mg × 2 3 vrk «3 päivää kestävällä kystiitin nitrofurantoiinihoidolla lienee saavutettavissa samanlainen kliininen ja mikrobiologinen vaste kuin 5 tai 7 päivää kestävällä hoidolla.»C
Pivmesillinaami 200 mg × 3 tai 400 mg × 2 3 vrk «3 päivän mittainen pivmesillinaamihoito on tehokas naisen akuutin komplisoitumattoman kystiitin hoidossa.»A
Trimetopriimi 160 mg × 2 tai 300 mg × 1 3 vrk «3 päivän trimetopriimihoito on riittävä naisen kystiitin hoidossa.»A
Fosfomysiinia 3 g x1 Kerta-annos
Pyelonefriitti Siprofloksasiinib 500 mg x 2 5–7 vrk «5–7 vuorokauden pituinen fluorokinolonihoito riittää naisten pyelonefriitin hoidoksi.»A
Levofloksasiini b 500–750 mg x 1 5–7 vrk «5–7 vuorokauden pituinen fluorokinolonihoito riittää naisten pyelonefriitin hoidoksi.»A
Sulfa-trimetopriimic 160/800 mg x 2 7–10 vrk
Kefuroksiimid 750–1 500 mg x 3
a Erityislupavalmiste (6/2019 toistaiseksi)
b Veriviljelypositiviisissa pyelonefriiteissä fluorokinoloneilla on näyttöä 7 vuorokauden riittävyydestä, mutta ei 5 vuorokauden riittävyydestä.
c Empiiristä käyttöä rajoittaa E. colin resistenssi, mutta herkiksi todetuilla se on tehokas.
d Sairaalapotilailla kefuroksiimia voidaan pitää ensisijaisena. Vasteen ilmaannuttua jatkohoitona on suun kautta otettava fluorokinoloni, ensimmäisen polven kefalosporiini tai sulfa-trimetopriimi.

Tavanomaista resistentimmät aiheuttajat

  • Tavanomaista resistentimmän bakteerin aiheuttaman virtsatieinfektion riskissä ovat näiden bakteerien (tiedossa olevat) kantajat, matkailijat, jotka ovat olleet suuren resistenssiesiintyvyyden maissa, ympärivuorokautisessa hoidossa olevat iäkkäät sekä laajakirjoista mikrobilääkettä edeltävästi saaneet «Walker E, Lyman A, Gupta K ym. Clinical Management...»47. Tavanomaista resistentimpiä bakteereita ovat muun muassa laajakirjoista beetalaktamaasia tuottavat (ESBL) bakteerit.

ESBL

Ampisilliiniresistentti enterokokki

Pyelonefriitti

Hoitoon liittyvä VTI

Bakteriuria ja VTI raskauden aikana

Oireeton bakteriuria ja kystiitti

Akuutti pyelonefriitti

Miesten VTI

Kuva 1.

Miesten E.colien fluoroinoloniresitenssi iän mukaan. Finres-tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi

Diabeetikon VTI

Oireeton bakteriuria

Kystiitin hoito

Pyelonefriitin hoito

Toistuvat VTI:t

Infektiot virtsanvirtaushäiriöiden ja neurologisten sairauksien yhteydessä aikuisilla

  • Akuutit infektioepisodit hoidetaan virtsaviljelytuloksen mukaan. Oireetonta bakteriuriaa ei hoideta.
  • Alempien virtsateiden infektion hoitoaika on vasteen mukaan 7–14 vuorokautta «Dow G, Rao P, Harding G ym. A prospective, randomi...»115.
  • Muiden infektioiden hoidon kesto määräytyy perussyyn ja sen hoidon mukaan. Hoitoa jatketaan 5–10 vuorokautta virtausesteen poistumisen jälkeen infektion vakavuuden mukaan.
  • Jos perussyy on hoidettavissa, infektion hoidon jälkeen käytetään estolääkitystä, kunnes urologinen syy on hoidettu.
  • Jos vaaratekijä ei ole poistettavissa infektion hoidon jälkeen, estolääkitystä ei aloiteta, olipa potilaalla bakteriuria tai ei.
  • Virtsakivet, virtsan virtausesteitä aiheuttavat ja rakon tyhjenemistä haittaavat sairaudet ja toimenpiteiden jälkitilat suurentavat kroonisen bakteriurian ja kandidaurian riskiä.
  • Virtsatiekiven täydelliseen poistoon tulee aina pyrkiä.
  • Bakteriuria on tavallinen myös potilailla, joiden virtsateiden kulkua on leikkauksella muutettu. Erityisesti suolirakko- ja virtsa-avannepotilailla bakteriuria ja pyuria ovat tavallisia, eikä niitä tule tutkia tai hoitaa, ellei potilaalla ole yleisinfektion oireita.
  • Inkontinenteille ja vaippoja käyttäville ympärivuorokautisessa hoidossa oleville iäkkäillä ei anneta estolääkitystä.

VTI munuaisten vajaatoiminnassa (aikuiset)

  • Munuaisten vaikeassa vajaatoiminnassa (GFR pienempi kuin 30 ml/min/1,73 m2) on syytä välttää nitrofurantoiinin, trimetopriimin ja sulfan käyttöä. Beetalaktaamit ovat tällöin turvallisempia.
  • Fluorokinolonien annosta on pienennettävä lääkekohtaisesti lääkkeen valmistajan ilmoittamien ohjeiden mukaisesti.
  • Dialyysipotilaiden virtsatieinfektioista on vähän tutkimuksia.

VTI munuaisten monirakkulataudissa (aikuiset)

Munuaisensiirtopotilaan oireeton bakteriuria ja VTI (aikuiset)

Oireisen kystiitin ja pyelonefriitin hoito

  • Munuaisensiirtopotilaan VTI:n hoidon kestosta ei ole tehty vertailevia tutkimuksia.
  • VTI:lle altistavat tekijät on syytä sulkea pois urologisin tutkimuksin.
  • Etenkin vaikeissa ja uusiutuvissa virtsatieinfektioissa on arvioitava immunosuppression keventämisen mahdollisuutta.

VTI:n ehkäisy

Iäkkään VTI

Oireeton bakteriuria

Iäkkään naisen kystiitin hoito

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevan iäkkään VTI

Kuva 2.

Milloin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalta vanhukselta otetaan virtsaviljely (Loeb M. BMJ 2005;331:669)

* Hengitystieoireisiin kuuluvat hengenahdistus, lisääntynyt yskä tai yskösten nousu sekä uusi pleuriittiin sopiva rintakipu. Maha-suolikanavan oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, uusi vatsakipu tai ripulioire. Iho- ja pehmytkudoksen tulehdukseen viittaavat punoitus, kuumoitus, turvotus ja märkäinen erite.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Katetriperäinen VTI aikuisilla

Hoito

  • Pitkäaikaisesti katetroiduista potilaista yli puolella on pyuria ja kuukauden katetroinnin jälkeen lähes kaikilla on bakteriuria, eikä näitä löydöksiä tule käyttää mikrobilääkehoidon antamisen perusteena, vaan hoidon on perustuttava oireisiin. Sen sijaan oireisella potilaalla pyurian puuttuminen puhuu katetriperäistä virtsatieinfektiota vastaan «Ouslander JG, Schapira M, Schnelle JF ym. Pyuria a...»144, «Hooton TM, Bradley SF, Cardenas DD ym. Diagnosis, ...»151.
  • Katetroidun potilaan VTI:n hoidon tulee aina perustua tietoon aiheuttavasta mikrobista ja sen lääkeherkkyydestä, koska aiheuttajien lajivalikoima ja mikrobilääkeresistenssi ovat hyvin kirjavat.
  • Suositeltavaa on valita mahdollisimman kapeakirjoinen mikrobilääke viljely- ja herkkyysmääritysten perusteella.
    • Liian lyhytkestoinen tai liian pitkä mikrobilääkehoito voi johtaa resistenttien kantojen muodostumiseen.
  • Hoitoa aloitettaessa katetri poistetaan aina, kun se on mahdollista, tai ainakin katetri vaihdetaan.
  • Sienen aiheuttaman rakkoinfektion diagnosointi katetripotilaalla on hankalaa, ja useimmiten on kyseessä oireeton kandiduria. Sellainen johtaa harvoin infektioon, eikä sen hoitaminen ole yleensä aiheellista. Hoitoa tarvitaan selvästi oireisilla potilailla sekä mahdollisesti potilailla, joille tehdään urologinen toimenpide «Kauffman CA. Candiduria. Clin Infect Dis 2005;41 S...»153.

Ehkäisy

Yleistä

  • Virtsakatetri on virtsatieinfektion voimakkain yksittäinen riskitekijä, joten katetriperäisten virtsatieinfektioiden estossa on tärkeintä pyrkiä lyhentämään katetrin käyttöaika vain aivan välttämättömään ja pyrkiä aktiivisesti katetrista eroon aina kun se on mahdollista.
  • Kertakatetria laitettaessa puhtaat tekniikat ja steriilit tekniikat ovat ilmeisesti samanveroisia infektioiden kannalta, joten puhtaita suositellaan käytettäväksi. Pidempään paikoillaan olevaa katetria asetettaessa käytetään steriiliä tekniikkaa.
  • Katetrijärjestelmän pitää olla suljettu.
  • Katetria laitettaessa ja hoidettaessa ei suositella käytettäväksi paikallisia antiseptisia aineita tai mikrobilääkegeelejä.
  • Katetrin tai virtsapussin vaihtoa määrävälein ei suositella. Täyssilikoninen virtsakatetri tulee kuitenkin vaihtaa kolmen kuukauden välein, jotta estetään kalkin kertyminen katetrin päähän. Virtsapussi vaihdetaan valmistajan suosituksen mukaisesti.
  • Mikrobilääkkeitten tai desinfioivien aineiden käyttöä katetrin huuhteluun tai niiden viemistä rakkoon tai virtsapussiin ei suositella.
  • Mikrobilääkkeitten käyttöä katetria asetettaessa tai poistettaessa ei suositella.

Lyhytaikainen katetrointi (alle 30 vrk)

Pitkäaikainen katetrointi

  • Hyvää näyttöä eri katetrointimenetelmien (toistokatetrointi, rakkopistokatetri, kestokatetri tai kondomikatetri) eroista pitkäaikaisessa katetrin tarpeessa ei infektioiden osalta ole. Työryhmä suosittelee, että mahdollisuuksien mukaan käytetään toistokatetrointia ja että tavallisen katetroinnin sijasta käytetään mieluummin rakkopistokatetria potilailla, joille se sopii.
  • Vaippojen käyttöä kestokatetroinnin sijasta suositellaan, vaikka niiden osalta näyttö infektioiden vähäisemmästä ilmaantuvuudesta puuttuu.
  • Systeemisen mikrobilääkityksen käyttöä infektioiden estolääkityksenä pitkäaikaisen kestokatetroinnin tai toistokatetroinnin yhteydessä ei suositella.
  • Antiseptisilla aineilla kyllästettyjen katetrien tehosta infektioiden estossa pitkäaikaisessa katetroinnissa ei ole mitään näyttöä.

Virtsatieinfektioiden ehkäisy aikuisilla

  • Kun virtsatieinfektioita on vähintään kolme vuodessa, tarkista seuraavat asiat:
    • Onko toistuvan VTI:n diagnoosi oikea (bakteeriuria, saman infektion relapsi, virtsarakon kipuoireyhtymä ym.)? «Sairanen J, Leppilahti M, Tammela TL. Interstitiaa...»23
      • Nuorilla terveillä naisilla toistuva kystiitti on todennäköisin vaihtoehto.
    • Onko toistuville virtsatietulehduksille altistavia syitä?
      • diabeteksen huono hoitotasapaino
      • ummetus
      • virtsankulun esteet
      • riittämätön nesteen nauttiminen

VTI:n ehkäisy muilla kuin mikrobilääkkeillä

Toistuvan kystiitin esto mikrobilääkkeillä

Jatkotutkimukset (aikuiset)

Lasten virtsatieinfektiot perusterveydenhuollossa

Lasten virtsatieinfektioiden epidemiologiaa

Diagnostiikka lapsilla

Oireet ja tasodiagnostiikka

Taulukko 5. Virtsatieinfektioiden taudinkuva, näytteenotto ja tarvittavat kuvantamistutkimukset eri-ikäisillä lapsilla
Imeväinen < 2 v Leikki-ikäinen Koululainen
Tyypillinen taudinkuva Pyelonefriitti, harvoin urosepsis Kystiitti Kystiitti
Tyypillinen oire Kuume ilman muita oireita Kystiitin paikalliset oireet Kystiitin paikalliset oireet
Sukupuolijakauma Tytöillä ja pojilla yhtä paljon Tytöillä selvästi enemmän Tytöillä selvästi enemmän
Mikrobilääkehoidon tavoite Munuaisten suojaaminen, oireettomuus Oireettomuus Oireettomuus
Ensimmäinen näyte Lentovirtsa tai tyynynäyte1 Keräysastia potan etuosaan Puhdas laskettu keskivirtsa
Toinen näyte Uusi lentovirtsa- tai tyynynäyte tai rakkopistonäyte2 ennen mikrobilääkettä Kliinikon harkinnan mukaan uusi näyte ennen mikrobilääkettä (keräysastia potan etuosaan) Harvoin tarpeen
Virtsateiden ultraääni Kaikille ensimmäisen infektion jälkeen Ainakin pojille ja pyelonefriitin jälkeen3 Ainakin pojille ja pyelonefriitin jälkeen3
1 Tyynyllä ja pussilla otetut näytteet tuottavat yhtä paljon kontaminaatioita oikein käytettynä ja tiheästi vaihdettuna, mutta tyyny on lapselle miellyttävämpi.
2 Jos seulontakoe on positiivinen, on diagnoosin varmistamiseksi suositeltavaa tehdä rakkopisto edustavasta näytteestä.
3 Koululaisten ja leikki-ikäisten virtsatieinfektioiden osalta ultraäänitutkimuksen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on hyvin vähän tutkimusnäyttöä. Pojilla virtsatieanomaliat ovat tavallisempia kuin tytöillä.

Virtsanäytteet

Kuva 3.

Pottaa käyttävältä lapselta on helppo saada puhdas keskivirtsanäyte laittamalla pieni näytekuppi potan etuosaan. Näyte tulee kuppiin vasta virtsasuihkun voimistuessa (Uhari M ym. Duodecim 2006;122:579-84)

Kuva 4.

Quick-Wee-stimulointimenetelmässä stimuloidaan kevyesti subrapubista ihoa kylmässä (3–5 °C) nesteessä liotetulla harsolla. (Quick-Wee voiding stimulation method of gentle cutaneous suprapubic stimulation using gauze soaked in cold fluid.)

Kuvan julkaisuun on myöntänyt luvan BMJ Publishing Group Limited. [Faster clean catch urine collection (Quick-Wee method) from infants: randomised controlled trial. Kaufman J et al. BMJ. 2017 Apr 7;357:j1341. doi: 10.1136/bmj.j1341. Copyright notice year 2019]

© BMJ Publishing Group Limited

Kuva 5.

Tyynyllä ja pussilla otetut näytteet tuottavat yhtä paljon kontaminaatioita oikein käytettynä ja tiheästi vaihdettuna, mutta tyyny on lapselle miellyttävämpi. (LaRocco MT ym. Clin Microbiol Rev 2016;29:105-47).

Kuva 6.

Virtsarakkopunktion tekeminen imeväiselle. Ohut neula viedään nopealla pistolla kohtisuoraan ihoa vasten rakkoon. Saadusta näytteestä tehdään heti viljely elatusalustalla ja näyte tutkitaan pikatesteillä (Uhari M ym. Duodecim 2006;122:579-84).

Päivystysdiagnostiikka

  • Virtsatieinfektiota voidaan päivystyksessä pitää todennäköisenä, jos lapsella on virtsatieinfektioon sopivat oireet ja pyuria.
  • Virtsan kemiallinen seulonta moniliuskakokeella (U-KemSeul) on usein ensisijainen tutkimus imeväisten ja vanhempien lasten VTI:n päivystysdiagnostiikassa, koska vastaus saadaan nopeasti jo päivystyspoliklinikassa.
  • Lentovirtsanäytteestä, rakkopistonäytteestä, pussivirtsanäytteestä ja isompien lasten näytteistä voidaan laskea virtsan partikkelit (U-Solut), jos päivystävä laboratorio on riittävän lähellä.

Virtsan bakteeriviljely lapsilla

Taulukko 6. Imeväisen ja pienen lapsen virtsaviljelyn kliininen tulkinta, kun lapsella on virtsatieinfektioon viittaavat oireet ja seulontakokeessa pyuria. Oireeton bakteriuria on kyseessä, jos lapsen virtsassa on merkitsevä kasvu ilman kliinisiä oireita ja tulehdusreaktiota eli pyuriaa. Oireeton bakteriuria ei vaadi lapsilla hoitoa.
Näytteen tyyppi Näytteiden lukumäärä Viljelyvastaus Kliininen tulkinta
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 2 Sama uropatogeeni > E5 pesäkettä/ml Varmistettu virtsatieinfektio
Rakkopunktio 1 Uropatogeeni, mikä tahansa kasvu Varmistettu virtsatieinfektio
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 1 Uropatogeeni > E5 pesäkettä/ml Todennäköinen virtsatieinfektio
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 2 Toinen uropatogeeni > E5 pesäkettä/ml ja toisessa sama uropatogeeni > E4 pesäkettä/ml Todennäköinen virtsatieinfektio
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 1–2 Uropatogeeni > E4 pesäkettä/ml Mahdollinen virtsatieinfektio, hoito kliinisen harkinnan mukaan
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 1–2 Sekaflooraa Ei virtsatieinfektio
Varmista näytteenotto
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 1–2 Uropatogeeni < E4 pesäkettä/ml Ei virtsatieinfektio
Tyyny/pussi, lento, keskivirtsa 1–2 Negatiivinen Ei virtsatieinfektio1
Rakkopunktio 1 Negatiivinen Ei virtsatieinfektio1
1 Yksikin negatiivinen, ennen mikrobilääkkeen aloitusta otettu viljelynäyte sulkee pois virtsatieinfektion.

Hoito

Taulukko 7. Lasten virtsatieinfektioiden hoidon aloituksessa käytettävät mikrobilääkkeet. Mikrobilääkehoito suunnataan viljelyn mikrobilääkeherkkyyden mukaan. Hyväkuntoisen, yli 3 kuukauden ikäisen pyelonefriittiä sairastavan lapsen hoito voidaan toteuttaa myös suun kautta. Selvästi sairaan, kuumeisen lapsen erotusdiagnostiikka ja hoidon aloitus kuitenkin kuuluvat erikoissairaanhoitoon lapsen iästä riippumatta.
Virtsatieinfektio Lääke Annos1 Kesto Ikäraja
Alle 3 kk:n ikäisen pyelonefriitti Aloitus aina sairaalassa i.v.
Pyelonefriitti Hoidon aloitus usein sairaalassa i.v.
Hoito p.o., kun potilaan diagnoosi on varmistunut ja yleistila hyvä
Kefuroksiimi i.v. 100 mg/kg/vrk :3 10 vrk (7–14 vrk)
Keftriaksoni i.v. 100 mg/kg/vrk :1–2 (> 28 vrk)2
Kefaleksiini p.o. 50–100 mg/kg/vrk :3
Amoksisilliini-klavulaanhappo p.o. 45 mg/kg/vrk :3
Sulfa-trimetopriimi p.o. TMP: 8–12 mg/kg/vrk :2 > 2 kk
Kystiitti Kefaleksiini p.o. 25–50 mg/kg/vrk :2 5 (3–7) vrk
Nitrofurantoiini p.o. 5 mg/kg/vrk :2 > 3 kk
Amoksisilliini-klavulaanihappo p.o. 25–45 mg/kg/vrk :2
Trimetopriimi p.o. 8 mg/kg/vrk :2 > 3 kk
Pivmesillinaami p.o. 20–40 mg/kg/vrk :3 > 6 v
Enterokokki-infektiot Kefalosporiineille luontaisesti resistenttejä
Useimmiten herkkiä amoksisilliinille ja ampisilliinille
ESBL-infektiot Jatkohoito herkkyysmäärityksen mukaan
Nitrofurantoiinia ei kuumeisen pyelonefriitin hoitoon
Siprofloksasiini3 p.o. 20–40 mg/kg/vrk :2 >16 v
1 Ei ylitetä aikuisten enimmäisannoksia.
2 Ei alle 28 vuorokauden iässä, jos vastasyntynyt saa suonensisäisiä kalsiumvalmisteita.
3 Jos aiheuttaja on resistentti muille oraalisille mikrobilääkkeille ja hyödyt arvioidaan mahdollisia haittoja suuremmiksi lapsipotilaan hoidossa. Siprofloksasiinimikstuura on erityislupavalmiste.
TMP = trimetopriimi

Kuvantamistutkimukset lapsen virtsatieinfektion jälkeen

VTI:n ehkäisy pitkäaikaisella mikrobilääkehoidolla

Virtsatieinfektion ehkäisy muilla keinoin

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

Virtsatieinfektiot-suosituksen historiatiedot «Virtsatieinfektiot, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»12

Puheenjohtaja:

Maarit Wuorela, LT, dosentti, nefrologian, sisätautien, geriatrian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Turun kaupunginsairaala

Jäsenet:

Pekka Arikoski, LT, dosentti, lastennefrologi, lastengastroenterologi, lastentautien erikoislääkäri, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Timo Kouri, LKT, professori, kliinisen kemian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Kliininen kemia ja näytteenottopalvelut, HUSLAB, ja Kliinisen kemian osasto, HY

Matti Laato, LT, urologian professori, kirurgian ja urologian erikoislääkäri; vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka, TYKS ja Turun yliopisto

Juha Rannikko, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, kliininen opettaja; Tays ja TaY

Raija Sipilä, LT, terveydenhuollon erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Terhi Tapiainen, LT, dosentti, lasten infektiolääkäri, lastentautien erikoislääkäri, kliininen opettaja; OYS Lapset ja nuoret ja Oulun yliopisto

Kirsi Valtonen, LT, ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri; Vantaan kaupunki, Tartuntatauti- ja hygieniayksikkö

Risto Vuento, LKT, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, erikoisalajohtaja; Fimlab Laboratoriot Oy

Sidonnaisuudet

Pekka Arikoski: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Abbvie, Alexion, MSD. Luottamustoimet: Suomen lastenlääkäriyhdistyksen lastenneforlogian ja elinsiirtojen alajaosto pj. (1.1.2019 asti).

Timo Kouri: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: BD Preanalytical Solutions. Sivutoimet: kierrosasiantuntija, virtsatutkimukset, Labquality Oy.

Matti Laato: Ei sidonnaisuuksia.

Juha Rannikko: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Gilead, MSD, Pfizer.

Raija Sipilä: Luottamustoimet: Suomen yleislääketieteen yhdistys, hallituksen varajäsen 2010–2017. Muut sidonnaisuudet: Yleislääkäri, Terveystalo; Rationaallisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, STM 2016–2017; Kuntoutussuositusten implementointi -hanke, Duodecim, Käypä hoito (2015–2017), hankerahoitus työnantajalle Kelalta. Lääketeollisuus ry:n rahoittaman tutkimushanke ohjausryhmän jäsen 11/2012–2018 (ei palkkiota itselle tai työnantajalle).

Terhi Tapiainen: Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Octapharma, CSLBehring, Steripolar, MSD, OrionPharma. Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: MSD. Luottamustoimet: Infektiotutkimusyhdistys ry hallitus.

Kirsi Valtonen: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: GSK, Pfizer, Arcada, Metropolia, KRKA, Helsingin yliopisto, Diversey, Filha ry. Luottamustoimet: johtokunnan jäsen SLL:n Vantaan ja Keravan paikallisjaos, jäsen STM:n tartuntatautien neuvottelukunta, jäsen THL:n nimeämä kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä, jäsen STM:n asettama polioseurantatyöryhmä, asiantuntijajäsen Vantaan monikulttuurisuusasian neuvottelukunta. Muut sidonnaisuudet: jäsen Filha ry:n tuberkuloosiasiantuntijaryhmä, Advisory Board -kokouspalkkio (Abbvie), toiminut vastuuhenkilönä Vantaan influenssa- ja pneumokokkirokotuskampanjoissa, jotka on toteutettu yhteistyössä Pfizerin kanssa, jäsen Pfizerin vetämä antibioottiresistenssi -työryhmä.

Risto Vuento: Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Pfizer, MSD, Advisory board Unimedic Pharma, Berner Oy. Luottamustoimet: STM:n tartuntatautien neuvottelukunnan jäsen. Muut sidonnaisuudet: THL:n Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä.

Maarit Wuorela:Luento-/asiantuntijapalkkio (Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion, Sanofi), Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä).

Kirjallisuusviite

Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»11

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Rautakorpi UM, Huikko S, Honkanen P ym. The Antimicrobial Treatment Strategies (MIKSTRA) program: a 5-year follow-up of infection-specific antibiotic use in primary health care and the effect of implementation of treatment guidelines. Clin Infect Dis 2006;42:1221-30 «PMID: 16586379»PubMed
  2. Lumio J, Rautakorpi UM, Vuento R. Infektiopotilaan tutkiminen ja hoito. Duodecim 1996;11:495-508 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo60109»12
  3. Rautakorpi UM, Klaukka T, Honkanen P ym. Antibiotic use by indication: a basis for active antibiotic policy in the community. Scand J Infect Dis 2001;33:920-6 «PMID: 11868766»PubMed
  4. Stamm WE, Hooton TM. Management of urinary tract infections in adults. N Engl J Med 1993;329:1328-34 «PMID: 8413414»PubMed
  5. Management of Non-neurogenic Male LUTS. EAU Guidelines. Edn. presented at the EAU Annual Congress Copenhagen 2018. ISBN 978-94-92671-01-1.EAU Guidelines Office, Arnhem, The Netherlands. http://uroweb.org/guidelines/compilations-of-all-guidelines/ «http://uroweb.org/guidelines/compilations-of-all-guidelines/»13
  6. Nicolle LE, Bjornson J, Harding GK ym. Bacteriuria in elderly institutionalized men. N Engl J Med 1983;309:1420-5 «PMID: 6633618»PubMed
  7. Loeb M, Brazil K, Lohfeld L ym. Effect of a multifaceted intervention on number of antimicrobial prescriptions for suspected urinary tract infections in residents of nursing homes: cluster randomised controlled trial. BMJ 2005;331:669 «PMID: 16150741»PubMed
  8. Loeb M, Simor AE, Landry L ym. Antibiotic use in Ontario facilities that provide chronic care. J Gen Intern Med 2001;16:376-83 «PMID: 11422634»PubMed
  9. Rummukainen ML, Mäkelä M, Noro A ym. Assessing prevalence of antimicrobial use and infections using the minimal data set in Finnish long-term care facilities. Am J Infect Control 2013;41:e35-7 «PMID: 23332375»PubMed
  10. Kampf G, Gastmeier P, Wischnewski N ym. Analysis of risk factors for nosocomial infections--results from the first national prevalence survey in Germany (NIDEP Study, Part 1). J Hosp Infect 1997;37:103-12 «PMID: 9364259»PubMed
  11. Warren JW. Catheter-associated urinary tract infections. Infect Dis Clin North Am 1997;11:609-22 «PMID: 9378926»PubMed
  12. Ouslander JG, Greengold B, Chen S. Complications of chronic indwelling urinary catheters among male nursing home patients: a prospective study. J Urol 1987;138:1191-5 «PMID: 3312641»PubMed
  13. Warren JW, Muncie HL Jr, Hebel JR ym. Long-term urethral catheterization increases risk of chronic pyelonephritis and renal inflammation. J Am Geriatr Soc 1994;42:1286-90 «PMID: 7983294»PubMed
  14. Gupta K, Hooton TM, Naber KG ym. International clinical practice guidelines for the treatment of acute uncomplicated cystitis and pyelonephritis in women: A 2010 update by the Infectious Diseases Society of America and the European Society for Microbiology and Infectious Diseases. Clin Infect Dis 2011;52:e103-20 «PMID: 21292654»PubMed
  15. Schaeffer AJ, Nicolle LE. CLINICAL PRACTICE. Urinary Tract Infections in Older Men. N Engl J Med 2016;374:562-71 «PMID: 26863357»PubMed
  16. Lobdell KW, Stamou S, Sanchez JA. Hospital-acquired infections. Surg Clin North Am 2012;92:65-77 «PMID: 22269261»PubMed
  17. Stapleton A, Stamm WE. Prevention of urinary tract infection. Infect Dis Clin North Am 1997;11:719-33 «PMID: 9378932»PubMed
  18. Riehmann M, Goetzman B, Langer E ym. Risk factors for bacteriuria in men. Urology 1994;43:617-20 «PMID: 7513105»PubMed
  19. Hampson SJ, Noble JG, Rickards D ym. Does residual urine predispose to urinary tract infection? Br J Urol 1992;70:506-8 «PMID: 1467855»PubMed
  20. Hirji I, Guo Z, Andersson SW ym. Incidence of urinary tract infection among patients with type 2 diabetes in the UK General Practice Research Database (GPRD). J Diabetes Complications 2012;26:513-6 «PMID: 22889712»PubMed
  21. Malmsten UG, Milsom I, Molander U ym. Urinary incontinence and lower urinary tract symptoms: an epidemiological study of men aged 45 to 99 years. J Urol 1997;158:1733-7 «PMID: 9334589»PubMed
  22. Kouri T, Anttinen J, Icen A ym. Suositus virtsan perustutkimuksia varten. Moodi (erillisjulkaisu 7), Helsinki: Bioclin Oy, 1999
  23. Sairanen J, Leppilahti M, Tammela TL. Interstitiaalisen virtsarakkotulehduksen eli virtsarakon kipuoireyhtymän hoito. Suom Lääkäril 2016;71:2645-51
  24. Leppilahti M, Sairanen J, Tammela TL ym. Prevalence of clinically confirmed interstitial cystitis in women: a population based study in Finland. J Urol 2005;174:581-3 «PMID: 16006902»PubMed
  25. Schauberger CW, Merkitch KW, Prell AM. Acute cystitis in women: experience with a telephone-based algorithm. WMJ 2007;106:326-9 «PMID: 17970014»PubMed
  26. Sandberg T, Lidin-Janson G, Edén CS. Host response in women with symptomatic urinary tract infection. Scand J Infect Dis 1989;21:67-73 «PMID: 2658019»PubMed
  27. Pinson AG, Philbrick JT, Lindbeck GH ym. Fever in the clinical diagnosis of acute pyelonephritis. Am J Emerg Med 1997;15:148-51 «PMID: 9115515»PubMed
  28. Verrier Jones K, Hockley B, Scrivener R, Pollock JI. Diagnosis and management of urinary tract infections in children under two years. Assessment of practice against published guidelines. Royal College of Paediatrics and Child Health, Great Britain. Online: www.rcpch.ac.uk/doc.aspx?id_Resource 2727; RCPC:n suositus päivitetty 2007 «http://www.rcpch.ac.uk/doc.aspx?id_Resource 2727»14
  29. Kouri T, Malminiemi O, Penders J ym. Limits of preservation of samples for urine strip tests and particle counting. Clin Chem Lab Med 2008;46:703-13 «PMID: 18839472»PubMed
  30. Kouri TT, Kähkönen U, Malminiemi K ym. Evaluation of Sysmex UF-100 urine flow cytometer vs chamber counting of supravitally stained specimens and conventional bacterial cultures. Am J Clin Pathol 1999;112:25-35 «PMID: 10396282»PubMed
  31. Kierkegaard H, Feldt-Rasmussen U, Hørder M ym. Falsely negative urinary leucocyte counts due to delayed examination. Scand J Clin Lab Invest 1980;40:259-61 «PMID: 7444343»PubMed
  32. Sternheimer R. A supravital cytodiagnostic stain for urinary sediments. JAMA 1975;231:826-32 «PMID: 45956»PubMed
  33. Györy AZ, Hadfield C, Lauer CS. Value of urine microscopy in predicting histological changes in the kidney: double blind comparison. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;288:819-22 «PMID: 6423097»PubMed
  34. Schumann GB, Schumann JL, Marcussen N. Cytodiagnostic urinalysis of renal and lower urinary tract disorders. New York-Tokyo: Igaku-Shoin, 1995
  35. Kouri T, Pohjavaara S. Virtsan mikroskopialöydösten kliininen merkitys. Duodecim 2002;118:1845-55 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93157»15
  36. Zalmanovici Trestioreanu A, Lador A, Sauerbrun-Cutler MT ym. Antibiotics for asymptomatic bacteriuria. Cochrane Database Syst Rev 2015;4:CD009534 «PMID: 25851268»PubMed
  37. Nicolle LE, Gupta K, Bradley SF ym. Clinical Practice Guideline for the Management of Asymptomatic Bacteriuria: 2019 Update by the Infectious Diseases Society of Americaa. Clin Infect Dis 2019;: «PMID: 30895288»PubMed
  38. Nicolle LE. The Paradigm Shift to Non-Treatment of Asymptomatic Bacteriuria. Pathogens 2016;5: «PMID: 27104571»PubMed
  39. Urinary tract infection (lower): antimicrobial prescribing. NICE guideline 2018. https://www.nice.org.uk/guidance/ng109 «https://www.nice.org.uk/guidance/ng109»16
  40. Little P, Moore MV, Turner S ym. Effectiveness of five different approaches in management of urinary tract infection: randomised controlled trial. BMJ 2010;340:c199 «PMID: 20139214»PubMed
  41. Finres-tulokset. terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/seuranta-ja-epidemiat/mikrobilaakeresistenssin-seuranta/fire/seurantaraportit
  42. Kalliokoski A. Nitrofurantoiinikeuhko – haittavaikutusten klassikko on yhä kliininen haaste. Suom Lääkäril 2011;66:181-3
  43. Björnsson E, Talwalkar J, Treeprasertsuk S ym. Drug-induced autoimmune hepatitis: clinical characteristics and prognosis. Hepatology 2010;51:2040-8 «PMID: 20512992»PubMed
  44. Norrby SR. Short-term treatment of uncomplicated lower urinary tract infections in women. Rev Infect Dis 1990;12:458-67 «PMID: 2193352»PubMed
  45. Wing DA, Hendershott CM, Debuque L ym. A randomized trial of three antibiotic regimens for the treatment of pyelonephritis in pregnancy. Obstet Gynecol 1998;92:249-53 «PMID: 9699761»PubMed
  46. Guidelines on the management of urinary and male genital tract infections. European Association of Urology 2015; http://uroweb.org/guideline/urological-infections/
  47. Walker E, Lyman A, Gupta K ym. Clinical Management of an Increasing Threat: Outpatient Urinary Tract Infections Due to Multidrug-Resistant Uropathogens. Clin Infect Dis 2016;63:960-5 «PMID: 27313263»PubMed
  48. Jansåker F, Frimodt-Møller N, Sjögren I ym. Clinical and bacteriological effects of pivmecillinam for ESBL-producing Escherichia coli or Klebsiella pneumoniae in urinary tract infections. J Antimicrob Chemother 2014;69:769-72 «PMID: 24107388»PubMed
  49. Dewar S, Reed LC, Koerner RJ. Emerging clinical role of pivmecillinam in the treatment of urinary tract infection in the context of multidrug-resistant bacteria. J Antimicrob Chemother 2014;69:303-8 «PMID: 24068280»PubMed
  50. Rodríguez-Baño J, Navarro MD, Retamar P ym. ß-Lactam/ß-lactam inhibitor combinations for the treatment of bacteremia due to extended-spectrum ß-lactamase-producing Escherichia coli: a post hoc analysis of prospective cohorts. Clin Infect Dis 2012;54:167-74 «PMID: 22057701»PubMed
  51. Shah KJ, Cherabuddi K, Shultz J ym. Ampicillin for the treatment of complicated urinary tract infections caused by vancomycin-resistant Enterococcus spp (VRE): a single-center university hospital experience. Int J Antimicrob Agents 2018;51:57-61 «PMID: 28666756»PubMed
  52. Safrin S, Siegel D, Black D. Pyelonephritis in adult women: inpatient versus outpatient therapy. Am J Med 1988;85:793-8 «PMID: 3195603»PubMed
  53. Dinh A, Davido B, Etienne M ym. Is 5 days of oral fluoroquinolone enough for acute uncomplicated pyelonephritis? The DTP randomized trial. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2017;36:1443-1448 «PMID: 28283830»PubMed
  54. Ren H, Li X, Ni ZH ym. Treatment of complicated urinary tract infection and acute pyelonephritis by short-course intravenous levofloxacin (750 mg/day) or conventional intravenous/oral levofloxacin (500 mg/day): prospective, open-label, randomized, controlled, multicenter, non-inferiority clinical trial. Int Urol Nephrol 2017;49:499-507 «PMID: 28108978»PubMed
  55. Sandberg T, Skoog G, Hermansson AB ym. Ciprofloxacin for 7 days versus 14 days in women with acute pyelonephritis: a randomised, open-label and double-blind, placebo-controlled, non-inferiority trial. Lancet 2012;380:484-90 «PMID: 22726802»PubMed
  56. Talan DA, Stamm WE, Hooton TM ym. Comparison of ciprofloxacin (7 days) and trimethoprim-sulfamethoxazole (14 days) for acute uncomplicated pyelonephritis pyelonephritis in women: a randomized trial. JAMA 2000;283:1583-90 «PMID: 10735395»PubMed
  57. Peterson J, Kaul S, Khashab M ym. A double-blind, randomized comparison of levofloxacin 750 mg once-daily for five days with ciprofloxacin 400/500 mg twice-daily for 10 days for the treatment of complicated urinary tract infections and acute pyelonephritis. Urology 2008;71:17-22 «PMID: 18242357»PubMed
  58. Eliakim-Raz N, Yahav D, Paul M ym. Duration of antibiotic treatment for acute pyelonephritis and septic urinary tract infection-- 7 days or less versus longer treatment: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Antimicrob Chemother 2013;68:2183-91 «PMID: 23696620»PubMed
  59. Sanchez M, Collvinent B, Miró O ym. Short-term effectiveness of ceftriaxone single dose in the initial treatment of acute uncomplicated pyelonephritis in women. A randomised controlled trial. Emerg Med J 2002;19:19-22 «PMID: 11777865»PubMed
  60. van der Starre WE, van Dissel JT, van Nieuwkoop C. Treatment duration of febrile urinary tract infections. Curr Infect Dis Rep 2011;13:571-8 «PMID: 21882085»PubMed
  61. Vogler S, Pavich E. Pyelonephritis treatment in the community emergency department: Cephalosporins vs. first-line agents. Am J Emerg Med 2018;36:2054-2057 «PMID: 30119986»PubMed
  62. Fox MT, Melia MT, Same RG ym. A Seven-Day Course of TMP-SMX May Be as Effective as a Seven-Day Course of Ciprofloxacin for the Treatment of Pyelonephritis. Am J Med 2017;130:842-845 «PMID: 28216442»PubMed
  63. Mombelli G, Pezzoli R, Pinoja-Lutz G ym. Oral vs intravenous ciprofloxacin in the initial empirical management of severe pyelonephritis or complicated urinary tract infections: a prospective randomized clinical trial. Arch Intern Med 1999;159:53-8 «PMID: 9892331»PubMed
  64. Karachalios GN, Georgiopoulos AN, Kintziou H. Treatment of acute pyelonephritis in women with intramuscular ceftriaxone: an out-patient study. Chemotherapy 1991;37:292-6 «PMID: 1790728»PubMed
  65. Sandberg T, Skoog G, Hermansson AB ym. Ciprofloxacin for 7 days versus 14 days in women with acute pyelonephritis: a randomised, open-label and double-blind, placebo-controlled, non-inferiority trial. Lancet 2012;380:484-90 «PMID: 22726802»PubMed
  66. Krieger JN, Kaiser DL, Wenzel RP. Urinary tract etiology of bloodstream infections in hospitalized patients. J Infect Dis 1983;148:57-62 «PMID: 6350488»PubMed
  67. Bishara J, Leibovici L, Huminer D ym. Five-year prospective study of bacteraemic urinary tract infection in a single institution. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1997;16:563-7 «PMID: 9323466»PubMed
  68. Wagenlehner FM, Naber KG. Current challenges in the treatment of complicated urinary tract infections and prostatitis. Clin Microbiol Infect 2006;12 Suppl 3:67-80 «PMID: 16669930»PubMed
  69. Wagenlehner FM, Naber KG. Hospital-acquired urinary tract infections. J Hosp Infect 2000;46:171-81 «PMID: 11073725»PubMed
  70. Skogberg K, Kontula KSK, Järvinen A ym. Bloodstream infections following different types of surgery in a Finnish tertiary care hospital, 2009-2014. J Hosp Infect 2018;99:89-93 «PMID: 29031864»PubMed
  71. Lahdensuo K, Rannikko A, Anttila VJ ym. Increase of prostate biopsy-related bacteremic complications in southern Finland, 2005-2013: a population-based analysis. Prostate Cancer Prostatic Dis 2016;19:417-422 «PMID: 27526964»PubMed
  72. Koivula I, Ruutu M, Teräsvirta H. Virtsatieinfektiot ja niiden torjunta. Kirjassa: Infektioiden torjunta sairaalassa, toim. Kujala P ym. Helsinki. Suomen Kuntaliitto 2005:281-7
  73. Angelescu K, Nussbaumer-Streit B, Sieben W ym. Benefits and harms of screening for and treatment of asymptomatic bacteriuria in pregnancy: a systematic review. BMC Pregnancy Childbirth 2016;16:336 «PMID: 27806709»PubMed
  74. Sheiner E, Mazor-Drey E, Levy A. Asymptomatic bacteriuria during pregnancy. J Matern Fetal Neonatal Med 2009;22:423-7 «PMID: 19530000»PubMed
  75. Kazemier BM, Koningstein FN, Schneeberger C ym. Maternal and neonatal consequences of treated and untreated asymptomatic bacteriuria in pregnancy: a prospective cohort study with an embedded randomised controlled trial. Lancet Infect Dis 2015;15:1324-33 «PMID: 26255208»PubMed
  76. Schneeberger C, Erwich JJHM, van den Heuvel ER ym. Asymptomatic bacteriuria and urinary tract infection in pregnant women with and without diabetes: Cohort study. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2018;222:176-181 «PMID: 29338897»PubMed
  77. Smaill F, Vazquez JC. Antibiotics for asymptomatic bacteriuria in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD000490 «PMID: 17443502»PubMed
  78. Vazquez JC, Abalos E. Treatments for symptomatic urinary tract infections during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2011;1:CD002256 «PMID: 21249652»PubMed
  79. Villar J, Lydon-Rochelle MT, Gülmezoglu AM ym. Duration of treatment for asymptomatic bacteriuria during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2000;1:CD000491 «PMID: 10796207»PubMed
  80. Guinto VT, De Guia B, Festin MR ym. Different antibiotic regimens for treating asymptomatic bacteriuria in pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2010;9:CD007855 «PMID: 20824868»PubMed
  81. Pedler SJ, Bint AJ. Management of bacteriuria in pregnancy. Drugs 1987;33:413-21 «PMID: 3297618»PubMed
  82. Gerstner GJ, Müller G, Nahler G. Amoxicillin in the treatment of asymptomatic bacteriuria in pregnancy: a single dose of 3 g amoxicillin versus a 4-day course of 3 doses 750 mg amoxicillin. Gynecol Obstet Invest 1989;27:84-7 «PMID: 2659442»PubMed
  83. Le J, Briggs GG, McKeown A ym. Urinary tract infections during pregnancy. Ann Pharmacother 2004;38:1692-701 «PMID: 15340129»PubMed
  84. Sandberg T, Brorson JE. Efficacy of long-term antimicrobial prophylaxis after acute pyelonephritis in pregnancy. Scand J Infect Dis 1991;23:221-3 «PMID: 1853171»PubMed
  85. Heikkilä A, Pyykkö K, Erkkola R ym. The pharmacokinetics of mecillinam and pivmecillinam in pregnant and non-pregnant women. Br J Clin Pharmacol 1992;33:629-33 «PMID: 1389936»PubMed
  86. Heikkilä A, Erkkola R. Review of beta-lactam antibiotics in pregnancy. The need for adjustment of dosage schedules. Clin Pharmacokinet 1994;27:49-62 «PMID: 7955771»PubMed
  87. Wing DA. Pyelonephritis in pregnancy: treatment options for optimal outcomes. Drugs 2001;61:2087-96 «PMID: 11735635»PubMed
  88. Gilstrap LC 3rd, Cunningham FG, Whalley PJ. Acute pyelonephritis in pregnancy: an anterospective study. Obstet Gynecol 1981;57:409-13 «PMID: 7243084»PubMed
  89. Sanchez-Ramos L, McAlpine KJ, Adair CD ym. Pyelonephritis in pregnancy: once-a-day ceftriaxone versus multiple doses of cefazolin. A randomized, double-blind trial. Am J Obstet Gynecol 1995;172:129-33 «PMID: 7847521»PubMed
  90. Ulleryd P, Zackrisson B, Aus G ym. Prostatic involvement in men with febrile urinary tract infection as measured by serum prostate-specific antigen and transrectal ultrasonography. BJU Int 1999;84:470-4 «PMID: 10468764»PubMed
  91. Zhanel GG, Zhanel MA, Karlowsky JA. Oral Fosfomycin for the Treatment of Acute and Chronic Bacterial Prostatitis Caused by Multidrug-Resistant Escherichia coli. Can J Infect Dis Med Microbiol 2018;2018:1404813 «PMID: 29666664»PubMed
  92. Conklin JD. The pharmacokinetics of nitrofurantoin and its related bioavailability. Antibiot Chemother (1971) 1978;25:233-52 «PMID: 352255»PubMed
  93. Charalabopoulos K, Karachalios G, Baltogiannis D ym. Penetration of antimicrobial agents into the prostate. Chemotherapy 2003;49:269-79 «PMID: 14671426»PubMed
  94. Grabe M, Forsgren A. The effectiveness of a short perioperative course with pivampicillin/pivmecillinam in transurethral prostatic resection: bacteriological results. Scand J Infect Dis 1986;18:575-81 «PMID: 3643648»PubMed
  95. EAU Guidelines. Edn. presented at the EAU Annual Congress Copenhagen 2018. ISBN 978-94-92671-01-1.
  96. Drekonja DM, Rector TS, Cutting A ym. Urinary tract infection in male veterans: treatment patterns and outcomes. JAMA Intern Med 2013;173:62-8 «PMID: 23212273»PubMed
  97. Ulleryd P, Sandberg T. Ciprofloxacin for 2 or 4 weeks in the treatment of febrile urinary tract infection in men: a randomized trial with a 1 year follow-up. Scand J Infect Dis 2003;35:34-9 «PMID: 12685882»PubMed
  98. Wagenlehner FM, Weidner W, Sörgel F ym. The role of antibiotics in chronic bacterial prostatitis. Int J Antimicrob Agents 2005;26:1-7 «PMID: 15970433»PubMed
  99. van Nieuwkoop C, van der Starre WE, Stalenhoef JE ym. Treatment duration of febrile urinary tract infection: a pragmatic randomized, double-blind, placebo-controlled non-inferiority trial in men and women. BMC Med 2017;15:70 «PMID: 28366170»PubMed
  100. Naber KG. Management of bacterial prostatitis: what's new? BJU Int 2008;101 Suppl 3:7-10 «PMID: 18307679»PubMed
  101. Naber KG, Busch W, Focht J. Ciprofloxacin in the treatment of chronic bacterial prostatitis: a prospective, non-comparative multicentre clinical trial with long-term follow-up. The German Prostatitis Study Group. Int J Antimicrob Agents 2000;14:143-9 «PMID: 10720805»PubMed
  102. Lipsky BA. Urinary tract infections in men. Epidemiology, pathophysiology, diagnosis, and treatment. Ann Intern Med 1989;110:138-50 «PMID: 2462391»PubMed
  103. Lipsky BA. Prostatitis and urinary tract infection in men: what's new; what's true? Am J Med 1999;106:327-34 «PMID: 10190383»PubMed
  104. Leskinen MJ, Pere A-K, Vainio A: Urologiset ja miesten lantionalueen kivut. Kirjassa: Kipu, ss 422-430, toim. Kalso E, Haanpää M ym. Kust Oy Duodecim 2018
  105. Leskinen MJ. Eturauhastulehdus, kirjassa: Urologia, 3. painos, toim. Taari K, Aaltomaa S. Nurmi M. ym. ss. 273-82, Kustannus Oy Duodecim, 2013
  106. Harding GK, Zhanel GG, Nicolle LE ym. Antimicrobial treatment in diabetic women with asymptomatic bacteriuria. N Engl J Med 2002;347:1576-83 «PMID: 12432044»PubMed
  107. Dalal S, Nicolle L, Marrs CF ym. Long-term Escherichia coli asymptomatic bacteriuria among women with diabetes mellitus. Clin Infect Dis 2009;49:491-7 «PMID: 19583518»PubMed
  108. Forland M, Thomas VL. The treatment of urinary tract infections in women with diabetes mellitus. Diabetes Care 1985;8:499-506 «PMID: 4053937»PubMed
  109. Nicolle LE. Short-term therapy for urinary tract infection: success and failure. Int J Antimicrob Agents 2008;31 Suppl 1:S40-5 «PMID: 18023152»PubMed
  110. Forland M, Thomas V, Shelokov A. Urinary tract infections in patients with diabetes mellitus. Studies on antibody coating of bacteria. JAMA 1977;238:1924-6 «PMID: 333137»PubMed
  111. Carton JA, Maradona JA, Nuño FJ ym. Diabetes mellitus and bacteraemia: a comparative study between diabetic and non-diabetic patients. Eur J Med 1992;1:281-7 «PMID: 1341610»PubMed
  112. Zhanel GG, Harding GK, Nicolle LE. Asymptomatic bacteriuria in patients with diabetes mellitus. Rev Infect Dis 1991;13:150-4 «PMID: 2017615»PubMed
  113. Patterson JE, Andriole VT. Bacterial urinary tract infections in diabetes. Infect Dis Clin North Am 1997;11:735-50 «PMID: 9378933»PubMed
  114. Grigoryan L, Zoorob R, Wang H ym. Less workup, longer treatment, but no clinical benefit observed in women with diabetes and acute cystitis. Diabetes Res Clin Pract 2017;129:197-202 «PMID: 28544925»PubMed
  115. Dow G, Rao P, Harding G ym. A prospective, randomized trial of 3 or 14 days of ciprofloxacin treatment for acute urinary tract infection in patients with spinal cord injury. Clin Infect Dis 2004;39:658-64 «PMID: 15356779»PubMed
  116. Griffith DP, Osborne CA. Infection (urease) stones. Miner Electrolyte Metab 1987;13:278-85 «PMID: 3306321»PubMed
  117. Bichler KH, Eipper E, Naber K ym. Urinary infection stones. Int J Antimicrob Agents 2002;19:488-98 «PMID: 12135839»PubMed
  118. Åkerlund S, Campanello M, Jonsson O. Bacteriuria and urinary diversion. Curr Op Urol 1996;6:45-8
  119. Fasolo LR, Rocha LM, Campbell S ym. Diagnostic relevance of pyuria in dialysis patients. Kidney Int 2006;70:2035-8 «PMID: 16883321»PubMed
  120. Gilbert DN. Urinary tract infections in patients with chronic renal insufficiency. Clin J Am Soc Nephrol 2006;1:327-31 «PMID: 17699224»PubMed
  121. Sklar AH, Caruana RJ, Lammers JE ym. Renal infections in autosomal dominant polycystic kidney disease. Am J Kidney Dis 1987;10:81-8 «PMID: 3300296»PubMed
  122. Schwab SJ, Bander SJ, Klahr S. Renal infection in autosomal dominant polycystic kidney disease. Am J Med 1987;82:714-8 «PMID: 3565428»PubMed
  123. Gabow PA, Bennett WM. Renal manifestations: complication management and long-term outcome of autosomal dominant polycystic kidney disease. Semin Nephrol 1991;11:643-52 «PMID: 1767137»PubMed
  124. Rossi SJ, Healy DP, Savani DV ym. High-dose ciprofloxacin in the treatment of a renal cyst infection. Ann Pharmacother 1993;27:38-9 «PMID: 8431617»PubMed
  125. Gibson P, Watson ML. Cyst infection in polycystic kidney disease: a clinical challenge. Nephrol Dial Transplant 1998;13:2455-7 «PMID: 9794537»PubMed
  126. Sallée M, Rafat C, Zahar JR ym. Cyst infections in patients with autosomal dominant polycystic kidney disease. Clin J Am Soc Nephrol 2009;4:1183-9 «PMID: 19470662»PubMed
  127. de Souza RM, Olsburgh J. Urinary tract infection in the renal transplant patient. Nat Clin Pract Nephrol 2008;4:252-64 «PMID: 18334970»PubMed
  128. El Amari EB, Hadaya K, Bühler L ym. Outcome of treated and untreated asymptomatic bacteriuria in renal transplant recipients. Nephrol Dial Transplant 2011;26:4109-14 «PMID: 21592976»PubMed
  129. Green H, Rahamimov R, Goldberg E ym. Consequences of treated versus untreated asymptomatic bacteriuria in the first year following kidney transplantation: retrospective observational study. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2013;32:127-31 «PMID: 22918514»PubMed
  130. Fiorante S, López-Medrano F, Lizasoain M ym. Systematic screening and treatment of asymptomatic bacteriuria in renal transplant recipients. Kidney Int 2010;78:774-81 «PMID: 20720526»PubMed
  131. Kotagiri P, Chembolli D, Ryan J ym. Urinary Tract Infections in the First Year Post-Kidney Transplantation: Potential Benefits of Treating Asymptomatic Bacteriuria. Transplant Proc 2017;49:2070-2075 «PMID: 29149963»PubMed
  132. Arencibia N, Agüera ML, Rodelo C ym. Short-Term Outcome of Untreated Versus Treated Asymptomatic Bacteriuria in Renal Transplant Patients. Transplant Proc 2016;48:2941-2943 «PMID: 27932112»PubMed
  133. Wilson CH, Bhatti AA, Rix DA ym. Routine intraoperative ureteric stenting for kidney transplant recipients. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD004925 «PMID: 16235385»PubMed
  134. Ranganathan M, Akbar M, Ilham MA ym. Infective complications associated with ureteral stents in renal transplant recipients. Transplant Proc 2009;41:162-4 «PMID: 19249503»PubMed
  135. Crowe A, Cairns HS, Wood S ym. Renal transplantation following renal failure due to urological disorders. Nephrol Dial Transplant 1998;13:2065-9 «PMID: 9719166»PubMed
  136. Neild GH, Dakmish A, Wood S ym. Renal transplantation in adults with abnormal bladders. Transplantation 2004;77:1123-7 «PMID: 15087786»PubMed
  137. Limpawattana P, Phungoen P, Mitsungnern T ym. Atypical presentations of older adults at the emergency department and associated factors. Arch Gerontol Geriatr 2016;62:97-102 «PMID: 26323650»PubMed
  138. Juthani-Mehta M, Quagliarello V, Perrelli E ym. Clinical features to identify urinary tract infection in nursing home residents: a cohort study. J Am Geriatr Soc 2009;57:963-70 «PMID: 19490243»PubMed
  139. Aslanyan S, Weir CJ, Diener HC ym. Pneumonia and urinary tract infection after acute ischaemic stroke: a tertiary analysis of the GAIN International trial. Eur J Neurol 2004;11:49-53 «PMID: 14692888»PubMed
  140. Sourander LB, Kasanen A. A 5-year follow-up of bacteriuria in the aged. Gerontol Clin (Basel) 1972;14:274-81 «PMID: 4571598»PubMed
  141. Nicolle LE, Henderson E, Bjornson J ym. The association of bacteriuria with resident characteristics and survival in elderly institutionalized men. Ann Intern Med 1987;106:682-6 «PMID: 3565965»PubMed
  142. Nordenstam GR, Brandberg CA, Odén AS ym. Bacteriuria and mortality in an elderly population. N Engl J Med 1986;314:1152-6 «PMID: 3960089»PubMed
  143. Monane M, Gurwitz JH, Lipsitz LA ym. Epidemiologic and diagnostic aspects of bacteriuria: a longitudinal study in older women. J Am Geriatr Soc 1995;43:618-22 «PMID: 7775718»PubMed
  144. Ouslander JG, Schapira M, Schnelle JF ym. Pyuria among chronically incontinent but otherwise asymptomatic nursing home residents. J Am Geriatr Soc 1996;44:420-3 «PMID: 8636589»PubMed
  145. Boscia JA, Abrutyn E, Levison ME ym. Pyuria and asymptomatic bacteriuria in elderly ambulatory women. Ann Intern Med 1989;110:404-5 «PMID: 2916809»PubMed
  146. Rowe T, Towle V, Van Ness PH ym. Lack of positive association between falls and bacteriuria plus pyuria in older nursing home residents. J Am Geriatr Soc 2013;61:653-4 «PMID: 23581923»PubMed
  147. Sundvall PD, Ulleryd P, Gunnarsson RK. Urine culture doubtful in determining etiology of diffuse symptoms among elderly individuals: a cross-sectional study of 32 nursing homes. BMC Fam Pract 2011;12:36 «PMID: 21592413»PubMed
  148. Das R, Towle V, Van Ness PH ym. Adverse outcomes in nursing home residents with increased episodes of observed bacteriuria. Infect Control Hosp Epidemiol 2011;32:84-6 «PMID: 21091203»PubMed
  149. Orr PH, Nicolle LE, Duckworth H ym. Febrile urinary infection in the institutionalized elderly. Am J Med 1996;100:71-7 «PMID: 8579090»PubMed
  150. Juthani-Mehta M, Tinetti M, Perrelli E ym. Role of dipstick testing in the evaluation of urinary tract infection in nursing home residents. Infect Control Hosp Epidemiol 2007;28:889-91 «PMID: 17564998»PubMed
  151. Hooton TM, Bradley SF, Cardenas DD ym. Diagnosis, prevention, and treatment of catheter-associated urinary tract infection in adults: 2009 International Clinical Practice Guidelines from the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2010;50:625-63 «PMID: 20175247»PubMed
  152. Raz R, Schiller D, Nicolle LE. Chronic indwelling catheter replacement before antimicrobial therapy for symptomatic urinary tract infection. J Urol 2000;164:1254-8 «PMID: 10992375»PubMed
  153. Kauffman CA. Candiduria. Clin Infect Dis 2005;41 Suppl 6:S371-6 «PMID: 16108001»PubMed
  154. Tenke P, Kovacs B, Bjerklund Johansen TE ym. European and Asian guidelines on management and prevention of catheter-associated urinary tract infections. Int J Antimicrob Agents 2008;31 Suppl 1:S68-78 «PMID: 18006279»PubMed
  155. Niël-Weise BS, van den Broek PJ. Urinary catheter policies for short-term bladder drainage in adults. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD004203 «PMID: 16034924»PubMed
  156. Niël-Weise BS, van den Broek PJ. Antibiotic policies for short-term catheter bladder drainage in adults. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005428 «PMID: 16034973»PubMed
  157. Schumm K, Lam TB. Types of urethral catheters for management of short-term voiding problems in hospitalised adults. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD004013 «PMID: 18425896»PubMed
  158. Johnson JR, Kuskowski MA, Wilt TJ. Systematic review: antimicrobial urinary catheters to prevent catheter-associated urinary tract infection in hospitalized patients. Ann Intern Med 2006;144:116-26 «PMID: 16418411»PubMed
  159. Drekonja DM, Kuskowski MA, Wilt TJ ym. Antimicrobial urinary catheters: a systematic review. Expert Rev Med Devices 2008;5:495-506 «PMID: 18573048»PubMed
  160. Niël-Weise BS, van den Broek PJ. Urinary catheter policies for long-term bladder drainage. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD004201 «PMID: 15674931»PubMed
  161. Pickard R, Lam T, MacLennan G ym. Antimicrobial catheters for reduction of symptomatic urinary tract infection in adults requiring short-term catheterisation in hospital: a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2012;380:1927-35 «PMID: 23134837»PubMed
  162. Prieto J, Murphy CL, Moore KN ym. Intermittent catheterisation for long-term bladder management. Cochrane Database Syst Rev 2014;9:CD006008 «PMID: 25208303»PubMed
  163. Lamont T, Harrison S, Panesar S ym. Safer insertion of suprapubic catheters: summary of a safety report from the National Patient Safety Agency. BMJ 2011;342:d924 «PMID: 21349899»PubMed
  164. Jepson RG, Craig JC. Cranberries for preventing urinary tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD001321 «PMID: 18253990»PubMed
  165. Stothers L. A randomized trial to evaluate effectiveness and cost effectiveness of naturopathic cranberry products as prophylaxis against urinary tract infection in women. Can J Urol 2002;9(3):1558-62. «PMID: 12121581»PubMed
  166. Kontiokari T, Sundqvist K, Nuutinen M ym. Randomised trial of cranberry-lingonberry juice and Lactobacillus GG drink for the prevention of urinary tract infections in women. BMJ 2001;322:1571 «PMID: 11431298»PubMed
  167. McMurdo ME, Argo I, Phillips G ym. Cranberry or trimethoprim for the prevention of recurrent urinary tract infections? A randomized controlled trial in older women. J Antimicrob Chemother 2009;63:389-95 «PMID: 19042940»PubMed
  168. Barbosa-Cesnik C, Brown MB, Buxton M ym. Cranberry juice fails to prevent recurrent urinary tract infection: results from a randomized placebo-controlled trial. Clin Infect Dis 2011;52:23-30 «PMID: 21148516»PubMed
  169. Hooton TM, Vecchio M, Iroz A ym. Effect of Increased Daily Water Intake in Premenopausal Women With Recurrent Urinary Tract Infections: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med 2018;178:1509-1515 «PMID: 30285042»PubMed
  170. Lean K, Nawaz RF, Jawad S ym. Reducing urinary tract infections in care homes by improving hydration. BMJ Open Qual 2019;8:e000563 «PMID: 31363503»PubMed
  171. Raz R, Stamm WE. A controlled trial of intravaginal estriol in postmenopausal women with recurrent urinary tract infections. N Engl J Med 1993;329:753-6 «PMID: 8350884»PubMed
  172. Cardozo L, Lose G, McClish D ym. A systematic review of estrogens for recurrent urinary tract infections: third report of the hormones and urogenital therapy (HUT) committee. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2001;12:15-20 «PMID: 11294525»PubMed
  173. Raz R, Colodner R, Rohana Y ym. Effectiveness of estriol-containing vaginal pessaries and nitrofurantoin macrocrystal therapy in the prevention of recurrent urinary tract infection in postmenopausal women. Clin Infect Dis 2003;36:1362-8 «PMID: 12766829»PubMed
  174. Cardozo L, Benness C, Abbott D. Low dose oestrogen prophylaxis for recurrent urinary tract infections in elderly women. Br J Obstet Gynaecol 1998;105:403-7 «PMID: 9609266»PubMed
  175. Schwenger EM, Tejani AM, Loewen PS. Probiotics for preventing urinary tract infections in adults and children. Cochrane Database Syst Rev 2015;12:CD008772 «PMID: 26695595»PubMed
  176. Ahmed H, Davies F, Francis N ym. Long-term antibiotics for prevention of recurrent urinary tract infection in older adults: systematic review and meta-analysis of randomised trials. BMJ Open 2017;7:e015233 «PMID: 28554926»PubMed
  177. Albert X, Huertas I, Pereiró II ym. Antibiotics for preventing recurrent urinary tract infection in non-pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD001209 «PMID: 15266443»PubMed
  178. Beerepoot MA, ter Riet G, Nys S ym. Cranberries vs antibiotics to prevent urinary tract infections: a randomized double-blind noninferiority trial in premenopausal women. Arch Intern Med 2011;171:1270-8 «PMID: 21788542»PubMed
  179. Grigoryan L, Trautner BW, Gupta K. Diagnosis and management of urinary tract infections in the outpatient setting: a review. JAMA 2014;312:1677-84 «PMID: 25335150»PubMed
  180. Gupta K, Hooton TM, Roberts PL ym. Patient-initiated treatment of uncomplicated recurrent urinary tract infections in young women. Ann Intern Med 2001;135:9-16 «PMID: 11434727»PubMed
  181. Stamm WE, Counts GW, Wagner KF ym. Antimicrobial prophylaxis of recurrent urinary tract infections: a double-blind, placebo-controlled trial. Ann Intern Med 1980;92:770-5 «PMID: 6992677»PubMed
  182. Stapleton A, Latham RH, Johnson C ym. Postcoital antimicrobial prophylaxis for recurrent urinary tract infection. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. JAMA 1990;264:703-6 «PMID: 2197450»PubMed
  183. Lee BS, Bhuta T, Simpson JM ym. Methenamine hippurate for preventing urinary tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD003265 «PMID: 23076896»PubMed
  184. Cunha BA. Nitrofurantoin: an update. Obstet Gynecol Surv 1989;44:399-406 «PMID: 2657522»PubMed
  185. Schneeberger C, Geerlings SE, Middleton P ym. Interventions for preventing recurrent urinary tract infection during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD009279 «PMID: 23152271»PubMed
  186. Vosti KL. Recurrent urinary tract infections. Prevention by prophylactic antibiotics after sexual intercourse. JAMA 1975;231:934-40 «PMID: 1173099»PubMed
  187. Fowler JE Jr, Pulaski ET. Excretory urography, cystography, and cystoscopy in the evaluation of women with urinary-tract infection: a prospective study. N Engl J Med 1981;304:462-5 «PMID: 7453771»PubMed
  188. Nickel JC, Wilson J, Morales A ym. Value of urologic investigation in a targeted group of women with recurrent urinary tract infections. Can J Surg 1991;34:591-4 «PMID: 1747838»PubMed
  189. Sandberg T, Stokland E, Brolin I ym. Selective use of excretory urography in women with acute pyelonephritis. J Urol 1989;141:1290-4 «PMID: 2724423»PubMed
  190. Pewitt EB, Schaeffer AJ. Urinary tract infection in urology, including acute and chronic prostatitis. Infect Dis Clin North Am 1997;11:623-46 «PMID: 9378927»PubMed
  191. Baumgarten DA, Baumgartner BR. Imaging and radiologic management of upper urinary tract infections. Urol Clin North Am 1997;24:545-69 «PMID: 9275978»PubMed
  192. Kaplan DM, Rosenfield AT, Smith RC. Advances in the imaging of renal infection. Helical CT and modern coordinated imaging. Infect Dis Clin North Am 1997;11:681-705 «PMID: 9378930»PubMed
  193. Gold RP, McClennan BL, Rottenberg RR. CT appearance of acute inflammatory disease of the renal interstitium. AJR Am J Roentgenol 1983;141:343-9 «PMID: 6346840»PubMed
  194. Uhari M, Nuutinen M. Epidemiology of symptomatic infections of the urinary tract in children. BMJ 1988;297:450-2 «PMID: 3139139»PubMed
  195. Freedman AL, Urologic Diseases in America Project.. Urologic diseases in North America Project: trends in resource utilization for urinary tract infections in children. J Urol 2005;173:949-54 «PMID: 15711347»PubMed
  196. Shaikh N, Morone NE, Bost JE ym. Prevalence of urinary tract infection in childhood: a meta-analysis. Pediatr Infect Dis J 2008;27:302-8 «PMID: 18316994»PubMed
  197. Nuutinen M, Uhari M, Murphy MF ym. Clinical guidelines and hospital discharges of children with acute urinary tract infections. Pediatr Nephrol 1999;13:45-9 «PMID: 10100288»PubMed
  198. Pylkkänen J, Vilska J, Koskimies O. Diagnostic value of symptoms and clean-voided urine specimen in childhood urinary tract infection. Acta Paediatr Scand 1979;68:341-4 «PMID: 443034»PubMed
  199. Practice parameter: the diagnosis, treatment, and evaluation of the initial urinary tract infection in febrile infants and young children. American Academy of Pediatrics. Committee on Quality Improvement. Subcommittee on Urinary Tract Infection. Pediatrics 1999;103:843-52 «PMID: 10103321»PubMed
  200. Shaikh N, Hoberman A, Hum SW ym. Development and Validation of a Calculator for Estimating the Probability of Urinary Tract Infection in Young Febrile Children. JAMA Pediatr 2018;172:550-556 «PMID: 29710324»PubMed
  201. Jodal U, Lindberg U, Lincoln K. Level diagnosis of symptomatic urinary tract infections in childhood. Acta Paediatr Scand 1975;64:201-8 «PMID: 1093351»PubMed
  202. Yen CW, Chen DH. Urinary tract infection in children. J Microbiol Immunol Infect 1999;32:199-205 «PMID: 10637719»PubMed
  203. Pulliam PN, Attia MW, Cronan KM. C-reactive protein in febrile children 1 to 36 months of age with clinically undetectable serious bacterial infection. Pediatrics 2001;108:1275-9 «PMID: 11731648»PubMed
  204. Isaacman DJ, Burke BL. Utility of the serum C-reactive protein for detection of occult bacterial infection in children. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156:905-9 «PMID: 12197798»PubMed
  205. Huttunen NP, Mella E, Mäkelä P. Simple method for increasing reliability in diagnosis of urinary infection. Lancet 1970;1:22 «PMID: 4188344»PubMed
  206. Uhari M, Saxén H, Mertsola J. Tyynyllä tarkkuutta lapsen virtsatieinfektion diagnostiikkaan. Duodecim 2006;122:579-84 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duoduo95585»17
  207. ECLM. European Urinalysis Guidelines. Kouri T, Fogazzi GB, Gant V, Hallander H ym (toim.) Scand J Clin Lab Invest 2000;(Suppl 231):1-96
  208. Shaikh N, Shope TR, Hoberman A ym. Association Between Uropathogen and Pyuria. Pediatrics 2016;138: «PMID: 27328921»PubMed
  209. Palmer LS, Richards I, Kaplan WE. Clinical evaluation of a rapid diagnostic screen (URISCREEN) for bacteriuria in children. J Urol 1997;157:654-7 «PMID: 8996393»PubMed
  210. Graham JC, Galloway A. ACP Best Practice No 167: the laboratory diagnosis of urinary tract infection. J Clin Pathol 2001;54:911-9 «PMID: 11729209»PubMed
  211. Gorelick MH, Shaw KN. Screening tests for urinary tract infection in children: A meta-analysis. Pediatrics 1999;104:e54 «PMID: 10545580»PubMed
  212. Shaikh N, Mattoo TK, Keren R ym. Early Antibiotic Treatment for Pediatric Febrile Urinary Tract Infection and Renal Scarring. JAMA Pediatr 2016;170:848-54 «PMID: 27455161»PubMed
  213. Jakobsson B, Berg U, Svensson L. Renal scarring after acute pyelonephritis. Arch Dis Child 1994;70:111-5 «PMID: 8129430»PubMed
  214. Hoberman A, Wald ER, Hickey RW ym. Oral versus initial intravenous therapy for urinary tract infections in young febrile children. Pediatrics 1999;104:79-86 «PMID: 10390264»PubMed
  215. Fitzgerald A, Mori R, Lakhanpaul M ym. Antibiotics for treating lower urinary tract infection in children. Cochrane Database Syst Rev 2012;8:CD006857 «PMID: 22895956»PubMed
  216. Wientzen RL, McCracken GH Jr, Petruska ML ym. Localization and therapy of urinary tract infections of childhood. Pediatrics 1979;63:467-74 «PMID: 375176»PubMed
  217. Pitt WR, Dyer SA, McNee JL ym. Single dose trimethoprim-sulphamethoxazole treatment of symptomatic urinary infection. Arch Dis Child 1982;57:229-31 «PMID: 7073303»PubMed
  218. Madrigal G, Odio CM, Mohs E ym. Single dose antibiotic therapy is not as effective as conventional regimens for management of acute urinary tract infections in children. Pediatr Infect Dis J 1988;7:316-9 «PMID: 3288946»PubMed
  219. McKerrow W, Davidson-Lamb N, Jones PF. Urinary tract infection in children. Br Med J (Clin Res Ed) 1984;289:299-303 «PMID: 6430447»PubMed
  220. Conway PH, Cnaan A, Zaoutis T ym. Recurrent urinary tract infections in children: risk factors and association with prophylactic antimicrobials. JAMA 2007;298:179-86 «PMID: 17622599»PubMed
  221. Hannula A, Perhomaa M, Venhola M ym. Long-term follow-up of patients after childhood urinary tract infection. Arch Pediatr Adolesc Med 2012;166:1117-22 «PMID: 23069928»PubMed
  222. Wennerström M, Hansson S, Jodal U ym. Renal function 16 to 26 years after the first urinary tract infection in childhood. Arch Pediatr Adolesc Med 2000;154:339-45 «PMID: 10768669»PubMed
  223. Hewitt IK, Pennesi M, Morello W ym. Antibiotic Prophylaxis for Urinary Tract Infection-Related Renal Scarring: A Systematic Review. Pediatrics 2017;139: «PMID: 28557737»PubMed
  224. Nagler EV, Williams G, Hodson EM ym. Interventions for primary vesicoureteric reflux. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD001532 «PMID: 21678334»PubMed
  225. Hannula A, Venhola M, Renko M ym. Vesicoureteral reflux in children with suspected and proven urinary tract infection. Pediatr Nephrol 2010;25:1463-9 «PMID: 20467791»PubMed
  226. Venhola M, Hannula A, Huttunen NP ym. Occurrence of vesicoureteral reflux in children. Acta Paediatr 2010;99:1875-8 «PMID: 20545929»PubMed
  227. Salo J, Ikäheimo R, Tapiainen T ym. Childhood urinary tract infections as a cause of chronic kidney disease. Pediatrics 2011;128:840-7 «PMID: 21987701»PubMed
  228. Craig JC, Simpson JM, Williams GJ ym. Antibiotic prophylaxis and recurrent urinary tract infection in children. N Engl J Med 2009;361:1748-59 «PMID: 19864673»PubMed
  229. Williams G, Craig JC. Long-term antibiotics for preventing recurrent urinary tract infection in children. Cochrane Database Syst Rev 2011;3:CD001534 «PMID: 21412872»PubMed
  230. Hewitt IK, Pennesi M, Morello W ym. Antibiotic Prophylaxis for Urinary Tract Infection-Related Renal Scarring: A Systematic Review. Pediatrics 2017;139: «PMID: 28557737»PubMed
  231. Edmonson MB, Eickhoff JC. Weight Gain and Obesity in Infants and Young Children Exposed to Prolonged Antibiotic Prophylaxis. JAMA Pediatr 2017;171:150-156 «PMID: 28027334»PubMed
  232. Karpman E, Kurzrock EA. Adverse reactions of nitrofurantoin, trimethoprim and sulfamethoxazole in children. J Urol 2004;172:448-53 «PMID: 15247700»PubMed
  233. Uhari M, Nuutinen M, Turtinen J. Adverse reactions in children during long-term antimicrobial therapy. Pediatr Infect Dis J 1996;15:404-8 «PMID: 8724061»PubMed
  234. Belet N, Islek I, Belet U ym. Comparison of trimethoprim-sulfamethoxazole, cephadroxil and cefprozil as prophylaxis for recurrent urinary tract infections in children. J Chemother 2004;16:77-81 «PMID: 15078003»PubMed
  235. Brendstrup L, Hjelt K, Petersen KE ym. Nitrofurantoin versus trimethoprim prophylaxis in recurrent urinary tract infection in children. A randomized, double-blind study. Acta Paediatr Scand 1990;79:1225-34 «PMID: 2085111»PubMed
  236. Shaikh N, Hoberman A, Keren R ym. Recurrent Urinary Tract Infections in Children With Bladder and Bowel Dysfunction. Pediatrics 2016;137: «PMID: 26647376»PubMed
  237. Abrutyn E, Berlin J, Mossey J ym. Does treatment of asymptomatic bacteriuria in older ambulatory women reduce subsequent symptoms of urinary tract infection? J Am Geriatr Soc 1996;44:293-5 «PMID: 8600199»PubMed
  238. Abrutyn E, Mossey J, Berlin JA ym. Does asymptomatic bacteriuria predict mortality and does antimicrobial treatment reduce mortality in elderly ambulatory women? Ann Intern Med 1994;120:827-33 «PMID: 7818631»PubMed
  239. Ahlmén J, Frisén J, Ekbladh G. Experience of three-day trimethoprim therapy for dysuria-frequency in primary health care. Scand J Infect Dis 1982;14:213-6 «PMID: 6755659»PubMed
  240. Antoniou T, Gomes T, Juurlink DN ym. Trimethoprim-sulfamethoxazole-induced hyperkalemia in patients receiving inhibitors of the renin-angiotensin system: a population-based study. Arch Intern Med 2010;170:1045-9 «PMID: 20585070»PubMed
  241. Antoniou T, Gomes T, Mamdani MM ym. Trimethoprim-sulfamethoxazole induced hyperkalaemia in elderly patients receiving spironolactone: nested case-control study. BMJ 2011;343:d5228 «PMID: 21911446»PubMed
  242. Antoniou T, Hollands S, Macdonald EM ym. Trimethoprim-sulfamethoxazole and risk of sudden death among patients taking spironolactone. CMAJ 2015;187:E138-E143 «PMID: 25646289»PubMed
  243. Batalla MA, Balodimos MC, Bradley RF. Bacteriuria in diabetes mellitus. Diabetologia 1971;7:297-301 «PMID: 5134251»PubMed
  244. Bent S, Nallamothu BK, Simel DL ym. Does this woman have an acute uncomplicated urinary tract infection? JAMA 2002;287:2701-10 «PMID: 12020306»PubMed
  245. Birnie K, Hay AD, Wootton M ym. Comparison of microbiological diagnosis of urinary tract infection in young children by routine health service laboratories and a research laboratory: Diagnostic cohort study. PLoS One 2017;12:e0171113 «PMID: 28199403»PubMed
  246. Bjerrum L, Gahrn-Hansen B, Grinsted P. Pivmecillinam versus sulfamethizole for short-term treatment of uncomplicated acute cystitis in general practice: a randomized controlled trial. Scand J Prim Health Care 2009;27:6-11 «PMID: 18991182»PubMed
  247. Bleidorn J, Gágyor I, Kochen MM ym. Symptomatic treatment (ibuprofen) or antibiotics (ciprofloxacin) for uncomplicated urinary tract infection?--results of a randomized controlled pilot trial. BMC Med 2010;8:30 «PMID: 20504298»PubMed
  248. Bonadio M, Boldrini E, Forotti G ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes: influence of metabolic control. Clin Infect Dis 2004;38:e41-5 «PMID: 14999644»PubMed
  249. Bonadio M, Costarelli S, Morelli G ym. The influence of diabetes mellitus on the spectrum of uropathogens and the antimicrobial resistance in elderly adult patients with urinary tract infection. BMC Infect Dis 2006;6:54 «PMID: 16545130»PubMed
  250. Boyko EJ, Fihn SD, Scholes D ym. Diabetes and the risk of acute urinary tract infection among postmenopausal women. Diabetes Care 2002;25:1778-83 «PMID: 12351477»PubMed
  251. Butler CC, Sterne JA, Lawton M ym. Nappy pad urine samples for investigation and treatment of UTI in young children: the 'DUTY' prospective diagnostic cohort study. Br J Gen Pract 2016;66:e516-24 «PMID: 27364678»PubMed
  252. Cai T, Mazzoli S, Mondaini N ym. The role of asymptomatic bacteriuria in young women with recurrent urinary tract infections: to treat or not to treat? Clin Infect Dis 2012;55:771-7 «PMID: 22677710»PubMed
  253. Cai T, Nesi G, Mazzoli S ym. Asymptomatic bacteriuria treatment is associated with a higher prevalence of antibiotic resistant strains in women with urinary tract infections. Clin Infect Dis 2015;61:1655-61 «PMID: 26270684»PubMed
  254. Christiaens TC, De Meyere M, Verschraegen G ym. Randomised controlled trial of nitrofurantoin versus placebo in the treatment of uncomplicated urinary tract infection in adult women. Br J Gen Pract 2002;52:729-34 «PMID: 12236276»PubMed
  255. Crellin E, Mansfield KE, Leyrat C ym. Trimethoprim use for urinary tract infection and risk of adverse outcomes in older patients: cohort study. BMJ 2018;360:k341 «PMID: 29438980»PubMed
  256. Donald JF, Rimmer DM. An open evaluation of a 3-day course of pivmecillinam (ten 200 mg tablets) in women with acute uncomplicated cystitis. J Int Med Res 1980;8:112-7 «PMID: 6245977»PubMed
  257. Dueñas-Garcia OF, Sullivan G, Hall CD ym. Pharmacological Agents to Decrease New Episodes of Recurrent Lower Urinary Tract Infections in Postmenopausal Women. A Systematic Review. Female Pelvic Med Reconstr Surg 2016;22:63-9 «PMID: 26825411»PubMed
  258. Durham SH, Stamm PL, Eiland LS. Cranberry Products for the Prophylaxis of Urinary Tract Infections in Pediatric Patients. Ann Pharmacother 2015;49:1349-56 «PMID: 26400007»PubMed
  259. Elmstahl S, Wahlfried C, Jerntorp P. Precipitating and predisposing factors of acute confusional state among emergency department patients. Int Psychogeriatr 1995;7:519-26 «PMID: 8833275»PubMed
  260. Ferry SA, Holm SE, Stenlund H ym. Clinical and bacteriological outcome of different doses and duration of pivmecillinam compared with placebo therapy of uncomplicated lower urinary tract infection in women: the LUTIW project. Scand J Prim Health Care 2007;25:49-57 «PMID: 17354160»PubMed
  261. Fralick M, Macdonald EM, Gomes T ym. Co-trimoxazole and sudden death in patients receiving inhibitors of renin-angiotensin system: population based study. BMJ 2014;349:g6196 «PMID: 25359996»PubMed
  262. Fu Z, Liska D, Talan D ym. Cranberry Reduces the Risk of Urinary Tract Infection Recurrence in Otherwise Healthy Women: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Nutr 2017;147:2282-2288 «PMID: 29046404»PubMed
  263. Gágyor I, Bleidorn J, Kochen MM ym. Ibuprofen versus fosfomycin for uncomplicated urinary tract infection in women: randomised controlled trial. BMJ 2015;351:h6544 «PMID: 26698878»PubMed
  264. Geerlings SE, Stolk RP, Camps MJ ym. Consequences of asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus. Arch Intern Med 2001;161:1421-7 «PMID: 11386891»PubMed
  265. Geerts AF, Eppenga WL, Heerdink R ym. Ineffectiveness and adverse events of nitrofurantoin in women with urinary tract infection and renal impairment in primary care. Eur J Clin Pharmacol 2013;69:1701-7 «PMID: 23660771»PubMed
  266. Ghenghesh KS, Elkateb E, Berbash N ym. Uropathogens from diabetic patients in Libya: virulence factors and phylogenetic groups of Escherichia coli isolates. J Med Microbiol 2009;58:1006-14 «PMID: 19528169»PubMed
  267. Giesen LG, Cousins G, Dimitrov BD ym. Predicting acute uncomplicated urinary tract infection in women: a systematic review of the diagnostic accuracy of symptoms and signs. BMC Fam Pract 2010;11:78 «PMID: 20969801»PubMed
  268. Giorgi LJ Jr, Bratslavsky G, Kogan BA. Febrile urinary tract infections in infants: renal ultrasound remains necessary. J Urol 2005;173:568-70 «PMID: 15643258»PubMed
  269. Gordin A, Kalima S, Mäkelä P ym. Comparison of three- and ten-day regimens with a sulfadiazine-trimethoprim combination and pivmecillinam in acute lower urinary tract infections. Scand J Infect Dis 1987;19:97-102 «PMID: 3563430»PubMed
  270. Gossius G, Gunnes P, Rasmussen K. Ten years of infective endocarditis: a clinicopathologic study. Acta Med Scand 1985;217:171-9 «PMID: 3993432»PubMed
  271. Gupta K, Hooton TM, Roberts PL ym. Short-course nitrofurantoin for the treatment of acute uncomplicated cystitis in women. Arch Intern Med 2007;167:2207-12 «PMID: 17998493»PubMed
  272. Han CS, Kim S, Radadia KD ym. Comparison of Urinary Tract Infection Rates Associated with Transurethral Catheterization, Suprapubic Tube and Clean Intermittent Catheterization in the Postoperative Setting: A Network Meta-Analysis. J Urol 2017;198:1353-1358 «PMID: 28736320»PubMed
  273. Hannula A, Venhola M, Perhomaa M ym. Imaging the urinary tract in children with urinary tract infection. Acta Paediatr 2011;100:e253-9 «PMID: 21711394»PubMed
  274. Hansen PH, Kristensen KH, Lenler-Eriksen HA ym. [Pivmecillinam (Selexid) in acute cystitis. A comparative study of 3- and 7-day treatments]. Ugeskr Laeger 1981;143:670-3 «PMID: 6269263»PubMed
  275. Hoberman A, Charron M, Hickey RW ym. Imaging studies after a first febrile urinary tract infection in young children. N Engl J Med 2003;348:195-202 «PMID: 12529459»PubMed
  276. Hooton TM, Winter C, Tiu F ym. Randomized comparative trial and cost analysis of 3-day antimicrobial regimens for treatment of acute cystitis in women. JAMA 1995;273:41-5 «PMID: 7654268»PubMed
  277. Horcajada JP, Moreno I, Velasco M ym. Community-acquired febrile urinary tract infection in diabetics could deserve a different management: a case-control study. J Intern Med 2003;254:280-6 «PMID: 12930238»PubMed
  278. Iravani A, Klimberg I, Briefer C ym. A trial comparing low-dose, short-course ciprofloxacin and standard 7 day therapy with co-trimoxazole or nitrofurantoin in the treatment of uncomplicated urinary tract infection. J Antimicrob Chemother 1999;43 Suppl A:67-75 «PMID: 10225575»PubMed
  279. Jahnukainen T, Honkinen O, Ruuskanen O ym. Ultrasonography after the first febrile urinary tract infection in children. Eur J Pediatr 2006;165:556-9 «PMID: 16565830»PubMed
  280. Jamil MN, Farooq U, Sultan B ym. Role Of Symptomatic Treatment In Comparison To Antibiotics In Uncomplicated Urinary Tract Infections. J Ayub Med Coll Abbottabad 2016;28:734-737 «PMID: 28586607»PubMed
  281. Kaufman J, Fitzpatrick P, Tosif S ym. Faster clean catch urine collection (Quick-Wee method) from infants: randomised controlled trial. BMJ 2017;357:j1341 «PMID: 28389435»PubMed
  282. Klausner HA, Brown P, Peterson J ym. A trial of levofloxacin 750 mg once daily for 5 days versus ciprofloxacin 400 mg and/or 500 mg twice daily for 10 days in the treatment of acute pyelonephritis. Curr Med Res Opin 2007;23:2637-45 «PMID: 17880755»PubMed
  283. Kramer CK, Azevedo MJ, Teló G ym. Albuminuria is not associated with bacteriuria in patients with type 2 diabetes mellitus: a meta-analysis of observational studies. Nephron Clin Pract 2012;120:c54-8 «PMID: 22269794»PubMed
  284. Kronenberg A, Bütikofer L, Odutayo A ym. Symptomatic treatment of uncomplicated lower urinary tract infections in the ambulatory setting: randomised, double blind trial. BMJ 2017;359:j4784 «PMID: 29113968»PubMed
  285. Kurtz MP, Chow JS, Johnson EK ym. Imaging after urinary tract infection in older children and adolescents. J Urol 2015;193:1778-82 «PMID: 25817157»PubMed
  286. Lam N, Weir MA, Juurlink DN ym. Hospital admissions for hyperkalemia with trimethoprim-sulfamethoxazole: a cohort study using health care database codes for 393,039 older women with urinary tract infections. Am J Kidney Dis 2011;57:521-3 «PMID: 21216514»PubMed
  287. Lam TB, Omar MI, Fisher E ym. Types of indwelling urethral catheters for short-term catheterisation in hospitalised adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;9:CD004013 «PMID: 25248140»PubMed
  288. LaRocco MT, Franek J, Leibach EK ym. Effectiveness of Preanalytic Practices on Contamination and Diagnostic Accuracy of Urine Cultures: a Laboratory Medicine Best Practices Systematic Review and Meta-analysis. Clin Microbiol Rev 2016;29:105-47 «PMID: 26598386»PubMed
  289. Laurila JV, Laakkonen ML, Tilvis RS ym. Predisposing and precipitating factors for delirium in a frail geriatric population. J Psychosom Res 2008;65:249-54 «PMID: 18707947»PubMed
  290. Ledda A, Belcaro G, Dugall M ym. Highly standardized cranberry extract supplementation (Anthocran®) as prophylaxis in young healthy subjects with recurrent urinary tract infections. Eur Rev Med Pharmacol Sci 2017;21:389-393 «PMID: 28165546»PubMed
  291. Lightstone BL, Greaves WE, Humphries JM. Comparison of Mictral with amoxycillin, trimethoprim and nitrofurantoin in the treatment of acute cystitis. Br J Clin Pract 1988;42:283-8 «PMID: 3075504»PubMed
  292. Lutters M, Vogt-Ferrier NB. Antibiotic duration for treating uncomplicated, symptomatic lower urinary tract infections in elderly women. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD001535 «PMID: 18646074»PubMed
  293. Lye WC, Chan RK, Lee EJ ym. Urinary tract infections in patients with diabetes mellitus. J Infect 1992;24:169-74 «PMID: 1569307»PubMed
  294. Magny E, Le Petitcorps H, Pociumban M ym. Predisposing and precipitating factors for delirium in community-dwelling older adults admitted to hospital with this condition: A prospective case series. PLoS One 2018;13:e0193034 «PMID: 29474380»PubMed
  295. Maki KC, Kaspar KL, Khoo C ym. Consumption of a cranberry juice beverage lowered the number of clinical urinary tract infection episodes in women with a recent history of urinary tract infection. Am J Clin Nutr 2016;103:1434-42 «PMID: 27251185»PubMed
  296. Medina-Bombardó D, Seguí-Díaz M, Roca-Fusalba C ym. What is the predictive value of urinary symptoms for diagnosing urinary tract infection in women? Fam Pract 2003;20:103-7 «PMID: 12651780»PubMed
  297. Meiland R, Geerlings SE, De Neeling AJ ym. Diabetes mellitus in itself is not a risk factor for antibiotic resistance in Escherichia coli isolated from patients with bacteriuria. Diabet Med 2004;21:1032-4 «PMID: 15317610»PubMed
  298. Meiland R, Geerlings SE, Stolk RP ym. Asymptomatic bacteriuria in women with diabetes mellitus: effect on renal function after 6 years of follow-up. Arch Intern Med 2006;166:2222-7 «PMID: 17101940»PubMed
  299. Menday AP. Comparison of pivmecillinam and cephalexin in acute uncomplicated urinary tract infection. Int J Antimicrob Agents 2000;13:183-7 «PMID: 10724022»PubMed
  300. Nicolle LE, Bradley S, Colgan R ym. Infectious Diseases Society of America guidelines for the diagnosis and treatment of asymptomatic bacteriuria in adults. Clin Infect Dis 2005;40:643-54 «PMID: 15714408»PubMed
  301. Nicolle LE, Madsen KS, Debeeck GO ym. Three days of pivmecillinam or norfloxacin for treatment of acute uncomplicated urinary infection in women. Scand J Infect Dis 2002;34:487-92 «PMID: 12195873»PubMed
  302. Nicolle LE, Mayhew WJ, Bryan L. Prospective randomized comparison of therapy and no therapy for asymptomatic bacteriuria in institutionalized elderly women. Am J Med 1987;83:27-33 «PMID: 3300325»PubMed
  303. Ouslander JG, Schapira M, Schnelle JF ym. Does eradicating bacteriuria affect the severity of chronic urinary incontinence in nursing home residents? Ann Intern Med 1995;122:749-54 «PMID: 7717597»PubMed
  304. Papazafiropoulou A, Daniil I, Sotiropoulos A ym. Urinary tract infection, uropathogens and antimicrobial resistance in diabetic and nondiabetic patients. Diabetes Res Clin Pract 2009;85:e12-3 «PMID: 19481285»PubMed
  305. Perrotta C, Aznar M, Mejia R ym. Oestrogens for preventing recurrent urinary tract infection in postmenopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD005131 «PMID: 18425910»PubMed
  306. Pickard R, Lam T, Maclennan G ym. Types of urethral catheter for reducing symptomatic urinary tract infections in hospitalised adults requiring short-term catheterisation: multicentre randomised controlled trial and economic evaluation of antimicrobial- and antiseptic-impregnated urethral catheters (the CATHETER trial). Health Technol Assess 2012;16:1-197 «PMID: 23199586»PubMed
  307. Pitkäjärvi T, Pyykönen ML, Kannisto K ym. Pivmecillinam treatment in acute cystitis. Three versus seven days study. Arzneimittelforschung 1990;40:1156-8 «PMID: 2291755»PubMed
  308. Prat C, Domínguez J, Rodrigo C ym. Elevated serum procalcitonin values correlate with renal scarring in children with urinary tract infection. Pediatr Infect Dis J 2003;22:438-42 «PMID: 12792386»PubMed
  309. Preda I, Jodal U, Sixt R ym. Value of ultrasound in evaluation of infants with first urinary tract infection. J Urol 2010;183:1984-8 «PMID: 20303537»PubMed
  310. Renko M, Tapanainen P, Tossavainen P ym. Meta-analysis of the significance of asymptomatic bacteriuria in diabetes. Diabetes Care 2011;34:230-5 «PMID: 20937688»PubMed
  311. Richards HH. Comparative efficacy of 3-day and 7-day chemotherapy with twice-daily pivmecillinam in urinary tract infections seen in general practice. Curr Med Res Opin 1984;9:197-203 «PMID: 6499513»PubMed
  312. Santos JM, Batech M, Pelter MA ym. Evaluation of the Risk of Nitrofurantoin Lung Injury and Its Efficacy in Diminished Kidney Function in Older Adults in a Large Integrated Healthcare System: A Matched Cohort Study. J Am Geriatr Soc 2016;64:798-805 «PMID: 27100576»PubMed
  313. Schneeberger C, Stolk RP, Devries JH ym. Differences in the pattern of antibiotic prescription profile and recurrence rate for possible urinary tract infections in women with and without diabetes. Diabetes Care 2008;31:1380-5 «PMID: 18362200»PubMed
  314. Semetkowska-Jurkiewicz E, Horoszek-Maziarz S, Galinski J ym. The clinical course of untreated asymptomatic bacteriuria in diabetic patients--14-year follow-up. Mater Med Pol 1995;27:91-5 «PMID: 8935144»PubMed
  315. Singh N, Gandhi S, McArthur E ym. Kidney function and the use of nitrofurantoin to treat urinary tract infections in older women. CMAJ 2015;187:648-656 «PMID: 25918178»PubMed
  316. Spencer RC, Moseley DJ, Greensmith MJ. Nitrofurantoin modified release versus trimethoprim or co-trimoxazole in the treatment of uncomplicated urinary tract infection in general practice. J Antimicrob Chemother 1994;33 Suppl A:121-9 «PMID: 7928829»PubMed
  317. Stapleton AE, Dziura J, Hooton TM ym. Recurrent urinary tract infection and urinary Escherichia coli in women ingesting cranberry juice daily: a randomized controlled trial. Mayo Clin Proc 2012;87:143-50 «PMID: 22305026»PubMed
  318. Stein GE. Comparison of single-dose fosfomycin and a 7-day course of nitrofurantoin in female patients with uncomplicated urinary tract infection. Clin Ther 1999;21:1864-72 «PMID: 10890258»PubMed
  319. Takahashi S, Hamasuna R, Yasuda M ym. A randomized clinical trial to evaluate the preventive effect of cranberry juice (UR65) for patients with recurrent urinary tract infection. J Infect Chemother 2013;19:112-7 «PMID: 22961092»PubMed
  320. Wan KS, Liu CK, Lee WK ym. Cranberries for Preventing Recurrent Urinary Tract Infections in Uncircumcised Boys. Altern Ther Health Med 2016;22:20-23 «PMID: 27866177»PubMed
  321. van Merode T, Nys S, Raets I ym. Acute uncomplicated lower urinary tract infections in general practice: clinical and microbiological cure rates after three- versus five-day treatment with trimethoprim. Eur J Gen Pract 2005;11:55-8 «PMID: 16392777»PubMed
  322. Vik I, Bollestad M, Grude N ym. Ibuprofen versus mecillinam for uncomplicated cystitis--a randomized controlled trial study protocol. BMC Infect Dis 2014;14:693 «PMID: 25516016»PubMed
  323. Vinken JEM, Mol HE, Verheij TJM ym. Antimicrobial resistance in women with urinary tract infection in primary care: No relation with type 2 diabetes mellitus. Prim Care Diabetes 2018;12:80-86 «PMID: 28919055»PubMed
  324. Vostalova J, Vidlar A, Simanek V ym. Are High Proanthocyanidins Key to Cranberry Efficacy in the Prevention of Recurrent Urinary Tract Infection? Phytother Res 2015;29:1559-67 «PMID: 26268913»PubMed
Jatka lukemista

A

Avohoidon diabeetikoiden oireettoman bakteriurian ja virtsatieinfektioiden aiheuttajat

Diabeetikkojen ja diabetesta sairastamattomien VTI:n aiheuttajien suhteelliset osuudet ovat samanlaiset. Diabetes ei ole itsenäinen mikrobilääkeresistenssin riskitekijä.

A

Iäkkään naisen komplisoitumattoman kystiitin mikrobilääkehoito

Iäkkään naisen kystiitin hoidossa lyhyt (3–6 vuorokauden) mikrobilääkekuuri on yhtä tehokas kuin pitempi (7–14 vuorokauden) kuuri, jos naisella ei ole virtsateissä rakenteellisia tai toiminnallisia poikkeavuuksia.

A

Kaikututkimus lapsen sairastaman virtsatieinfektion jälkeen

Kaikututkimuksella todetaan yhteensä noin 1–2 % lapsista leikattava obstruktiivinen virtsateiden vika tai merkittävä munuaisten kehityshäiriö, joka vaatii munuaisfunktion seurannan. Lisäksinoin 10–15 %:lla lapsista todetaan vähäisempiä poikkeavuuksia.

A

Lapsen toistuvan virtsatieinfektion ehkäisy mikrobilääkkeillä

Jatkuva mikrobilääkehoito vähentää lapsen oireisten virtsatieinfektioiden uusiutumista, muttei ehkäise munuaiskudoksen kuvantamisella todettuja muutoksia.

A

Naisten pyelonefriitin hoidon pituus

5–7 vuorokauden pituinen fluorokinolonihoito riittää naisten pyelonefriitin hoidoksi.

A

Oireettoman bakteriurian hoidon vaikutus myöhempiin VTI:hin ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla iäkkäillä

Oireettoman bakteriurian hoito ei vähennä myöhempiä virtsatieinfektioita iäkkäillä ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla.

A

Oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoidon vaikutus vanhusten kuolleisuuteen

Oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoito ei vähennä avohoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten kuolleisuutta.

A

Oireettoman bakteriurian vaikutus iäkkäiden kuolleisuuteen

Oireeton bakteriuria ei suurenna iäkkäiden kuolleisuutta.

A

Oireiden ennustearvo virtsan bakteeriviljelyn positiivisuuteen

Yksi oire ennustaa virtsaviljelyn positiivisuutta noin 50 %:n ja usean oireen yhdistelmä jopa yli 90 %:n todennäköisyydellä.

A

Pivmesillinaami naisen akuutin komplisoitumattoman kystiitin hoidossa

3 päivän mittainen pivmesillinaamihoito on tehokas naisen akuutin komplisoitumattoman kystiitin hoidossa.

A

Trimetopriimi naisen komplisoitumattoman kystiitin hoidossa

3 päivän trimetopriimihoito on riittävä naisen kystiitin hoidossa.

A

Trimetopriimi- tai sulfa-trimetopriimilääkitys ja sairaalahoitoon johtavan hyperkalemian vaara iäkkäillä

Virtsatieinfektion hoitoon aloitettu trimetopriimi- tai sulfa-trimetopriimihoito suurentaa sairaalahoitoon johtavan hyperkalemian riskiä iäkkäillä (vähintään 65-vuotiaat). Riski on erityisen suuri niillä, joilla on jokin muu hyperkalemian vaaraa lisäävä samanaikainen lääkitys.

B

Antiseptisilla aineilla kyllästetyt katetrit ja infektioriski

Sairaalapotilaiden lyhytaikaisessa katetroinnissa antiseptisilla aineilla kyllästettyjen katetrien käyttö vähentää bakteriuriaa ja nitrofuratsonikatetri ilmeisesti vähentää virtsatulehduksia tavanomaiseen kestokatetriin verrattuna. Tällaiset katetrit aiheuttavat enemmän ärsytystä ja ovat kalliimpia kuin tavanomaiset katetrit. Hyöty on luultavasti kliinisesti ja potilaan kannalta merkityksetön ja näyttö on heikkoa.

B

CRP ja ylempien virtsateiden infektion todennäköisyys (tasodiagnostiikka)

CRP-pitoisuuden suureneminen yli rajan 40 mg/l (20–50 mg/l) viittaa munuaistasoiseen infektioon.

B

Diabeetikon oireeton bakteriuria ja munuaistoiminta

Diabeetikon oireeton bakteriuria ei ilmeisesti heikennä munuaisten toimintaa.

B

Diabeetikon oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoito

Diabeetikon oireettoman bakteriurian mikrobilääkehoito ei ilmeisesti vähennä oireisia virtsatieinfektioita tai niiden komplikaatioita.

B

Karpalovalmiste virtsatieinfektion ehkäisyssä naisilla

Karpalomehu (tai karpalo-puolukkamehu) ilmeisesti vähentää virtsatieinfektion riskiä muutoin terveillä naisilla.

B

Oireettoman bakteriurian hoito ja oireisen VTI:n ilmaantuvuus

Oireettoman bakteriurian hoito ilmeisesti lisää oireisten VTI:n ilmaantuvuutta.

B

Oral oestrogens for preventing recurrent urinary tract infection in postmenopausal women

Oral oestrogens appear not to be effective for reducing recurrent urinary tract infections compared to placebo in postmenopausal women.

B

Tulehduskipulääkkeet naisten virtsatieinfektioiden hoidossa

Tulehduskipulääkkeet eivät ilmeisesti lievitä oireita yhtä tehokkaasti kuin mikrobilääkehoito naisten komplisoitumattomissa virtsatieinfektioissa, ja ne saattavat suurentaa pyelonefriitin riskiä.

B

Virtsanäytteen kontaminaatioriski lapsella

Keskivirtsanäytteen kontaminoituminen on vähäisempää verrattuna virtsatyynyllä tai virtsankeräyspussilla otettuun näytteeseen lapsella.

B

Virtsanäytteen otto pottaa käyttävältä lapselta

Laittamalla erillinen kuppi potan etuosaan ilmeisesti saadaan pottaa käyttävältä lapselta edustava keskivirtsanäyte.

C

Diabeetikon oireeton bakteriuria ja albuminuria

Saattaa olla, että tyypin 2 diabeetikon oireeton bakteriuria ei vaikuta albuminuriaan.

C

Imeväisen virtsanäytteen otto Quick-Wee menetelmällä

Häpyluun yläpuolinen ihostimulaatio kylmään nesteeseen kastellulla sideharsolla eli ns. Quick-Wee-menetelmällä saattaa nopeuttaa lentovirtsanäytteen saamista imeväisellä.

C

Karpalovalmisteen käyttö virtsatieinfektion estoon yli 1-vuotilaalla lapsella

Karpalomehu saattaa estää virtsatieinfektioita muuten terveellä yli 1-vuotiailla lapsella.

C

Kestokatetroinnin, toistokatetroinnin ja häpyluun yläpuolisen katetroinnin infektioriskien vertailu

Kestokatetrointi ei ilmeisesti suurenna virtsatieinfektion riskiä rakkopistokatetrointiin tai toistokatetrointiin nähden, jos katetrointiaika on 5 päivää tai lyhempi, mutta saattaa lisätä virtsatieinfektioiden määrää, kun katetrointiaika on pidempi kuin 5 päivää.

C

Metenamiinihippuraatin teho virtsatietulehdusten estolääkkeenä

Metenamiinihippuraatin teho virtsatietulehdusten estolääkkeenä lienee parempi kuin lumeen , mutta heikompi kuin mikrobilääkkeiden.

C

Nitrofurantoiini naisen akuutin komplisoitumattoman kystiitin hoidossa

3 päivää kestävällä kystiitin nitrofurantoiinihoidolla lienee saavutettavissa samanlainen kliininen ja mikrobiologinen vaste kuin 5 tai 7 päivää kestävällä hoidolla.

C

Nitrofurantoiinin teho iäkkäillä naisilla, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta

Nitrofurantoiini saattaa olla tehokas kystiitin hoidossa myös niillä iäkkäillä naisilla, joiden munuaisten toiminta on korkeintaan kohtalaisesti heikentynyt (eGFR 30–59 ml/min).

C

Oireettoman bakteriurian eradikaatio kastelevilta ympärivuorokautisessa hoidossa olevilta

Oireettoman bakteriurian eradikaatio ympärivuorokautisessa hoidossa olevilta iäkkäiltä ei vähentäne kastelua.

C

Sulfa-trimetopriimi ja äkkikuoleman riski iäkkäillä

Kuuriluonteiseen sulfa-trimetopriimin käyttöön saattaa liittyä suurentunut äkkikuoleman riski iäkkäillä monisairailla potilailla, jotka saavat samanaikaisesti ACE:n estäjiä, angiotensiinireseptorin salpaajia tai spironolaktonia.

C

Vaginal oestrogens for preventing recurrent urinary tract infection in postmenopausal women

Vaginal oestrogens may be effective for reducing recurrent urinary tract infections compared to placebo in postmenopausal women.

C

VTI:n pitkä ja laajakirjoinen mikrobilääkehoito diabeetikkonaisilla

Yli 5 vuorokauden hoito tavanomaista laajempikirjoisella mikrobilääkkeellä ei vähentäne virtsatieinfektioiden uusiutumista diabetesta sairastavilla naisilla.

D

Virtsatieinfektiot iäkkäillä ja sekavuus

Luotettava tutkimusnäyttö alempien virtsateiden infektion roolista iäkkäiden kotona asuvien akuutin sekavuustilan laukaisijana puuttuu.

Lapsen keskivirtsanäyte
Miesten E.colien fluoroinoloniresitenssi iän mukaan
Milloin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalta vanhukselta otetaan virtsan bakteeriviljely (U-BaktVi)?
Quick-Wee-stimulointimenetelmä
Virtsankeräystyynyn käyttö lapsilla
Virtsarakkopunktion tekeminen imeväiselle

Aiheeseen liittyviä suosituksia