Karyotakin ym. (2017, 2018) tutkimusten «Karyotaki E, Riper H, Twisk J ym. Efficacy of Self...»1, «Karyotaki E, Ebert DD, Donkin L ym. Do guided inte...»2 perusteella osa tietotekniikka-avusteisista ja internetin välityksellä tarjottavista kognitiivis-behavioraalisiin terapioihin (jäljempänä nettiterapioihin) perustuvista perustuvista omahoidoista (iCBT) soveltuu valtaosalle masennusoireista kärsivistä, riippumatta heidän sosiodemografisesta taustastaan tai masennusoireiden vakavuudesta (individual-participant meta-analyysi 13:sta iCBT:tä tavanomaiseen hoitoon, odotuslistaan tai huomiokontrolliin vertailevalle satunnaistetulle kokeelle pohjaten PubMed-, Embase-, PsycINFO- ja Cochrane Library hakuun tietokantojen alusta ajankohtaan 1.1.2016; n = 3 876, Hedge's g = 0,27, hoitovasteen OR = 1,95; 95 % luottamusväli 1,52–2,50 «Karyotaki E, Riper H, Twisk J ym. Efficacy of Self...»1. Hoitoon kiinnittyminen vaikutti merkittävästi hoitotulokseen.
Käyttäen sellaisia tietotekniikka-avusteisia ja internetin välityksellä tarjottavia kognitiivis-behavioraalisiin terapioihin perustuvia omahoitoja, joita potilas itse ohjaa, täytyy keskimäärin hoitaa 8 potilasta (95 % luottamusväli 6–12), jotta havaitaan 1 hoidetulla 50 % lasku oireiden määrässä. Terveydenhuollon ammattilaisen ohjaaman vastaavan kaltaisen hoidon vastaava NNT (number needed to treat) luku oli 4,16 (95 % luottamusväli 3,41–5,26) (vastaavaan hakuun pohjannut individual-participant meta-analyysi 24:lle satunnaistetulle kokeelle, n = 4 889, hoitovasteen OR = 2,49; 95 % luottamusväli 2,17–2,85 «Karyotaki E, Ebert DD, Donkin L ym. Do guided inte...»2). Tutkimusten otokset sisälsivät henkilöitä Australiasta, Saksasta, Espanjasta, Sveitsistä, Alankomaista, Iso-Britanniasta, Ruotsista, Yhdysvalloista ja Japanista. Keski-ikä oli 41 vuotta (kh = 12 vuotta), 60–66 % naisia, ~72–79 % työelämässä. Tutkimukset arvioitiin laadukkaiksi ja harhan riski matalaksi, joskaan kaksoissokkoasetelmaa ei terapiatutkimuksessa kyetä toteuttamaan.
Baumeister, Reichler, Munzinger & Lin (2014) totesivat systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa «Baumeister H, Reichler L, Munzinger M, Lin J. The ...»3, että terapeutin ohjaus on hyödyllinen ominaisuus internet-pohjaisille hoidoille. Tutkijat kuitenkin totesivat ohjauksen ja ohjaajien koulutuksen merkityksen aiemmin luultua vähäisemmäksi: standardoitu keskiarvoero -0,27 (95 % luottamusväli -0,45 – -0,10; n = 8 koetta) kliinikon ohjaamalle vs. itseohjatulle internet-pohjaiselle terapialle kokonaisuutena.
Masennuksen hoidossa ohjatut terapiat eivät hoitoteholtaan eronneet itseohjatuista, joskin tutkimuksia oli vain muutama (g = -0,15; 95 % luottamusväli -0,46–0,16, n = 3). Ohjattuihin terapioihin osallistuneet todennäköisemmin suorittavat hoito-ohjelman loppuun (OR = 2,76; 95 % luottamusväli 1,68–4,53; n = 6). Tutkimukset haettiin tietokannoista MEDLINE, CENTRAL ja PsycINFO, PsycARTICLES and Psyndex 4.6.2019 ja koeasetelmarekistereistä sekä sisällytettyjen artikkeleiden viiteluetteloista.
Yhteensä 14 satunnaistettua koetta sisällytettiin katsaukseen, joista 8 testasi ohjatun ja ohjaamattoman nettiterapian tuloksellisuuden eroa (3 masennuksen, 3 sosiaalisen fobian, 1 insomnian ja 1 syömishäiriöiden hoidon koe). Loputkaan, ohjauksen määrää, tiheyttä ja ohjaajien koulutusta tutkineet kokeet, eivät havainneet kyseisten tekijöiden vaikutusta hoitotulokseen.
Australialaisten eCentreClinicissä on kehitetty potilaan itseohjaamia iCBT-hoitoja, jossa hoitomyöntyvyyttä ja sitoutuneisuutta kannustetaan mm. automaattisin sähköpostiviestein, terapeutin alkukeskustelulla ja oireiden ja hoitoturvallisuuden monitoroinnilla. Tällaisia "toisen polven" itseohjattuja hoitoja verrattiin ohjattuun iCBT-hoitoon, jossa terapeutti tukee potilasta viikoittain, kuitenkaan opettamatta uusia terapeuttisia taitoja.
Vanhuksilla (60-vuotiaat tai vanhemmat) tehdyssä satunnaistetussa kokeessa sekä masennus- että ahdistuneisuusoireet laskivat kaikissa hoitoryhmissä: haastattelu + kliinikon ohjaama iCBT, haastattelu + itseohjattu iCBT ja pelkkä itseohjattu iCBT (d ≥ 1,00; n = 433). Ryhmäeroja ei havaittu hoitotehon tai -tyytyväisyyden suhteen, ikä ei vaikuttanut tuloksiin, ja hoitotulokset pysyivät yllä tehdyssä 3 kuukauden seurannassa «Titov N, Fogliati VJ, Staples LG ym. Treating anxi...»4.
Myös eCentreClinicin nuoret australialaiset aikuiset (n = 191, ikäryhmät 18–24 vuotta, 82 % naisia) hyötyivät heille kohdennetusta iCBT-hoidosta. Itseohjattu hoito oli yhtä tehokasta kuin kliinikon ohjaamakin, joskin asiakkaat olivat hivenen tyytyväisempiä kliinikon ohjaamaan iCBT-hoitoon ja suorittivat ohjatusti keskimäärin 0,3 istuntoa enemmän kuin itsenäisesti «Dear BF, Fogliati VJ, Fogliati R ym. Treating anxi...»5.
Sekä masennusoireet (d ≥ 0,92) että ahdistuneisuuden oireet (d ≥ 1,15) laskivat merkittävästi hoidon aikana, ja hoitotulos pysyi yllä 3 ja 12 kuukauden seurannoissa.
Twomey ym. (2017) «Twomey C, O'Reilly G, Meyer B. Effectiveness of an...»9 meta-analyysissa arvioitiin satunnaistettuja koeasetelmia (k = 8, n = 2 402) koskien saksalaisen e-terveysyrityksen potilaiskohtaisesti räätälöityvää "Deprexis" iCBT-masennushoitoa, joka sisältää myös elementtejä hyväksymis-, mindfulness-, kiintymyssuhde-, ravitsemus- ja interpersonaalisista hoidoista ja positiivisesta psykologiasta sekä uni- ja liikuntatyöskentelystä.
Hoito oli tehokasta odotuslistalla oloon (k = 6) tai tavanmukaiseen (k = 2) hoitoon verrattuna (g = 0,54; 95 % luottamusväli 0,39–0,69) ja keskeyttäminen vähäistä (26,5 %), eikä hoitoteho merkitsevästi eronnut ohjatusti annetun ja itsenäisesti suoritetun hoito-ohjelman välillä (g = 0,65; 95 % luottamusväli 0,29–1,00; ntutkimukset = 3 vs. g = 0,50; 95 % luottamusväli 0,34–0,66, ntutkimukset = 5). Näyttöä julkaisuharhasta ei löytynyt, ja tutkimukset todettiin enimmäkseen laadukkaiksi, joskaan seuranta-aineistoa ei ollut saatavilla. Potilaat rekrytoitiin vaihtelevasti klinikoilta ja/tai väestöstä, ja he olivat valtaosin naisia ja kansalaisuuksiltaan Yhdysvalloista, Sveitsistä, ja valtaosa Saksasta. Tutkimusten potilaiden keski-iät vaihtelivat välillä 32–45 vuotta.
Terapeutin ohjaamin iCBT-hoidoin voidaan saavuttaa hyviä hoitotuloksia masennusoireiden hoidossa. On myös olemassa melko vahvaa näyttöä siitä, että potilaan itseohjaamat iCBT-hoidot voivat saavuttaa ohjattuihin hoitoihin verrattavissa olevia hoitotehoja ilman säännöllistä hoitokontaktia, kun hyödynnetään hoitomyöntyvyyttä edesauttavia tekniikoita. Tutkimus tällä sektorilla on vielä nuorta, ja lisää tutkimusta tullaan varmasti näkemään erityisesti hoidon kustannustehokkuuden ja potilasryhmäkohdentamisen optimoinnin saralla.