Nuorten ja nuorten aikuisten (12–25-vuotiaiden) masennusoireiden ja kliinisen depression akuuttihoitoa koskeneessa 18 RCT-tutkimusta (2 042 potilasta) kattaneessa meta-analyysissa «Chi X, Bo A, Liu T ym. Effects of Mindfulness-Base...»1 arvioitiin mindfulnessiin perustuvan kuormituksen vähentämistä (Mindfulness based stress reduction). Hoito-ohjelmien kesto vaihteli 4–12 viikon välillä. Kolmessa tutkimuksessa tutkittiin nuoria (13–19-vuotiaita), joilla oli diagnosoitu depressio: yhdessä tutkimuksessa «Biegel GM, Brown KW, Shapiro SL ym. Mindfulness-ba...»2 tutkittiin nuoria psykiatrisia avohoitopotilaita (n=50, keski-ikä 15,7 vuotta), yhdessä tutkimuksessa «Huang DH, Xie JF, Yuan SL. A clinical study on the...»3 nuoria psykiatrisia osastopotilaita (n=60, 13–18-vuotiaita) ja yhdessä tutkimuksessa «McIndoo CC. Mindfulness-Based Therapy and Behavior...»4 psykologian kursseilta rekrytoituja masennuksesta kärsiviä nuoria (n=20, keski-ikä 19,3 vuotta). Muissa 15 tutkimuksessa tutkittiin masennusoireista kärsiviä nuoria ja nuoria aikuisia.
Vastemuuttujina diagnosoitua depressiota koskeneissa tutkimuksissa «Biegel GM, Brown KW, Shapiro SL ym. Mindfulness-ba...»2, «Huang DH, Xie JF, Yuan SL. A clinical study on the...»3, «McIndoo CC. Mindfulness-Based Therapy and Behavior...»4 oli muutos standardoidulla oireasteikolla (SCL-90, HRSD, BDI-II). Näissä tutkimuksissa mindfulness koostui 4–8 viikoittaisesta tapaamisesta. Vertailuhoitoina olivat tavanomainen hoito 2 tutkimuksessa «Biegel GM, Brown KW, Shapiro SL ym. Mindfulness-ba...»2, «Huang DH, Xie JF, Yuan SL. A clinical study on the...»3ja hoidotta jääminen 1 tutkimuksessa «McIndoo CC. Mindfulness-Based Therapy and Behavior...»4.
Kaikista 18 tutkimuksesta laskettu mindfulnessin efektikoko oli keskisuuri (ES 0,45 95 % luottamusväli -0,63 – -0,27). Diagnosoidun depression hoitoa koskeneista kolmesta tutkimuksesta «Biegel GM, Brown KW, Shapiro SL ym. Mindfulness-ba...»2, «Huang DH, Xie JF, Yuan SL. A clinical study on the...»3, «McIndoo CC. Mindfulness-Based Therapy and Behavior...»4 lasketut mindfulnessin efektikoot vertailuhoitoihin verrattuna hoidon päättyessä olivat keskisuuria tai suuria (-0,50, -1,08, 1,46).
Käyttäytymisaktivaatioon (behavioral activation BA) ja mindfulnessiin perustuvan terapian (MBT) tehoa koskeneessa tutkimuksessa «McIndoo CC, File AA, Preddy T ym. Mindfulness-base...»5 satunnaistettiin 50 masennuksesta kärsivää collegeopiskelijaa 3 ryhmään: BA (n = 16), MBT (n = 20) tai hoidon odottaminen (n = 14). Tutkittavista 19 (38 %) oli miehiä, 31 (62 %) naisia, ja heidän ikänsä keskiarvo oli 19,2 vuotta (SD 1,67).
Tutkittavat rekrytoitiin psykologian kursseilta ja he saivat pienen korvauksen (25 USD) tutkimuksen päättyessä. Niille opiskelijoille, joilla arvioitiin olevan merkittäviä masennusoireita (BDI-II-summapistemäärä > 14), tehtiin diagnostinen haastattelu (Anxiety Disorders Interview Schedule ADIS-IV) joka sisälsi depressio-osion. Tutkimukseen otetuilla haastattelussa oli diagnosoitu depressio (66 % osallistuneista) tai BDI-II-summapistemäärä > 14.
MBT perustui käsikirjaan. Hoito käsitti 4 viikoittaista tunnin mittaista yksilötapaamista. Hoitoa odottavien ryhmään satunnaistetut osallistuivat muiden ryhmien tavoin arviointeihin ennen hoidon alkua, hoidon päättyessä ja 1 kuukausi hoidon päättymisen jälkeen. Tämän ryhmän tutkittavia informoitiin siitä, että he eivät saa tutkimuksen aikana aktiivista hoitoa, mutta voivat tutkimuksen jälkeen valita, haluavatko BA- vai MBT-hoitoa.
Vastemuuttujina arvioitiin muutosta masennusoireissa (BDI-II, HRSD), ahdistuneisuusoireissa (BAI), tietoisuustaidoissa (FFMQ, Five-facet mindfulness questionnaire), koetussa stressissä (PSS, Perceived stress scale), ruminaatiossa (RRS, Ruminative response scale) ja tyytyväisyydessä hoitoon (CSQ-8, Client satisfaction questionnaire-8). Kategorisena vastemuuttujana tutkijat raportoivat hoitovasteen (50 % tai suurempi oirevähenemä BDI-II:ssa tai HRSD:ssa) tai remission (BDI-II-summapistemäärä 10 tai alle, HRSD summapistemäärä 7 tai alle) saavuttaneiden osuudet.
BDI-II:lla arvioidut itseraportoidut masennusoireet vähenivät MBT-ryhmässä enemmän kuin hoitoa odottaneilla (MBT: BDI-II-summapistemäärä hoidon alkaessa 29,67, SD 9,81 hoidon päättyessä 16,50, SD 12,80, 1 kuukauden seurannassa 16,72, SD 15,98; hoidon odotus: BDI-II-summapistemäärä hoidon alkaessa 30,17, SD 13,16 hoidon päättyessä 25,50, SD 11,83, 1 kuukauden seurannassa 23,08, SD 13,91). MBT:n efektikoko hoidon odotukseen verrattuna oli 0,68.
HRSD:lla arvioidut masennusoireet vähenivät MBT-ryhmässä enemmän kuin hoitoa odottaneilla (MBT: HRSD summapistemäärä hoidon alkaessa 14,44, SD 4,34, hoidon päättyessä 7,44, SD 5,24, 1 kuukauden seurannassa 7,06, SD 5,98; hoidon odotus: HRSD summapistemäärä hoidon alkaessa 14,67, SD 2,81 hoidon päättyessä 13,08, SD 4,85, 1 kuukauden seurannassa 11,83, SD 5,81). MBT:n efektikoko hoidon odotukseen verrattuna oli 1,03.
Hoitovasteen tai remission saavuttaneiden osuus BDI-II:lla arvioituna oli MBT-ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) suurempi (56 %; 95 % luottamusväli 33–78 %) kuin hoitoa odottaneilla (25 %; 95 % luottamusväli 2–48 %).
Vastaava hoitovasteen tai remission saavuttaneiden osuus HRSD:lla arvioituna oli MBT-ryhmässä tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) suurempi (78 %; 95 % luottamusväli 60–97 %) kuin hoitoa odottaneilla (33 %; 95 % luottamusväli 7–59 %).
Tutkijat päättelivät, että MBT oli tehokas nuorten depression akuuttihoito, ja että hoitotulos säilyi kuukauden seurannan ajan.