Takaisin

Kahden psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö

Näytönastekatsaukset
Hannu Koponen
26.3.2020

Näytön aste: C

Osa potilaista saattaa hyötyä hyötyy kahden psykoosilääkkeen samanaikaisesta käytöstä. Aripipratsolilisälääkitys on tutkimuksissa vähentänyt negatiivisia oireita.

Systemoidussa katsauksessa ja meta-analyysissa Galling ja työtoverit «Galling B, Roldán A, Hagi K ym. Antipsychotic augm...»1 tarkastelivat toisella psykoosilääkkeellä toteutetun augmentaation tehoa psykoosilääkemonoterapiaan. Tulosmittareina toimivat oikeiden vähenemisen kokonaismäärä ja tutkimuksessa määritellyn hoitovasteen toteutuminen. Mukaan otetuissa tutkimuksissa oli vähintään 20 potilasta, joilla oli joko skitsofrenia tai skitso-affektiivinen psykoosi. Mukaan ei otettu tutkimuksia, joissa hoito aloitettiin yhtä aikaa 2 psykoosilääkkeellä tai joissa pidempään käytössä ollutta psykoosilääkettä vaihdettiin.

Psykoosilääkityksen augmentaatio toisella psykoosilääkkeellä oli monoterapiaa tehokkaampi psykoosioireiden kokonaismäärän vähentäjänä (16 tutkimusta, N = 694, SMD = 10,53; 95 % luottamusväli -0,87 – -0,19; p = 0,002). Kyseinen tehoero oli kuitenkin todettavissa vain avoimissa ja heikkotasoisissa tutkimuksissa (molempien suhteen p < 0,001), mutta ei kaksoissokkoutetuissa ja hyvälaatuisissa tutkimuksissa (p = 0,120 ja p = 0,226). Tutkimuksissa määritellyn hoitovasteen saavuttamisessa ei ollut eroja monoterapian ja 2 psykoosilääkkeen samanaikaisen käytön välillä (14 tutkimusta, N = 938, RR 1,19; 95 % luottamusväli 0,99–1,42, p = 0,061). Ero oli tilastollisesti ei-merkitsevä erityisesti kaksoissokkoutetuissa ja korkealaatuisissa tutkimuksissa (molemmissa p = 0,990). Hoidon keskeytyksissä ei ollut eroja edellä mainittujen hoitomuotojen suhteen, ei myöskään vaikutuksessa positiivisiin, depressiivisiin tai yleisoireisiin eikä kliiniseen vaikutelmaan (CGI). Negatiiviset oireet lievittyivät enemmän 2 samanaikaisen psykoosilääkkeen käyttäjillä (18 tutkimusta, N = 931, SMD = -0,38; 95 % luottamusväli -0,63 – -0,13). Negatiivisten oireiden lievittyminen tuli esille kuitenkin vain aripipratsolilla tehdyissä tutkimuksissa (8 tutkimusta, N = 532, SMD = -0,41; 95 % luottamusväli -0,79 – -0,03; p = 0,036). Aripipratsoli-augmentaatioryhmässä prolaktiinitasot olivat alhaisempia (p < 0,001), samoin paino (p = 0,030).

Tutkijoiden mukaan aripipratsolilisälääkitys on tehokas negatiivisiin oireisiin mutta muuten tutkimusnäyttö ei tue toisen psykoosilääkkeen lisäämistä potilaan lääkitykseen paremman tehon saamiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Havainnoivassa rekisteritutkimuksessaan Tiihonen ja työtoverit «Tiihonen J, Taipale H, Mehtälä J ym. Association o...»2 tarkastelivat psykoosilääkepolyfarmasian vaikutusta uusien psykiatristen sairaalahoitojaksojen määrään. Tutkimusjoukko koostui 62 250 suomalaisesta skitsofreniapotilaasta, joiden seuranta-aika oli vuoden 1996 alusta vuoden 2015 loppuun; keskimääräinen seuranta-aika oli 14,1 vuotta ja enimmillään 20 vuotta. Potilaiden lääkitys koostui joko 1 psykoosilääkkeestä tai psykoosilääkeyhdistelmistä, joita oli 29 erilaista. Uuden sairaalahoidon riskiä tarkasteltiin potilaskohtaisesti joko monoterapian tai lääkeyhdistelmien käytön aikana. Uusia sairaalajaksoja edellä mainittuna seuranta-aikana kertyi 58 %:lle. Psykoosilääkeyhdistelmää käytti koko tutkimusjoukosta jossain hoidon vaiheessa 67 %.

Potilaista 31 257 (50,2 %) oli miehiä, potilaiden keski-ikä oli 45,6 vuotta (34,6–59,7 vuotta). Klotsapiini-aripipratsoliyhdistelmään liittyi pienin uudelle sairaalajaksolle joutumisen riski verrattuna parhaiten menestyneeseen monoterapiaan, joka oli klotsapiini (HR 0,82; 95 % luottamusväli 0,75–0,89; p < 0,001). Minkä tahansa polyfarmasian aikana uuden sairaalahoidon riski oli 7–13 % pienempi kuin minkä tahansa monoterapian aikainen riski (HR-arvot 0,87–0,93). Somaattiseen sairaalahoitoon joutumisen riski oli pienempi polyfarmasiaryhmässä. Mistä tahansa syystä johtuvia kuolemia oli vähintään 50 % vähemmän missä tahansa lääkehoitoryhmässä verrattuna psykoosilääkitystä käyttämättömiin.

Tutkijoiden mukaan ainakin osa psykoosilääkeyhdistelmistä voi olla monoterapiaa tehokkaampia uusien sairaalahoitojen ja psykoosien uusiutumisjaksojen ehkäisyssä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Galling B, Roldán A, Hagi K ym. Antipsychotic augmentation vs. monotherapy in schizophrenia: systematic review, meta-analysis and meta-regression analysis. World Psychiatry 2017;16:77-89 «PMID: 28127934»PubMed
  2. Tiihonen J, Taipale H, Mehtälä J ym. Association of Antipsychotic Polypharmacy vs Monotherapy With Psychiatric Rehospitalization Among Adults With Schizophrenia. JAMA Psychiatry 2019;76:499-507 «PMID: 30785608»PubMed