Takaisin

Metakognitiivinen terapia deluusioiden hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: B

Metakognitiivinen terapia lienee tehokas deluusioiden hoidossa.

Metakognitiivinen terapia (MKT) on Moritzin ym. 2007 kehittämä hoitomuoto, joka yhdistää kognitiivisen käyttäytymisterapian, psykoedukaation ja kognitiivisen remediaation aineksia. Sen tavoitteena on auttaa potilaita tunnistamaan deluusioiden taustalla olevia kognitiivisia vääristymiä, varsinkin ennenaikaista johtopäätöksiin hyppäämistä. Metakognitiivinen terapia toteutuu tavallisimmin 8–10 istunnon ryhmähoitona. Metakognitiivisen terapian suomenkielinen käsikirja on vapaasti ladattavissa nettisivulta «http://www.uke.de/mct»1.

Uusimmassa Liun ym. meta-analyysissa «Liu YC, Tang CC, Hung TT ym. The Efficacy of Metac...»1 on 11 tutkimusta vuosilta 2007–2016 8 maasta. Tutkimuspotilaat olivat joko sairaala- tai avohoitopotilaita, joilla oli skitsofreniaryhmän psykoosi. Tutkimukset olivat yhtä lukuun ottamatta teknisesti kelvollisia. Seurattuna hoidon lopputuloksena oli deluusioiden lievittyminen PSYRATS-, PANSS- tai BABS-skaalalla mitattuna. Verrokkiryhmänä oli tavanomainen lääke- ym. hoito.

Meta-analyysin mukaan MKT:lla oli välittömästi hoidon jälkeen kohtalainen vaikutuskoko (g = -0,38; 95 % luottamusväli -0,64 – -0,12; p < 0,01). 6 kuukautta myöhemmin vaikutus oli pysynyt (g = -0,35, luottamusväli -0,58 – -0,12; p < 0,01).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Eichnerin ja Bernan meta-analyysissa «Eichner C, Berna F. Acceptance and Efficacy of Met...»2 oli 15 kontrolloitua tutkimusta, joissa seurattiin MKT:n vaikutusta deluusioihin ja hoidon hyväksyttävyyttä. Interventioryhmissä oli yhteensä 408 ja kontrolliryhmissä 399 potilasta.

MKT:lla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus positiivisiin oireisiin (11 tutkimusta, g = -0,34, 95 % luottamusväli -0,53–0,15; tutkimukset homogeenisiä) ja deluusioihin (g = -0,41). Rajoittamalla analyysi laadullisesti korkeatasoisiin tutkimuksiin vaikutuskoko pieneni, mutta säilyi merkitsevänä (g = -0,28 ja g = -0,18). MKT on varsin hyvin hyväksytty (g = -0,84).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Van Oosterhoutin ym. «van Oosterhout B, Krabbendam L, de Boer K ym. Meta...»3 tasokkaassa tutkimuksessa saatiin muista poiketen negatiivinen tulos. Tutkimuksessa 154 potilasta satunnaistettiin joko MKT-ryhmähoitoon tai tavanomaiseen hoitoon 24 viikon ajaksi. Tutkimuksen sai loppuun asti 111 potilasta. Sokkoutus toteutui hyvin. Tutkimuksessa seurattiin deluusio-oireiden vaikeusastetta, subjektiivista taipumusta paranoidiseen ajatteluun, sosiaalisia merkityselämyksiä, kognitiivista insightia ja metakognitiivisia uskomuksia.

Molemmissa ryhmissä deluusiot vähenivät, eikä ryhmien välillä ollut eroa (Delusions Rating Scale keskiarvot MKT 13,5–9,8, tavanomaisessa hoidossa 12,5 – 9,3, p = 0,544), eikä tilastollisesti merkitseviä eroja ollut muissa tutkituissa muuttujissa lukuun ottamatta vainoharhaista ajattelua, jota oli tavanomaisen hoidon ryhmässä merkitsevästi vähemmän hoidon lopussa (p = 0,017).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Ochoan ym. espanjalaisessa monikeskustutkimuksessa «Ochoa S, López-Carrilero R, Barrigón ML ym. Random...»4 käytettiin aktiivista vertailuhoitoa, joka vastasi laajuudeltaan MKT:ta (8 istuntoa) ja sisälsi ryhmähoitoa toteutettua psykoedukaatiota; vertailuhoidossa oli myös sovellettu kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä riskien välttämisen ja relapsien eston harjoittelussa. 126 hiljattain psykoosiin sairastunutta potilasta 9 julkisen terveydenhuollon keskuksesta Espanjassa satunnaistettiin MKT:hen tai vertailuhoitoon. Ochoan tutkimuksessa pääasiallisena seurattuna hoidon tuloksena olivat oireet, toissijaisena metakognitiiviset muuttujat. Tuloksia mitattiin sokkoutetusti alkutilanteessa, hoidon loputtua ja 6 kuukautta seurannan jälkeen. Potilaskato oli 28 %.

Kummassakin hoidossa oireet lievittyivät hoidon ja seurannan aikana. PANSS:n positiivisten, negatiivisten ja kokonaispisteiden osalta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, joskin MKT-ryhmän pisteet olivat 6 kuukauden kohdalla johdonmukaisesti hieman alempia. PANSS:n positiivisten oireiden keskiarvot olivat MKT-ryhmässä 12,6, 10,73 ja 9,78, psykoedukaatioryhmässä 12,28, 10,87 ja 10,75.

Metakognitiivisten muuttujien perusteella MKT oli onnistunut parantamaan ymmärrystä sairaudentilasta, kykyä itsereflektioon ja kykyä välttää ennenaikaista johtopäätöksiin hyppäämistä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Moritzin ym. tutkimuksessa «Moritz S, Veckenstedt R, Andreou C ym. Sustained a...»5 todettiin MKT:n vaikutuksen olevan havaittavissa vielä 3 vuoden seurannan jälkeen. Alkuperäisessä tutkimuksessa 150 avohoidon tai sairaalan skitsofreniaspektrin potilasta satunnaistettiin saamaan enintään 16 istuntoa MKT:ta tai tietokoneavusteista kognitiivista remediaatiota (COGPACK) tavanomaisen hoidon lisäksi. Arviointi suoritettiin sokkoutetusti. 3 vuotta intervention päättymisen jälkeen tutkimukseen saatiin mukaan 61,3 % potilaista. Intention-to-treat-analyysi suoritettiin.

MKT:ta saaneella ryhmällä oli tällöin merkitsevästi vähemmän PANSS:n deluusiopisteitä (ή2p = 0,037; p = 0,05) ja PANSS-positiivisia oireita (ή2p = 0,055; p = 0,02). Myös MKT-ryhmän elämänlaatu ja itsetunto olivat nyt merkitsevästi kontrolliryhmää paremmat.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen (potilaskato)
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«van Oosterhout B, Krabbendam L, de Boer K ym. Meta...»3: Tutkimuksen potilaat olivat kohtalaisesti tai vaikeasti delusiivisia lähtötilanteessa. Tavanomaisen hoidon vaste oli tässä tutkimuksessa sangen hyvä.

«Ochoa S, López-Carrilero R, Barrigón ML ym. Random...»4: Aktiivinen kontrollihoito on ollut tehokas.

Kaikkiaan MKT:n vaikutuskoot ovat samaa luokkaa deluusioiden hoidossa kuin kognitiivisen käyttäytymisterapian. MKT:aa ei kuitenkaan ole tähän mennessä osoitettu sitä tehokkaammaksi deluusioiden hoitomuodoksi.

Kirjallisuutta

  1. Liu YC, Tang CC, Hung TT ym. The Efficacy of Metacognitive Training for Delusions in Patients With Schizophrenia: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials Informs Evidence-Based Practice. Worldviews Evid Based Nurs 2018;15:130-139 «PMID: 29489070»PubMed
  2. Eichner C, Berna F. Acceptance and Efficacy of Metacognitive Training (MCT) on Positive Symptoms and Delusions in Patients With Schizophrenia: A Meta-analysis Taking Into Account Important Moderators. Schizophr Bull 2016;42:952-62 «PMID: 26748396»PubMed
  3. van Oosterhout B, Krabbendam L, de Boer K ym. Metacognitive group training for schizophrenia spectrum patients with delusions: a randomized controlled trial. Psychol Med 2014;44:3025-35 «PMID: 25066223»PubMed
  4. Ochoa S, López-Carrilero R, Barrigón ML ym. Randomized control trial to assess the efficacy of metacognitive training compared with a psycho-educational group in people with a recent-onset psychosis. Psychol Med 2017;47:1573-1584 «PMID: 28166848»PubMed
  5. Moritz S, Veckenstedt R, Andreou C ym. Sustained and "sleeper" effects of group metacognitive training for schizophrenia: a randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2014;71:1103-11 «PMID: 25103718»PubMed