Takaisin

KBT ja skitsofreniapotilaiden käskevät ääniharhat

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: C

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) todennäköisesti saattaa parantaa lääkehoidosta huolimatta jatkuvien käskevien ääniharhojen kanssa selviytymistä.

Birchwoodin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa monikeskustutkimuksessa «Birchwood M, Michail M, Meaden A ym. Cognitive beh...»1 196 potilasta, jotka olivat merkittävästi kärsineet käskevistä ääniharhoista vähintään 6 kuukauden ajan, satunnaistettiin 9 kuukauden ajaksi joko tavanomaiseen hoitoon tai sen lisäksi käskevien ääniharhojen hoitoon muokattuun KBT-hoitoon. 3 bipolaaripotilasta lukuun ottamatta kaikkien diagnoosina oli skitsofreniaryhmän psykoosi. Pääasiallinen seurattu lopputulema oli ääniharhakäskyjen noudattaminen. Arvioijat oli sokkoutettu. KBT-ryhmän potilaat saivat keskimäärin 19 tunnin pituista terapiaistuntoa. Intention-to-treat-analyysi suoritettiin.

Harhakäskyjen noudattaminen liittyy käsitykseen, että äänet ovat pahantahoisia ja että niillä on kyky toteuttaa uhkauksensa. Tämä terapiamalli keskittyy horjuttamaan käsitystä tästä äänten voimasta.

18 kuukauden seurannan jälkeen 46 % tavanomaista hoitoa saaneista totteli täysin äänten käskyjä, kun taas KBT-ryhmässä vain 28 % (riskisuhde 0,45 p = 0,026). 9 kuukauden kohdalla ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (riskisuhde 0,74, p = 0,353). Toissijaisina seurattuina lopputulemina olleissa psyykkisissä oireissa, masennuksessa, suisidaalisuudessa ja toivottomuudessa ei ollut merkitseviä eroja ryhmien välillä; kaikki nämä lievittyivät molemmissa ryhmissä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Shawyerin ym. satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa «Shawyer F, Farhall J, Mackinnon A ym. A randomised...»2 44 vaikeista käskevistä ääniharhoista lääkehoidosta huolimatta kärsivää skitsofreniapotilasta satunnaistettiin joko seurusteluryhmään tai saamaan 15 istuntoa Acceptance and commitment -tyyppistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Tässä terapiamallissa pyrittiin äänten "hyväksymiseen" niin, että pystyisi vain toteamaan äänet ja niihin liittyvät ajatukset tarvitsematta toimia niiden mukaan. Ensisijaiset seuratut lopputulemat olivat ulkopuolisen arvioijan arvioima äänten käskyjen noudattaminen sekä itsearvioitu luottamus kykyyn olla tottelematta äänten käskyjä. Arvioijat oli sokkoutettu.

6 kuukauden seurannan jälkeen luottamuksessa kykyyn olla tottelematta ääniä ei ollut merkitsevää eroa, sen sijaan KBT-ryhmän potilaat luottivat enemmän kykyynsä pärjätä äänten kanssa (p < 0,01) ja psyykkinen kärsimys väheni (p < 0,01). PANSS-kokonaispistemäärä aleni (p < 0,05).

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

«Shawyer F, Farhall J, Mackinnon A ym. A randomised...»2: Tutkimuksen pienempi vaikutus voi liittyä aktiiviseen vertailuryhmään.

Kirjallisuutta

  1. Birchwood M, Michail M, Meaden A ym. Cognitive behaviour therapy to prevent harmful compliance with command hallucinations (COMMAND): a randomised controlled trial. Lancet Psychiatry 2014;1:23-33 «PMID: 26360400»PubMed
  2. Shawyer F, Farhall J, Mackinnon A ym. A randomised controlled trial of acceptance-based cognitive behavioural therapy for command hallucinations in psychotic disorders. Behav Res Ther 2012;50:110-21 «PMID: 22186135»PubMed