Takaisin

Sosiaalisen ja skitsofreniapotilaiden yleisen kognition kuntoutus

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: C

Sosiaalisen kognition harjoitteleminen lisää neurokognitiivisen harjoittelun vaikuttavuutta.

Lindenmayerin tutkimuksessa «Lindenmayer JP, Khan A, McGurk SR ym. Does social ...»1 131 sairaala- tai avohoidossa ollutta kroonista skitsofreniaa sairastavaa potilasta satunnaistettiin saamaan joko 36 istuntoa tietokonepohjaista kognitiivista remediaatiota tai 36 istuntoa remediaatiota, jossa ohjelmaan oli lisätty tietokonepohjaista sosiaalisen kognition harjoittelua. Neurokognitiota, sosiaalista kognitiota, kliinisiä oireita ja toimintakykyä arvioitiin lähtötilanteessa ja 12 viikon intervention loputtua.

Yhdistelmähoitoa saaneen ryhmän visuaalinen oppiminen, työmuisti ja päättely/ongelmanratkaisutaito olivat merkitsevästi paremmat kuin pelkkää neurokognitiivista remediaatiota saaneella ryhmällä (vaikutuskoot d = 0,25, 0,53 ja 0,13), samoin sosiaalinen kognitio (d = 0,85). Kummankin ryhmän PANSS:lla mitatut oireet ja PSP:lla mitattu toimintakyky paranivat merkitsevästi, mutta ryhmien välillä ei ollut eroa. Potilaskato 40 % rajoittaa tulosten tulkintaa.

  • Tutkimuksen laatu: kohtalainen
  • Sovellettavuus: hyvä

Eackin tutkimuksessa «Eack SM, Keshavan M. Integrating the treatment of ...»2 selvitettiin sosiaalisen kognition ja neurokognition harjoitteita yhdistävän Cognitive Enhancement Therapy -hoidon eri komponenttien vaikutusta sosiaalisen toimintakyvyn paranemiseen. Julkaisussa viitataan saman ryhmän tutkimukseen «Eack SM, Hogarty GE, Greenwald DP ym. Effects of C...»3, jossa 58 varhaisessa vaiheessa olevaa skitsofreniapotilasta oli satunnaistettu saamaan 2 vuoden ajan CET-hoitoa tai yksilöllisellä psykoedukaatiolla rikastettua tavanomaista hoitoa. CET-hoitoa saaneiden neurokognitio, sosiaalinen kognitio ja sosiaalinen toimintakyky olivat merkitsevästi verrokkeja paremmat.

Nyt käsiteltävässä tutkimuksessa selvitettiin tilastollisen mediaattorianalyysin avulla, missä määrin sosiaalisen toimintakyvyn kohentuminen johtui neurokognition tai sosiaalisen kognition paranemisesta. Lopputulokseksi tuli, että molemmilla on toisesta riippumaton, merkittävä vaikutus. Neurokognition osuus z´=1,50, p=0,047, sosiaalisen kognition osuus z´=1,56, p=0,039.

Tekijät katsovat, että kummankin integroiminen skitsofreniapotilaan kuntoutukseen on tärkeää hyvän toipumisen saavuttamiseksi.

  • Tutkimuksen laatu: kohtalainen
  • Sovellettavuus: hyvä

Kirjallisuutta

  1. Lindenmayer JP, Khan A, McGurk SR ym. Does social cognition training augment response to computer-assisted cognitive remediation for schizophrenia? Schizophr Res 2018;201:180-186 «PMID: 29910120»PubMed
  2. Eack SM, Keshavan M. Integrating the treatment of social and non-social cognitive impairments in schizophrenia with cognitive enhancement therapy. Schizophrenia Bullet 2013;39:S328
  3. Eack SM, Hogarty GE, Greenwald DP ym. Effects of Cognitive Enhancement Therapy on Employment Outcomes in Early Schizophrenia: Results From a Two-Year Randomized Trial. Res Soc Work Pract 2011;21:32-42 «PMID: 23885163»PubMed