Takaisin

Aivokuvantaminen skitsofreniapotilaan ensipsykoosissa

Näytönastekatsaukset
Lauri Tuominen
26.3.2020

Näytön aste: C

Rutiininomainen ensipsykoosipotilaiden kuvantaminen ilman neurologisia oireita ei näytä tuottavan diagnostista lisähyötyä.

Lubman ja kumppanien australialaisessa «Lubman DI, Velakoulis D, McGorry PD ym. Incidental...»1 tutkimuksessa selvitettiin sattumalöydösten yleisyyttä psykoosipotilailla vertaamalla neuroradiologin lausuntoja 152 ensipsykoosipotilaasta, 90 kroonisesta skitsofreniapotilaasta ja 98 terveestä verrokista. Potilaita ei valittu satunnaistetusti, vaan aineistosta oli etukäteen suljettu pois henkilöt, joilla oli tiedossa neurologinen sairaus, aivovamma tai päihdediagnoosi. Neuroradiologilla oli käytettävinään T1-painotteinen kuva, joka oli otettu 1,5 T:n MRI-kameralla. Neuroradiologi oli sokkoutettu diagnoosin suhteen.

Kroonista skitsofreniaa sairastavista potilaista todettiin poikkeava löydös 50 %:lla, ensipsykoosipotilaista 22,2 %:lla ja verrokkihenkilöillä 23,7 %:lla. Kroonista skitsofreniaa sairastavista potilaista löydöksistä edellytti jatkotutkimuksia 18,9 %:lla ja kiireellistä jatkotutkimusta 1,5 %:lla. Ensipsykoosipotilailla löydöksistä 6,5 % johti jatkotutkimuksiin ja 2,0 % kiireellisiin jatkotutkimuksiin. Terveillä verrokeilla löydöksistä 5,2 % edellytti jatkotutkimuksia ja 0 % kiireellisiä jatkotutkimuksia. Kroonista skitsofreniaa sairastavilla 20 % ja ensipsykoosipotilailla 8 % jatkotutkimuksiin johtaneista löydöksistä oli kliinisesti merkittäviä. 2 ensipsykoosipotilaalla todettiin löydös, joka saattoi olla psykoosioireiden taustalla.

Kirjoittajat eivät ota kantaa siihen, tulisiko MRI-kuvantamista suositella kaikille ensipsykoosipotilaille.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Goulet ja kumppanien systemaattisessa katsausartikkelissa «Goulet K, Deschamps B, Evoy F ym. Use of brain ima...»2 arvioitiin sattumalöydösten yleisyyttä TT- ja MRI-kuvissa ensipsykoosipotilailla. Yksikään katsauksen 5:stä tutkimuksesta ei ollut satunnaistettu. Katsaukseen sisällytettiin yhteensä 384 TT-tutkimusta ja 184 MRI-tutkimusta.

TT-tutkimuksista 5 (1,3 %) ja MRI-tutkimuksista 2 (1,1 %) poikkeava löydös arvioitiin mahdollisesti psykoosin aiheuttajaksi. Kliinisesti merkittäviä ja mahdollisesti psykoosin taustalle olevia löydöksiä olivat infarktit, kystat tai merkit demyolinisoivasta taudista.

Koska merkittävät löydökset olivat katsaukseen valituissa tutkimuksissa harvinaisia, tutkijat suosittavat, ettei rutiininomaista aivokuvantamista käytettäisi ilman kliinisiä neurologisia löydöksiä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Strahlin ja kumppaneiden «Strahl B, Cheung YK, Stuckey SL. Diagnostic yield ...»3 australialaisessa tutkimuksessa arvioitiin 237:n ensipsykoosipotilaan TT-tutkimusta. Lausunnon tutkimuksista antoi radiologi. Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa potilaat valittiin lähettämisjärjestyksessä. Mukaan otettiin potilaat, joilla ei lähetteessä epäilty neurologisia oireita. Potilaiden keski-ikä oli 28-vuotta.

Poikkeava löydös todettiin 42:lla (17,7 %) potilaalla. Yksikään löydöksistä ei vaatinut muutoksia kliinisessä hoidossa.

Tutkijat toteavat, ettei rutiininomainen TT-kuvantaminen ole hyödyllistä ensipsykoosipotilailla ja korostavat kliinisen neurologisen tutkimuksen tärkeyttä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Tutkimuksesta oli suljettu pois potilaat, joilla epäiltiin neurologisia oireita.

Khandanpour ja kumppanit «Khandanpour N, Hoggard N, Connolly DJ. The role of...»4 tutkivat sattumalöydösten yleisyyttä englantilaisessa ensipsykoosipotilasaineistossa. Potilassarjassa oli järjestyksessä valittu mukaan 112 MRI-tutkimusta ja 204 TT-tutkimusta. MRI-tutkimukset tehtiin joko 1,5 T:n tai 3 T:n MRI-kameralla. Kaikilta kuvattavilta otettiin T2-painotteinen kuva, ja tarvittaessa käytettiin tehosteainetta. Mukaan valituilla potilailla ei lähetteen mukaan ollut neurologisia oireita. MRI-kuvattujen potilaiden keski-ikä oli 59 vuotta. Kuvat arvioi neuroradiologi.

3 MRI-kuvasta (2,7 %) todettiin löydös, joka saattoi olla psykoosin taustalla. TT-kuvattujen potilaiden keski-ikä oli 66,8 vuotta. 3:lla (1,5 %) TT-kuvatuista havaittiin löydös, joka saattoi selittää psykoosioireita.

Tutkijat toteavat, että huolimatta aineiston huomattavan korkeasta keski-iästä, psykoosia selittävät neurologiset löydökset ovat hyvin harvinaisia. Tutkijat eivät tästä syystä suosittele rutiininomaista ensipsykoosipotilaiden kuvantamista.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Sommer ja kumppanit «Sommer IE, de Kort GA, Meijering AL ym. How freque...»5 tutkivat sattumalöydösten yleisyyttä 656 psykoosipotilaalla ja 722 kontrollihenkilöllä hollantilaisessa aineistossa. Psykoosipotilaista 349 oli ensipsykoosipotilaita. Tutkittavat osallistuivat erilaisiin kuvantamistutkimuksiin, eivätkä siten edustaneet valikoimatonta populaatiota. Potilaille tehtiin MRI-kuvaus 1,5 T:n MRI-kameralla, ja kaikilta otettiin T2-painotteinen kuva. Kaikki kuvat lausui neuroradiologi.

Normaalilöydös todettiin 74,4 %:lla potilaista ja 73,4 %:lla kontrolleista. Potilaista 11,1 %:lla ja kontrollihenkilöistä 11,8 %:lla todettiin kliinisesti merkitsevä poikkeavuus MRI-kuvassa. Yhdelläkään potilaalla ei löydetty neurologista löydöstä, joka olisi tulkittu psykoottisia oireita selittäväksi löydökseksi.

Löydösten yleisyyden ja spesifisyyden perusteella tutkijat eivät suosittele rutiininomaista MRI-kuvantamista psykoosipotilailla.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Kommentit:

Tutkimusten perusteella sattumalöydökset aivokuvantamistutkimuksissa näyttäisivät olevan yhtä yleisiä verrokkiväestössä ja skitsofreniapotilasaineistoissa. Sattumalöydökset, jotka selittäisivät psykoosioireita, ovat harvinaisia. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida kuvantamisen tarve yksilöllisesti. Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella rutiininomaista MRI-kuvantamista ei voida suositella. Jokaisen ensipsykoosipotilaan hyvään hoitoon kuuluu huolellinen neurologinen tutkimus. Mikäli tutkimuksessa tai kliinisessä ilmiasussa on poikkeavuuksia tai tulee esille muita perusteita, tulee aivojen MRI-kuvantamista harkita näiden pohjalta.

Kirjallisuutta

  1. Lubman DI, Velakoulis D, McGorry PD ym. Incidental radiological findings on brain magnetic resonance imaging in first-episode psychosis and chronic schizophrenia. Acta Psychiatr Scand 2002;106:331-6 «PMID: 12366466»PubMed
  2. Goulet K, Deschamps B, Evoy F ym. Use of brain imaging (computed tomography and magnetic resonance imaging) in first-episode psychosis: review and retrospective study. Can J Psychiatry 2009;54:493-501 «PMID: 19660172»PubMed
  3. Strahl B, Cheung YK, Stuckey SL. Diagnostic yield of computed tomography of the brain in first episode psychosis. J Med Imaging Radiat Oncol 2010;54:431-4 «PMID: 20958941»PubMed
  4. Khandanpour N, Hoggard N, Connolly DJ. The role of MRI and CT of the brain in first episodes of psychosis. Clin Radiol 2013;68:245-50 «PMID: 22959259»PubMed
  5. Sommer IE, de Kort GA, Meijering AL ym. How frequent are radiological abnormalities in patients with psychosis? A review of 1379 MRI scans. Schizophr Bull 2013;39:815-9 «PMID: 22416264»PubMed