Takaisin

Skitsofreniapotilaan häpeäleiman hoito

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: C

Sisäistetyn häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa vähentää häpeäleiman kokemusta sekä parantaa itsevarmuutta ja ymmärrystä omasta sairaudesta.

Skitsofreniapotilaiden itsearvostus on useissa tutkimuksissa todettu heikoksi. Tämä saattaa olla yhteydessä masennustaipumukseen ja heikkoon sosiaaliseen toimintatasoon. Skitsofreniaan liittyy edelleen ennakkoluuloja ja diskriminaatiota, jotka heijastuvat potilaisiin sisäistettynä häpeäleimana.

Woodin ym. «Wood L, Byrne R, Varese F ym. Psychosocial interve...»1 järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissa on kuvattu ryhmähoitoja, jotka on suunniteltu vähentämään skitsofreniapotilaiden sisäistettyä häpeäleimaa, parantamaan itsearvostusta ja jämäkkyyttä sekä vahvistamaan positiivista minäkäsitystä.

Katsauksen valintakriteerit täytti 7 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, 3 kohorttitutkimusta ja 2 kontrolloitua tutkimusta. Hoidot sisälsivät keskimäärin 12,71 istuntoa, kaksi kolmannesta sisälsi jonkin tyyppistä psykoedukaatiota ja/tai kognitiivista käyttäytymisterapiaa. 2 tutkimuksessa KBT:hen liittyi tavoite luoda positiivinen narratiivi (kertomus) omasta elämästä. 2 tutkimuksessa käytettiin KBT:n ja psykoedukaation lisäksi sosiaalisten taitojen harjoittelua. 2 interventiota oli vertaisten ohjaamaa; toisessa niistä käytettiin valokuvausta positiivisen narratiivin luomisen välineenä. 1 interventiossa käytettiin sosiodraamaa häpeäleimaan liittyvien tilanteiden käsittelyyn, 1 ryhmä rakentui toipumisorientaation mukaiseen terveen minäkuvan rakentamiseen.

Ensisijaisen lopputuleman, sisäistetyn häpeäleiman mittaamiseen, on käytetty erilaisia mittareita, kuten Internalised Stigma of Illness Scale, jotka kaikki ovat Woodin ym. mukaan epätyydyttäviä konstruktiivisen validiteetin suhteen. Yleisimmin seuratut toissijaiset lopputulemat olivat itsetunto, coping skills, voimaantuminen ja toimintakyky.

Meta-analyysissa todettiin sisäistetyn häpeäleiman kokemisessa parannus, joka ei kuitenkaan noussut tilastollisen merkitsevyyden tasolle (5 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, n = 200). 3 tutkimuksessa selvitettiin luottamusta omiin kykyihin (self-efficacy). Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevää vaikutusta interventioryhmän eduksi (Hedgesin g 0,49, p = 0,02). 3 tutkimuksessa selvitettiin ymmärrystä omasta sairaudesta (insight). Tässä ilmeni samoin tilastollisesti merkitsevä vaikutus interventioryhmän eduksi (g = 0,28, p = 0,17). Itsetunnossa (self-esteem) ei voitu todeta merkitsevää parannusta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: kohtalainen

Kommentit:

Tutkimukset olivat pieniä ja niitä oli liian vähän, jotta erityyppisten interventioiden suhteellista vaikuttavuutta olisi voitu vertailla. Yhtä lukuun ottamatta kaikki interventiot olivat ryhmämuotoisia. Ryhmän antamalla vertaistuella on saattanut olla suuri merkitys käytetyn hoitomuodon ohella. Suurempia tasokkaita tutkimuksia häpeäleiman hoidosta tarvitaan.

Kirjallisuutta

  1. Wood L, Byrne R, Varese F ym. Psychosocial interventions for internalised stigma in people with a schizophrenia-spectrum diagnosis: A systematic narrative synthesis and meta-analysis. Schizophr Res 2016;176:291-303 «PMID: 27256518»PubMed