Takaisin

Kognitiivinen remediaatio skitsofreniapotilaiden kognitiivisten puutosten hoidossa

Näytönastekatsaukset
Jorma Oksanen
26.3.2020

Näytön aste: A

Kognitiivinen remediaatio parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja yleistä kognitiota sekä parantaa toimintakykyä muuhun kuntoutukseen yhdistettynä.

Kognitiivinen remediaatio tarkoittaa interventiota, jossa pyritään harjoittelemalla parantamaan kognitiivisia prosesseja (tarkkaavaisuutta, muistia, toiminnanohjausta, sosiaalista kognitiota tai metakognitiota) siten, että tulokset jäävät mahdollisimman pitkäaikaisiksi ja mahdollisimman suuressa määrin yleistyvät toimintaan. Kognitiivisen remediaation toteuttamiseksi on kehitetty useita toisistaan osittain poikkeavia hoito-ohjelmia, joista osa perustuu tietokoneohjelmien hyväksikäyttöön.

Uusimmassa, Wykesin ym. systemoidussa katsauksessa «Wykes T, Huddy V, Cellard C ym. A meta-analysis of...»1 kerättiin vuosilta 1973–2010 yhteensä 109 julkaisua 40 tutkimuksesta, joissa ainakin 70 % potilaista oli skitsofreniaa sairastavia (N = 2 104) ja joissa oli vertailuryhmä ja kuvaus potilaiden ryhmiin sijoittamisen menettelystä. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin ja laadun vaikutusta tuloksiin selvitettiin. Meta-analyysin perusteella todettiin, että remediaatiolla saatiin aikaan seurannassa säilyviä tuloksia kognition ja toimintakyvyn osalta, vaikutus psykoosioireisiin oli vähäinen ja hävisi seurannassa. Laskettu vaikutuskoko yhteisarvioon oli 0,45 (95 % luottamusväli 0,31–0,59).

Mikään ohjelma ei osoittautunut muita paremmaksi eikä muillakaan hoidon toteutukseen liittyvillä tekijöillä ollut vaikutusta. Kognitiivinen remediaatio oli tehokkaampaa, kun sitä annettiin kliinisesti vakaassa vaiheessa oleville potilaille. Toimintakykyyn saatiin merkitsevästi parempia tuloksia, kun remediaatiota annettiin yhdessä muun psykiatrisen kuntoutuksen kanssa, ja paljon suurempi vaikutuskoko saavutettiin, kun remediaation kanssa annettavalla kuntoutuksella oli selkeitä tavoitteita. Vaikka tutkimusten metodologisessa laadussa oli vaihtelua, ei tämän todettu vaikuttavan saatuihin tuloksiin; parhaissakin tutkimuksissa oli saatu samanlainen pieni tai kohtalainen vaikutus.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Grynszpanin ym. systemoidussa kirjallisuuskatsauksessa vuodelta 2011 «Grynszpan O, Perbal S, Pelissolo A ym. Efficacy an...»2 oli 16 tietokoneavusteista kognitiivista remediaatiota käsitellyttä kontrolloitua, satunnaistettua tutkimusta. Meta-analyysin perusteella tällainen hoito paransi yleistä kognitiota, keskimääräinen vaikutuskoko oli 0,38 (95 % luottamusväli 0,20–0,55). Tilastollisesti merkitsevä keskisuuri vaikutuskoko saatiin sosiaaliselle kognitiolle (0,64; 95 % luottamusväli 0,29–0,99). Myös verbaalinen muisti, työmuisti, tarkkaavaisuus ja prosessointinopeus paranivat. Kohteiksi valitut kognition osa-alueet eivät parantuneet muita enemmän, vaan hoidon vaikutus näytti epäspesifiseltä.

  • Tutkimuksen laatu: kelvollinen
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Revellin ym. «Revell ER, Neill JC, Harte M ym. A systematic revi...»3 meta-analyysiin vuodelta 2015 etsittiin ensipsykoosipotilaille tehtyjä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, joissa interventioryhmänä oli tietokoneavusteinen kognitiivinen remediaatio. Analyysin kriteerit täytti 11 tutkimusta, joissa oli yhteensä 615 potilasta. Ensisijainen seurattu lopputulema oli vaikuttavuus kokonaiskognitioon, toissijaiset vaikuttavuus sosiaaliseen toimintakykyyn ja oireisiin. Datan kerääminen, harhan arviointi ja tilastollinen käsittely suoritettiin Cochrane-sääntöjen mukaan. Kontrollina oli 4 tutkimuksessa tavanomainen hoito, muissa jonkinasteinen aktiivinen kontrolli.

Kokonaiskognitiossa oli korjattuna merkitsevä ero remediaation hyväksi p < 0,05, 0,19 (pieni vaikutuskoko); tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus saatiin myös sosiaalisessa toimintakyvyssä p < 0,05, 0,18 (pieni vaikutuskoko) ja oireissa p < 0,05, 0,19 (pieni vaikutuskoko). Vaikutus sosiaaliseen toimintakykyyn ja oireisiin oli merkitsevästi (p < 0,05) parempi tutkimuksissa, joissa oli muuta samanaikaista kuntoutusta ja pienryhmäformaatti. 3 tutkimuksessa, joissa seurattiin vaikutusta sosiaaliseen kognitioon, saatiin lähes merkitsevä positiivinen vaikutus.

Revell ym. arvioivat, että sosiaalisen kognition harjoittelun lisääminen remediaatioon lisäisi sen kokonaisvaikuttavuutta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus suomalaiseen väestöön: hyvä

Kommentti:

«Revell ER, Neill JC, Harte M ym. A systematic revi...»3: Pienempi vaikutuskoko kuin pitemmän aikaa sairastaneiden tutkimuksissa selitettiin johtuvaksi nuorten potilaiden paremmasta lähtötasosta.

Kirjallisuutta

  1. Wykes T, Huddy V, Cellard C ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168:472-85 «PMID: 21406461»PubMed
  2. Grynszpan O, Perbal S, Pelissolo A ym. Efficacy and specificity of computer-assisted cognitive remediation in schizophrenia: a meta-analytical study. Psychol Med 2011;41:163-73 «PMID: 20380784»PubMed
  3. Revell ER, Neill JC, Harte M ym. A systematic review and meta-analysis of cognitive remediation in early schizophrenia. Schizophr Res 2015;168:213-22 «PMID: 26305063»PubMed