Takaisin

Märkäruven hoito

Näytönastekatsaukset
Suvi-Päivikki Sinikumpu
4.3.2021

Näytön aste: B

Pienialaisen märkäruven hoidossa paikallinen mupirosiini ja fusidiinihappovoide ovat ilmeisesti yhtä tehokkaita kuin systeemiantibiootit.

Vuonna 2012 tehtiin Cochrane-tutkimus «Koning S, van der Sande R, Verhagen AP ym. Interve...»1, johon otettiin mukaan 68 tutkimusta. Sisäänottokriteeri oli seuraava: sokkoutettu, kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa tutkittiin hoitoa ei-rakkulaiseen, rakkulaiseen, primaariseen ja sekundaariseen märkärupeen. Haut tehtiin elektronisista hakulähteistä 27.7.2010 (CENTRAL, MEDLINE vuodesta 2005, EMBASE vuodesta 2007, LILACS 1982). Lisäksi katsauksessa olivat mukana 3.8.2010 päivitetyt meneillään olevat tutkimukset: The metaRegister of Controlled Trials, the US National Institutes of Health Ongoing Trials Register, The Australian New Zealand Clinical Trials Registry, The World Health Organization International Clinical Trials platform, The Ongoing Skin Trials Register. Hakuja tehtiin myös käsikirjoista, aiheeseen liittyvien julkaisujen viiteluetteloista sekä vielä julkaisemattomista tutkimuksista. Tutkimukset kävi läpi 2 henkilöä.

Poissulkukriteerit: Katsaukseen ei hyväksytty mukaan tutkimuksia, joissa oli verrattu keskenään pelkästään samaa hoitoa eri annoksilla. Yleisimmät syyt poissulkemiseksi olivat se, että sisäänpääsykriteerit eivät täyttyneet (tutkimuksessa ei tutkittu märkärupea, tulosmuuttujia ei oltu eritelty tai tutkimus ei ollut satunnaistettu).

Tutkittavia oli yhteensä 5 578. Mukaan hyväksyttiin ne potilaat, joilla oli terveydenhuollon ammattihenkilön diagnosoima märkärupi. Tutkimuksessa oli toivottavaa, että märkärupi olisi ollut bakteeriviljelyllä varmistettu. Tämä ei aina toteutunut.

Interventio: Useita: paikallinen ja systeeminen hoito, kuten antibiootit, desinfektioaineet ja paraneminen ilman hoito. Interventio oli selkeä ja toistettavissa.

Vertailu: Katsauksessa oli tehty 74 erilaista vertailua. 29 tutkimuksessa oli vertailu keskenään 2 eri antibioottia (eniten kefalosporiineja ja makrolideja). Paikallisia antibiootteja oli verrattu systeemiseen antibioottiin 22 tutkimuksessa. 2 tutkimuksessa verrattiin antiseptisia aineita ja desinfektioaineita ja 7 tutkimuksessa muita hoitoja verrattiin lumeeseen.

Paikalliset antibiootit:

  • Paikallinen antibiootti vs. lume, paikalliset antibiootit keskenään, paikallinen antibiootti vs. systeeminen antibiootti, paikallinen antibiootti vs. puhdistusaine, paikallinen antibiootti vs. paikallinen sienilääke, paikallinen antibiootti + systeeminen antibiootti vs. systeeminen antibiootti, paikallinen antibiootti vs. paikallinen antibiootti + systeeminen antibiootti

Systeemiset antibiootit:

  • Systeeminen antibiootti vs. lume, systeeminen antibiootti (kefalosporiini vs. penisilliini), eri kefalosporiiniryhmän antibiootit, makrolidit vs. penisilliinit, makrolidi keskenään, penisilliinit vs. muut antibiootti, muut antibiootit keskenään.

Paikalliset puhdistusaineet:

  • Desinfektioaineet vs. lume

Yllä mainittuja vertailuja tehtiin sekä ei-rakkulaisessa että rakkulaisessa märkäruvessa.

Tulosmuuttujat: Märkäruven paraneminen oli päämuuttuja. Toinen päämuuttuja oli oireiden lieventyminen.

Toissijaiset tulosmuuttujat: Uusiutumisaste. Haittavaikutukset. Bakteeriresistenssin kehittyminen.

Katsauksessa mukana olleiden tutkimusten tuloksia voidaan pitää melko pätevinä. On todennäköistä, että Cochrane-katsauksessa on mukana kaikki tärkeimmät tutkimukset. Tutkimusten pätevyys oli arvioitu monella tapaa (satunnaistaminen, valikoitumisharha, raportointiharha, havainnointiharha). Tutkimusten arviointi pitäisi olla toistettavissa, koska arviointikriteerit on määritetty. Katsauksessa esitettiin tuloksia sekä yksilö- että julkaisutasolla.

Tulokset

Tulokset olivat pääasiassa samassa linjassa keskenään. Paikalliset antibiootit olivat tehokkaampia kuin paikalliset lumetuotteet (RR 2,24, 95 % luottamusväli 1,61–3,13). Tilastollista eroa ei ollut 2 eniten vertaillun paikallisen antibiootin eli mupirosiinin ja fusidiinihapon välillä (RR 1,03, 95 % luottamusväli 0,95–1,11). Paikallinen mupirosiini oli tehokkaampi kuin systeeminen erytromysiini (RR 1,07, 95 % luottamusväli 1,01–1,13).

Suurimmassa osassa tutkimuksista ei löytynyt tilastollista eroa paikallisten ja systeemisten antibioottien välillä eikä myöskään eri systeemisten antibioottien välillä. Penisilliini V:n teho oli heikompi kuin erytromysiinin (RR 1,29, 95 % luottamusväli 1,07–1,56) ja kloksasilliinin (RR 1,59, 95 % luottamusväli 1,21–2,08). Paikallisten desinfektioaineiden tehosta märkärupeen ei saatu näyttöä.

Raportoitujen haittavaikutusten määrä oli vähäinen.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: Tuloksia voidaan hyödyntää soveltaen käytännön työssä. Ehdottomia hoitosuosituksia ei annettu, sillä tilastollisia eroja eri hoitojen välillä ei juuri saatu.

Kommentti: Koko katsauksen otoskoko on suuri, mutta yksittäisissä tutkimuksissa n-määrät olivat melko pieniä, mikä vähentää tulosten luotettavuutta. Vertailu eri hoitojen välillä ei ollut käytännön työn näkökulmasta aina mielekästä (puuttui eniten käytössä olevat systeemiantibiootit keskenään tai eniten käytetyt antibiootit vs. eniten käytetyt paikallisantibiootit). Katsauksessa ei eroteltu erikseen hoitomuotoja lievän ja laaja-alaisen märkäruven kesken, vaikka hoidot näissä ovat erilaiset. Bakteeriresistenssiongelma eri maissa on erilainen ja vaikuttaa oleellisesti hoitovalintoihin. Tätä asiaa ei oltu tarkasteltu tai huomioitu katsauksen hoitoja vertaillessa.

Kirjallisuutta

  1. Koning S, van der Sande R, Verhagen AP ym. Interventions for impetigo. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD003261 «PMID: 22258953»PubMed