Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Alessandri-Bonetti A, Bortolotti F, Moreno-Hay I y...»1 käytiin läpi tutkimuksia, joissa arvioitiin apneakiskon vaikutusta purentaelimistön kipu ja toimintahäiriö -oireisiin (temporomandibular disorders, TMD) aikuisilla uniapneapotilailla. Kirjallisuushaun perusteella maaliskuuhun 2019 mennessä löydetyistä 2 474 tutkimuksesta analyysiin valikoitui 12 kriteerit täyttävää tutkimusta. Osatutkimuksista kolme oli RCT-tutkimuksia, kahdeksan prospektiivisia kohorttitutkimuksia ja yksi retrospektiivinen kohorttitutkimus. Seuranta-aika tutkimuksissa vaihteli kahdesta kuukaudesta viiteen vuoteen. TMD-oireiden osalta tutkimusmenetelmänä viidessä tutkimuksessa oli RDC/TMD (the research diagnostic criteria for temporomandibular disorders), neljässä tutkimuksessa Helkimon anamnestinen ja kliininen dysfunktioindeksi ja kolmessa tutkimuksessa käytettiin erityyppisiä kyselyjä ja kliinistä tutkimusta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla TMD-oireiden ilmaantuvuutta apneakiskohoidon aikana potilailla, joilla lähtötilanteessa oli TMD-oireita, ja potilaita, joilla ei ollut oireita hoitoa aloitettaessa.
Tutkimusanalyysin mukaan (GRADE, Eggers) RCD/TMD-tutkimusten (n = 184 potilasta) näytön aste oli heikko ja tutkimuksissa oli julkaisuharhaa (p = 0,020). Ryhmien välinen kerroinsuhde TMD-oireiden ilmaantumiselle hoidon aikana oli 0,720 (95 % luottamusväli 0,60–0,86) ja standardoitu keskimääräinen ero (SMD) -0,181 (95 % luottamusväli -0,28 – -0,08). Vastaavasti tutkimuksissa, joissa oli käytetty Helkimon indeksejä (n = 103), näytön aste oli kohtalainen eikä julkaisuharhaa todettu (p = 0,465), kerroinsuhde oli 0,877 (95 % luottamusväli 0,67–1,14) ja SMD -0,072 (95 % luottamusväli -0,22–0,07). Myöskään tutkimuksissa, jossa oli käytetty kyselykaavakkeita (n = 195), julkaisuharhaa ei todettu (p = 0,59), näytön aste oli kohtalainen, kerroinsuhde oli 0,937 (95 % luottamusväli 0,77–1,14) ja SMD -0,036 (95 % luottamusväli -0,14–0,07).
Tutkimusten perusteella apneakiskohoitoa ei voida pitää TMD-oireiden kehittymisen tai pahenemisen riskitekijänä eivätkä TMD-oireet ole rutiininomaisesti kontraindikaationa apneakiskohoidolle.
Kommentti: Apneakiskon vaikutusta TMD-oireisiin on selvitetty pääasiassa ei-satunnaistetuissa seurantatutkimuksissa. Tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia. Tutkimusten laatua heikentävät sekoittavien tekijöiden hallinnan puute, hoidon keskeyttämiset, erilaiset TMD-oireiden tutkimusmenetelmät, erilaiset apneakiskot ja niihin liittyvä alaleuan eteenpäin tuonnin määrä sekä TMD-oireiden fluktuaatio.
Jatkossa myös apneakiskopotilaiden hoidossa suositellaan RCD/TMD-kriteeristön käyttöä. Lähtökohtaisesti, TMD-diagnoosista riippuen, mahdollinen TMD:n hoito tulisi toteuttaa ennen apneakiskohoidon aloitusta, ja seurannassa tiheämmät kiskokontrollit ovat tarpeen. Apneakiskohoidossa leuan eteenpäin tuonnin määrää arvioitaessa on suositeltavaa pitäytyä siinä protruusioasteessa, jolla saadaan riittävä vaikutus apneaoireisiin.