Vuosina 2017–2019 julkaistiin kolme systemaattista katsausta ja meta-analyysiä, joissa vertailtiin uniapneakisko- ja CPAP-hoidon vaikutuksia aikuisten obstruktiivisen uniapnean hoidossa. Mukaan oli otettu vain RCT-tutkimuksia (sekä parallel- että crossover-tutkimuksia).
Cammatoro ynnä muut 2017 «Cammaroto G, Galletti C, Galletti F ym. Mandibular...»1 löysivät vuosilta 1982–2016 yhteensä 6 RCT-tutkimusta (4 crossover- ja 2 parallel-tutkimusta, yhteensä 289 potilasta), joissa vertailtiin uniapneakiskohoidon tehoa CPAP-hoitoon. Vaikeusasteeltaan mukana oli lievistä, keskivaikeista sekä vaikeista oireista kärsiviä potilaita. Primaarina päätemuuttujana oli apnea-hypopneaindeksi (AHI) ja sekundaarisina muuttujina Epworth Sleepiness Scale (ESS) sekä alhaisin happisaturaatio. Hoidon kesto oli 1–10 kuukautta. Tuloksissa CPAP alensi AHIa merkitsevästi uniapneakiskohoitoa enemmän (keskimääräinen ero -7,52; 95 % luottamusväli 6,23–8,80, p < 0,00001) ja nosti pienintä happisaturaatiota (keskimääräinen ero -3,91; 95 % luottamusväli -4,72 – -3,10, p < 0,00001). Kumpikaan hoito ei merkitsevästi alentanut ESS-arvoja (keskimääräinen ero -0,26; 95 % luottamusväli -0,60–0,99, p = 0,41). Kirjoittajat suosittelivat ensisijaisesti CPAP-hoitoa, ja kiskohoitoa suositeltiin potilaille, jotka eivät siedä tai halua käyttää CPAP-hoitoa.
Schwartz ynnä muut 2018 «Schwartz M, Acosta L, Hung YL ym. Effects of CPAP ...»2 keskittyivät erityisesti elämänlaadun ja siihen liittyvien parametrien vertailuun ja seuloivat 12 heidän kriteereihinsä sopivaa RCT-tutkimusta (8 crossover- ja 4 parallel-tutkimusta, yhteensä 743 potilasta). Elämänlaatu (SF-36), uneliaisuus ja toiminnallisuus (ESS, FOSQ), kognitiiviset toiminnot, hoidon tehokkuus (AHI), hoidon komplianssi, keskeytykset sekä haittatapahtumat toimivat päätetapahtumina. Tutkimukset kestivät 2 viikosta 10 kuukauteen. Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä ei todettu elämänlaadussa, toiminnallisissa tutkimuksissa tai kognitiivisissa toiminnoissa. CPAP alensi tehokkaammin AHIa (keskimääräinen ero -8,243; 95 % luottamusväli -13,13 – -3,35, p < 0,001), mutta apneakiskohoitoon sitoutuminen oli parempaa. CPAP-laitteen käyttöaika per yö oli uniapneakiskoa keskimäärin 1,1 tuntia pienempi (95 % luottamusväli -1,844 – -0,358, p = 0,004). Tulokset uneliaisuuden (ESS) suhteen olivat ristiriitaisia. Kirjoittajat pitivät hoitoja kliinisessä käytännössä samanarvoisina ja arvioivat, että ne tuottavat yhtäläisesti terveysvaikutuksia. Heidän mukaansa päätöksen hoidon valinnasta tulee olla yksilöllinen.
Zhangin ynnä muiden 2019 «Zhang M, Liu Y, Liu Y ym. Effectiveness of oral ap...»3 hakukriteereinä olivat RCT-tutkimukset, joissa potilaiden BMI oli < 30 eikä aiempia CPAP-, leikkaus- tai kiskohoitoja ollut. Systeemiset sairaudet sekä vaikeat nenän ja suun alueen sairaudet suljettiin pois. Hoidon tuli kestää ainakin 1 kuukauden ajan. Yhteensä 14 tutkimusta täytti kriteerit (11 crossover- ja 3 parallel-tutkimusta, 739 potilasta). Mukana oli keskivaikeita–vaikeita tautimuotoja. Osassa tutkimuksista käytettiin yksiosaista kiskoa ja osassa kaksiosaista, joten myös kojeita voitiin vertailla keskenään. Primaarisina päätemuuttujina olivat AHI ja alhaisin happisaturaatio ja sekundaarisina ESS, arousal-indeksi (ARI), REM-%, FOSQ, verenpaine, kefalometriset löydökset, haittavaikutukset ja potilaan kokemus hoidosta. Tuloksissa CPAP alensi merkitsevästi enemmän AHIa (keskimääräinen ero 8,43, 95 % luottamusväli 6,14–10,73, p < 0,00001) ja nosti merkitsevästi alhaisinta happisaturaatiota sekä parallel-ryhmään (keskimääräinen ero -4,23; 95 % luottamusväli -8,34 – -0,12, p = 0,04) että crossover-ryhmään (-4,90; 95 % luottamusväli -6,27 – -3,53, p < 0,00001) verrattuna. Edelleen CPAP paransi merkitsevästi ARIa (keskimääräinen ero 4,84; 95 % luottamusväli 2,15–7,54, p < 0,0004). FOSQ-arvot paranivat molemmilla hoidoilla, mutta hoitojen välillä ei ollut eroja. ESS, REM-% ja verenpainetulokset olivat ristiriitaisia eri ryhmien välillä. Potilaiden hoitomieltymykset kävivät ilmi 9 crossover-tutkimuksesta: kahdeksassa potilaat suosivat kiskohoitoa ja yhdessä CPAP-hoitoa. Kirjoittajien mukaan kiskohoidossa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti kojetyypin valintaan. Säädettävien kaksiosaisten kiskojen käyttäjät olivat tyytyväisempiä kuin yksiosaisten kiskojen käyttäjät.
Yleinen kommentti:
Molemmilla hoitomuodoilla saatiin hyviä tuloksia, mutta CPAP-hoito aikuisten uniapneassa oli uniapneakiskohoitoa tehokkaampi objektiivisten mittareiden perusteella. Sen sijaan subjektiivisissa oireissa ei merkitseviä eroja todettu tai ne olivat ristiriitaisia. Hoitoon sitoutuminen oli parempaa kiskohoidolla. Yksilöllinen harkinta on tärkeää hoitomenetelmän valinnassa. Uniapneakiskomallien välillä voi olla eroja (yksiosainen/kaksiosainen). Tutkimusten hoitoajat olivat lyhyitä.