Meta-analyysissä ja systemaattisessa katsauksessa «Reid JE, Laws KR, Drummond L ym. Cognitive behavio...»1 verrattiin ERP-menetelmän sisältänyttä kognitiivista käyttäytymisterapiaa vertailuhoitoon kaikenikäisillä potilailla. OCD-oireita arvioitiin Y-BOCS-pisteillä hoidon päättyessä. Vertailtavia hoitoja olivat aktiivinen psykologinen hoito (kuten kognitiivinen terapia, EMDR), psykologinen lume (stressinhallintamenetelmä), lääkehoito, odotuslistalla olo ja tavanomainen hoito. Virheen mahdollisuutta arvioitiin Cochrane-menetelmällä. Tutkimukseen valittiin 36 tutkimusta, joissa oli yhteensä 2 020 potilasta. Tutkimuksista 26 koski aikuisia, ja niissä oli yhteensä 1 483 potilasta. Tutkimukset oli julkaistu vuosina 1997–2014. ERP-menetelmän sisältäneiden terapioiden efektikoko oli aikuisilla (g = 0,60; 95 % luottamusväli 0,35–0,84) kaikkiin vertailuhoitoihin verrattuna. Y-BOCS-pisteiden ero kaikkiin vertailuhoitoihin verrattuna oli aikuisilla 4,23 (95 % luottamusväli 2,42–6,03). Vaikuttavuus kaikissa ikäryhmissä yhteensä oli suurinta verrattaessa ERP-hoitoa psykologiseen lumeeseen (g = 1,13; 95 % luottamusväli 0,71–1,55), mutta ei merkitsevä verrattaessa aktiiviseen psykologiseen hoitoon (g = 0,05; 95 % luottamusväli -0,27–0,16, p = 0,62) tai asianmukaiseen lääkehoitoon (g = 0,32; 95 % luottamusväli -0,00–0,64, p = 0,05).
ERP-menetelmän sisältänyt kognitiivinen käyttäytymisterapia oli vaikuttavaa aikuisten pakko-oireisen häiriön hoidossa.
Kommentti: Suurimmassa osassa tutkimuksia (k = 25) lääkehoito oli sallittu, joten useimmat tutkimukset itse asiassa arvioivat yhdistelmähoidon (lääkehoito + psykologinen interventio) tehoa. Kirjoittajat kiinnittivät myös huomiota mahdolliseen vinoumaan tulosten raportoinnissa. Kun tutkimukset ryhmiteltiin tutkijan uskollisuuden (allegiance) mukaan, voitiin todeta, että huomattavan uskollisuuden tutkimuksissa efektikoko oli suurempi) Hedgesin g = 0,95; 95 % luottamusväli 0,69–1,2) kuin vähäisen uskollisuuden tutkimuksissa (g = 0,02; 95 % luottamusväli -0,29–0,33). Huomattavan uskollisuuden tutkimuksissa vertailuryhmänä oli useammin lume ja vähäisen uskollisuuden tutkimuksissa aktiivinen hoito.
Meta-analyysissä ja systemaattisessa katsauksessa «Fisher PL, Cherry MG, Stuart T ym. People with obs...»2 arvioitiin kognitiivisen terapian, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja altistus- ja reaktion esto -terapian (ERP) sekä näiden yhdistelmien kliinistä tehoa pakko-oireisen häiriön hoidossa.
Tutkimuksen tulosmuuttujana käytettiin kliinistä toipumista (Y-BOCS ≤ 12) ja toipumista oireettomaksi Y-BOCS ≤ 7.
Tutkimukseen sisällytetyistä tutkimuksista 10:ssä tutkittiin ERP-yksilöhoitoja, 2:ssa ERP-ryhmähoitoa, 6:ssa yhdistelmäryhmähoitoa (CT + ERP), 3:ssa yksilöyhdistelmähoitoa, 5:ssä yksilöllistä kognitiivista terapiaa ja 2:ssa ryhmämuotoista kognitiivista terapiaa. Interventioiden kesto oli keskimäärin 18 tuntia. Vertailuhoito oli useimmiten odotuslistalla olo ja lopuissa lume (esim. rentoutustekniikat, stressinhallinta, psykoedukaatiomateriaali). Tutkimusten mahdollista harhaa tai vinoumaa ei pystytty puutteellisten tietojen vuoksi luotettavasti arvioimaan. Toipuneiden osuus hoidon päättyessä ja seurannassa on esitetty taulukossa 1.
| hoitomuoto | hoidon päättyessä | Hedgesin g (95 % luottamusväli) | seuranta 3–6 kk | Hedgesin g (95 % luottamusväli) | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n | toipumisprosentti | 95 % luottamusväli | n | toipumisprosentti | 95 % luottamusväli | |||
| yksilö-CT | 141 | 55 | 45–66 | 1,85 (1,45–2,26) | 63 | 58 | 30–82 | 1,96 (0,75–3,18) |
| yksilö-ERP | 222 | 41 | 35–48 | 1,58 (1,38–1,77 | 141 | 43 | 35–52 | 1,39 (1,13–1,66) |
| yksilö-CT + ERP | 41 | 27 | 18–48 | 0,9 (0,58–1,22) | - | |||
| ryhmä-CT | 53 | 28 | 6–72 | 0,41 (-0,50–1,33) | - | |||
| ryhmä-ERP | 61 | 12 | 0–83 | 1,02 (0,46–1,58) | 60 | 37 | 29–50 | 1,27 (0,95–1,60) |
| ryhmä-CT + ERP | 197 | 42 | 24–62 | 0,91 (0,58–1,24) | 111 | 61 | 36–81 | 2,90 (1,64–4,15) |
| vertailuryhmä | ||||||||
| lume | 182 | 4 | 1–18 | 0,44 (0,12–0,75) | 154 | 20 | 9–39 | 0,90 (0,46–1,35) |
| odotuslista | 247 | 6 | 3–10 | 0,20 (0,04–0,20) | - | |||
| CT, kognitiivinen terapia; ERP, altistus- ja reaktion esto -terapia | ||||||||
Toipuneiden osuus oli suurin kognitiivista yksilöterapiaa saaneilla (55 %), toiseksi suurin ryhmämuotoista kognitiivisen terapian ja ERP:n yhdistelmää saaneilla (42 %) ja kolmanneksi suurin yksilöllistä ERP-hoitoa saaneilla (41%).
Oireettomien (Y-BOCS ≤ 7) osuudet vastaavasti olivat hoidon päättyessä kognitiivisessa yksilöterapiassa 41 %, ryhmämuotoisessa kognitiivisessa terapiassa 25 %, ryhmämuotoisessa kognitiivisen terapian ja ERP:n yhdistelmässä 24 %, yksilöllisessä ERP:ssä 20 % ja yksilöllisessä kognitiivisen terapian ja ERP:n yhdistelmähoidossa 11 %.
3–6 kuukauden seurannassa oireettomien osuudet hieman kasvoivat ja olivat vastaavasti yksilöllisessä kognitiivisessa terapiassa 46 %, ryhmämuotoisessa kognitiivisen terapian ja ERP:n yhdistelmähoidossa 43 % ja yksilöllisessä ERP:ssä 26 %.
Kommentti: Meta-analyysiin oli sisällytetty myös itseapuohjelmia, mutta ne on tässä näytönastekatsauksessa jätetty huomioimatta, sillä niitä käsitellään toisessa näytönastekatsauksessa «Internet delivered therapies (self-guided or assisted) based on CBT or ERP are effective in reducing syptoms of obsessive compulsive disorder (OCD) in adults.»A.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä «Ferrando, C., & Selai, C. (2021). A systematic rev...»3 verrattiin altistus- ja reaktion esto -terapian tehoa muihin terapiamuotoihin pakko-oireista häiriötä sairastavilla aikuisilla. Tutkimuksen tulosmuuttujana käytettiin muutosta Y-BOCS-oirearvioinnin pistemäärissä.
Tutkimukseen sisällytettiin vuosina 1997–2018 julkaistut RCT-tutkimukset, joissa hoitoa annettiin yksilö- tai ryhmäterapiana. Tutkimukseen ei sisällytetty perheinterventioita, intensiivistä neljän päivän altistushoitoa (nk. Bergenin neljän päivän intensiivialtistus) eikä tutkimuksia, joissa ERP oli yhdistetty toiseen terapiamenetelmään, kuten tietoisuustaitoharjoitteluun (esim. mindfulness based ERP). Vertailuryhmän hoitoja olivat esimerkiksi ahdistuksenhallinta, kognitiivinen terapia, lumelääkitys, EMDR ja odotuslistalla olo.
Tutkimukseen sisällytettiin 24 RCT-tutkimusta, joiden yhteenlaskettu potilasmäärä oli 1 134.
Tulokset:
ERP-hoitoa saaneet hyötyivät hoidosta tilastollisesti merkitsevästi muita hoitoja saaneita enemmän (efektikoko -0,75; 95 % luottamusväli -0,92 – -0,59). Tulos pysyi samana, kun analyysit tehtiin ilman huomattavasti poikkeavia (far outlier) tutkimustuloksia, mikä viittaa tulosten luotettavuuteen.
Kommentti: Tässä tutkimuksessa oli vain 2 alkuperäistutkimusta (potilasmäärä yhteensä 24), jotka eivät sisältyneet tutkimuksiin «Reid JE, Laws KR, Drummond L ym. Cognitive behavio...»1 ja «Fisher PL, Cherry MG, Stuart T ym. People with obs...»2.