Yhteensä 958 tutkittavaa sisältänyt meta-analyysi «Kotapati VP, Khan AM, Dar S ym. The Effectiveness ...»1 selvitti SSRI-lääkityksen tehoa lasten ja nuorten (6–18-vuotiaiden) pakko-oireisen häiriön hoidossa. Meta-analyysi perustui 12 RCT-tutkimukseen. Tutkittaville tuli olla asetettu DSM-II-R/DSM-IV-tautiluokituksen mukainen pakko-oireisen häiriön diagnoosi. Kaikissa tutkimuksissa hoitovastetta arvioitiin CY-BOCS-pistemäärän avulla.
Viidessä tutkimuksessa tutkittava lääkevalmiste oli sertraliini, neljässä tutkimuksessa fluoksetiini, joista yhdessä sitä verrattiin sitalopraamiin, kahdessa fluvoksamiini ja yhdessä paroksetiini. Kolmessa tutkimuksessa SSRI-lääkitykseen yhdistettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) perustuva interventio. Seitsemässä tutkimuksessa tehoa verrattiin lumeeseen, kahdessa SSRI-lääkitykseen ja kolmessa kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Sertraliinilla tehtyjen tutkimusten kesto oli 12–18 viikkoa. Tutkimuksissa käytetty sertraliinin annos oli 75–200 mg, mikä vastaa kliinisesti tyypillisesti käytettyjä annoksia.
Tutkimuksissa (n = 7), joissa verrattiin pelkkää SSRI-lääkitystä lumeeseen, yhteenlaskettu vaikutuksen koko oli tilastollisesti merkitsevä mutta pieni -0,43 (95 % luottamusväli -0,6 – -0,3). Näistä tutkimuksista kaksi oli tehty sertraliinilla ja yhdessä keskimääräinen muutos CY-BOCS-pisteissä oli -3,40 (95 % luottamusväli -5,74 – -1,06) ja toisessa -5,00 (-8,92 – -1,08). Sertraliinia KKT:aan vertaavista tutkimuksista (n = 3) yhdessä sertraliini oli KKT:aa tehokkaampaa ja kahdessa KKT oli sertraliinia tehokkaampaa. Yhdessä analysoituna KKT oli hieman tehokkaampaa 0,92 (95 % luottamusväli -2,05–3,88) CY-BOCS-pisteen erolla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Sertraliinia ei yksittäisissä tutkimuksissa ollut suoraan verrattu toisiin lääkevalmisteisiin, mutta tutkijat vertasivat valmisteita toisiinsa osana meta-analyysiä. Parittaisessa vertailussa sertraliini vaikutti fluvoksamiinia tehokkaammalta, mutta vertailuun sisältyi tutkijoidenkin mukaan menetelmällisiä heikkouksia.
Kommentti: SSRI-lääkkeiden keskinäisestä vertailusta ei menetelmällisten heikkouksien vuoksi voi tehdä johtopäätöksiä.
Pakko-oireisen häiriön hoitoa SSRI-lääkevalmisteilla selvittänyt meta-analyysi «Ivarsson T, Skarphedinsson G, Kornør H ym. The pla...»2 sisälsi yhteensä 14 RCT-tutkimusta. Tutkittavilla tuli olla DSM-tautiluokituksen mukainen pakko-oireisen häiriön diagnoosi. Tutkittavia oli yhteensä 1 136, ja he olivat 6–18-vuotiaita. Samanaikaissairauden esiintyvyys tutkittavissa oli kuvattu 12 tutkimuksessa, ja sen mediaani oli 46 %.
Tutkittava lääkeaine oli viidessä tutkimuksessa sertraliini, kolmessa fluoksetiini, kahdessa klomipramiini, kahdessa fluvoksamiini, yhdessä paroksetiini, ja yhdessä tutkimuksessa oli useita lääkeaineita. Kuudessa tutkimuksessa lääkkeen tehoa verrattiin lumelääkkeeseen, kahdessa kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT), ja yhdessä tutkimuksessa oli kolme vertailuhoitoa: lumelääke, KKT ja yhdistelmähoito (SSRI-lääke ja KKT). Kaikissa tutkimuksissa vastetta mitattiin CY-BOCS-mittarin avulla. Tutkimusten kesto vaihteli 8–18 viikon välillä ja sertraliinilla tehdyt tutkimukset 12–18 viikon välillä. Sertraliinin vuorokausiannos oli tutkimuksissa 75–200 mg.
Kahden sertraliinia lumeeseen verranneen tutkimuksen yhteenlaskettu vaikutuksen koko (Hedgesin g) oli pieni -0,47 (95 % luottamusväli -0,72 – -0,22). Yhdessä tutkimuksessa, jossa verrattiin sertraliinin ja KKT:n yhdistelmähoitoa lumeeseen, vaikutuksen koko oli suuri intervention eduksi -1,41 (95 % luottamusväli -1,99 – - 0,84). Yhdessä sertraliinia ja ryhmämuotoista KKT:aa verranneessa tutkimuksessa KKT laski CY-BOCS-pisteitä keskimäärin -1,85 pistettä (95 % luottamusväli -6,27–2,57) enemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Vastaavasti sertraliinin yhdistäminen KKT:aan ei tutkimuksessa ollut tehokkaampi vaihtoehto kuin pelkkä KKT.
Yleiskommentti: Sertraliinia lumeeseen vertaavia tuoreita RCT-tutkimuksia on vähän, mutta tutkimukset ovat kokonaisuudessaan uudempia kuin esimerkiksi fluoksetiinia koskevat ja harhan vaikutus on niissä huomioitu paremmin. Tutkimuksissa käytetyt sertraliinin vuorokausiannokset vastaavat kliinisessä työssä käytettäviä, mikä tukee tutkimushavaintojen sovellettavuutta käytäntöön.