Meta-analyysissa «Dold M, Aigner M, Lanzenberger R ym. Antipsychotic...»1 vuodelta 2015 tutkittiin SRI-lääkkeiden (SSRI tai klomipramiini) augmentoimista psykoosilääkkeillä. Mukaan otettiin kaikki julkaistut ja julkaisemattomat kaksoissokkoutetut RCT-tutkimukset joissa oli SRI-lääkitykselle riittämättömän hoitovasteen saaneita OCD-potilaita. Tutkimuksissa tuli olla interventioryhmä (SRI + psykoosilääke) ja verrokkiryhmä (SRI + lume) ja SRI-annoksen ja lääkeaineen tuli säilyä muuttumattomana tutkimuksen ajan. Päävastemuuttujana toimi Y-BOCS-pisteiden muutos. Toissijaisena vastemuuttujana toimivat muutokset Y-BOCS-mittarin alaryhmissä, vasteen saaneiden osuus (≥ 35 % Y-BOCS-pisteiden vähenemä), tutkimuksen lopettaneiden kokonaisosuus, tehon puutteen vuoksi lopettaneiden ja riittämättömän hoitovasteen vuoksi lopettaneiden osuus.
Meta-analyysissa oli 14 RCT:tä, joissa oli 491 SRI-hoidolle resistenttiä OCD-potilasta. Aripipratsolia tutki 2 tutkimusta (n = 79). Kaikki tutkimukset olivat kestoltaan 4−16 viikkoa (keskiarvo 8,71 ± 3,81 vk). Aripipratsoli oli lumetta tehokaampi Y-BOCS-pisteiden vähenemällä mitattuna (Hedgesin g = -1,35; 95 % luottamusväli -1,95 − -0,75; P = < 0,01) Aripipratsolilla hoitovasteen saaminen oli lumeeseen nähden todennäköisempää (RR = 3,62; 95 % luottamusväli 1,23−10,68; P = 0,02).
Verkostometa-analyysissa «Zhou DD, Zhou XX, Li Y ym. Augmentation agents to ...»2 vuodelta 2019 tutkittiin SRI:lle (SSRI + klomipramiini) hoitoresistenttien OCD-potilaiden hoidon augmentaatiota. Mukaan otettiin tutkimukset, joissa potilailla oli primääri standardisoitujen diagnostisten kriteerien mukainen OCD-diagnoosi ja puutteellinen hoitovaste SRI-hoidolle. SRI:n ja tutkimuslääkkeen yhdistelmää verrattiin SRI:n ja joko lumeen tai toisen augmentaatiolääkkeen yhdistelmään. Interventioksi hyväksyttiin augmentaatio millä tahansa lääkeaineella. Kaikkien tutkimusten tuli olla kaksoissokkoutettuja. Hoitovastetta mitattiin Y-BOCS-pistemäärällä. Mukana oli 34 RCT:tä (n = 1 260). Tutkituin lääkeaineryhmä oli psykoosilääkkeet (47,1 %).
Aripipratsolia tutki kaksi RCT-tukimusta (n = 79), ja mukana oli myös yksi aripipratsolin ja ketiapiinin suora vertailu (n = 44, ainoastaan naispotilaita). Aripipratsoli vähensi Y-BOCS-pisteitä lumetta tehokkaammin (MD = -5,14; 95 % luottamusväli -9,95 − -0,28). Kun lähtötason Y-BOCS-pisteet huomioitiin, aripipratsolin MD oli -7,06 (-11,76 − -2,35).
Verkostometa-analyysissa «Zhou DD, Zhou XX, Lv Z ym. Comparative efficacy an...»3 vuodelta 2019 tutkittiin SRI-lääkkeiden augmentaatiota psykoosilääkkeillä hoitoresistenteillä pakko-oireista häiriötä sairastavilla potilailla. Mukaan otettiin potilaat, joilla oli tunnustettujen diagnostisten kriteerien mukaan diagnosoitu pakko-oireinen häiriö ja riittämätön hoitovaste adekvaatin annoksen ja keston SRI-lääkehoidolle. Interventiona oli SRI-lääkitykseen lisätty psykoosilääkitys, jota verrattiin joko SRI:n ja lumeen tai SRI:n ja toisen psykoosilääkkeen yhdistelmään. Mukaan otettiin englanninkielisiä vertaisarvioituja RCT-tutkimuksia. Hoitovastetta seurattiin Y-BOCS-pistemäärällä ja siedettävyyttä haittavaikutuksien vuoksi lopettaneiden osuudella.
Mukana oli 20 RCT:tä, joissa oli 790 potilasta. Näistä 16 oli lumekontrolloituja tutkimuksia ja 4 suoria vertailuja (head to head). Tutkimuksista 3 oli yksöissokkoutettuja ja 17 kaksoissokkoutettuja. Tutkimusten kesto oli 4–16 viikkoa. Puolella tutkimuksista arvioitiin olevan suuri vinouman riski. Tutkimukset olivat huomattavan heterogeenisiä (SD = 3,97). Tutkitut psykoosilääkkeet olivat aripipratsoli, risperidoni, ketiapiini, olantsapiini, haloperidoli ja paliperidoni. Aripipratsolia tutki 2 kaksoissokkoutettua RCT-tutkimusta (n = 79), minkä lisäksi mukana oli kaksoissokkoutettu aripipratsolin ja risperidonin suora vertailu (n = 100), kaksoissokkoutettu aripipratsolin ja ketiapiinin suora vertailu (n = 44, ainoastaan naispotilaita) ja yksöissokkoutettu aripipratsolin ja risperidonin suora vertailu (n = 41).
Ensisijaisessa analyysissa aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi. Kun suuren vinouman riskin tutkimukset jätettiin huomiotta, tutkituista lääkeaineista ainoastaan aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi (MD = -7,32; 95 % luottamusväli -12,99 − -1,66).
Yleiskommentti:
Kaikissa käsitellyissä meta-analyyseissa oli mukana samat kaksi RCT-tutkimusta: vuoden 2011 tutkimus Italiasta ja 2012 tutkimus Iranista. Tutkimukset oli hyvin toteutettu, ja ne olivat kestoltaan 16 ja 12 viikkoa. Molemmissa tutkimuksissa aripipratsoli oli lumetta tehokkaampi. Annokset olivat 15 ja 10 mg. Suoria vertailuja oli kolme (2 aripipratsolin ja risperidonin vertailua ja 1 ketiapiinin ja aripipratsolin vertailu), jotka olivat kaikki kestoltaan 12 viikkoa. Toisessa suorassa vertailussa aripipratsoli (5 mg) vähensi pakko-oireita risperidonia (1,5 mg) tehokkaammin, toisessa risperidoni (3 mg) oli aripipratsolia tehokkaampi. Aripipratsolin (10 mg) ja ketiapiinin (300 mg) vertailussa aripipratsoli oli tehokkaampi.