Virukset aiheuttavat suurimman osan lasten hengitystieinfektioista. Respiratoristen virusten suoraan osoitukseen ylähengitysteistä otetusta näytteestä on käytettävissä nopeita diagnostisia menetelmiä, joista osaa voidaan käyttää päivystysvastaanoton olosuhteissa (vieritestit) ja osaa laboratoriossa. Vastauksen saaminen vie eri menetelmillä aikaa alle 10 minuutista muutamiin tunteihin. Antigeeninosoitustestejä on ollut pitkään saatavilla joillekin viruksille, varsinkin influenssaviruksille. Ne ovat kustannuksiltaan edullisia ja yleensä tarkkoja, mutta melko epäherkkiä. Nopeat ja herkät PCR-menetelmät ovat yleistyneet. Osa PCR-testeistä tai muun tyyppisistä nukleiinihappojen osoitustesteistä on kohdennettu vain tiettyihin viruksiin, kuten esimerkiksi influenssaviruksiin ja RS-virukseen. Osalla menetelmistä voidaan samalla kertaa osoittaa lukuisia viruksia ja mahdollisesti myös bakteereita.
Influenssavirusten nopean osoituksen vaikutuksesta lasten päivystykselliseen hoitoon on tehty viisi kontrolloitua tutkimusta, joissa kaikissa on käytetty menetelmänä antigeenin osoitusta «Bonner AB, Monroe KW, Talley LI ym. Impact of the ...»1, «Esposito S, Marchisio P, Morelli P ym. Effect of a...»2, «Abanses JC, Dowd MD, Simon SD ym. Impact of rapid ...»3, «Poehling KA, Zhu Y, Tang YW ym. Accuracy and impac...»4, «Iyer SB, Gerber MA, Pomerantz WJ ym. Effect of poi...»5. Tutkimukset on tehty influenssakauden aikana. Kaikissa tutkimuksissa nopealla influenssavirusten osoituksella on saatu edullisia vaikutuksia, joskin yhdessä 2–24 kuukauden ikäisten lasten tutkimuksessa hyödyt jäivät melko vähäisiksi «Iyer SB, Gerber MA, Pomerantz WJ ym. Effect of poi...»5. Havaittuja vaikutuksia ovat olleet lisääntynyt influenssaviruslääkkeiden käyttö ja vähentänyt antibioottien käyttö influenssapositiivisilla lapsilla sekä vähentynyt laboratorio- ja kuvantamistutkimusten teko. Tutkimusten välisiä eroja selittävät päivystyspoliklinikkojen erilaiset toimintakäytännöt, epidemiologiset erot ja tutkittujen populaatioiden väliset erot. Tasokkaimpiin tutkimuksiin kuuluu Bonnerin ym. tutkimus, johon otettiin henkilöitä, jotka olivat iältään 2 kuukautta – 21 vuotta ja joilla oli kuumetta ja hengitystieoireita «Bonner AB, Monroe KW, Talley LI ym. Impact of the ...»1. Nopeana influenssatestinä käytettiin FluOIA (Biostar) -antigeenitestiä. Tutkittavat satunnaistettiin niin, että toista ryhmää hoitava henkilökunta sai testituloksen heti, kun se valmistui, ja toiselle ryhmälle tulosta ei annettu. Tutkimuksen jatkoi loppuun 391 lasta tai nuorta, ja kaikkiaan influenssa todettiin 202:lla. Heti tuloksen saaneille influenssapositiivisille tehtiin vähemmän verikokeita, virtsatutkimuksia ja keuhkokuvauksia, heidän hoidossaan käytettiin vähemmän antibiootteja ja enemmän antiviraalisia lääkkeitä, ja heidän päivystyksessä viettämänsä aika oli vertailuryhmän influenssapositiivisia lyhyempi. Influenssanegatiivisilla ei ollut eroja ryhmien välillä.
Useiden respiratoristen virusten samanaikaisen nopean osoituksen vaikutuksesta lasten päivystykselliseen hoitoon on julkaistu kaksi kontrolloitua tutkimusta.
Doanin ym. tutkimus tehtiin kanadalaisessa lasten päivystysyksikössä, jossa hoidetaan 35 000–40 000 ilmeisesti enimmäkseen perusterveydenhuollon potilasta vuodessa. Analyysivaiheessa oli mukana 200 lasta (ikä 3–36 kk), joilla oli kuumetta ja hengitystieoireita «Doan QH, Kissoon N, Dobson S ym. A randomized, con...»6. Nopeana menetelmänä käytettiin laboratoriossa tehtyä seitsemän viruksen osoitusta suoralla immunofluoresenssilla. Vastaus saatiin 30–150 minuutin kuluttua. Kontrolliryhmälle ei tehty rutiininomaisia virusmäärityksiä, mutta lähes kolmasosalle tehtiin kuitenkin sama virustesti. Interventio- ja kontrolliryhmien välillä ei havaittu eroja päivystyskäynnillä aloitetuissa antibiooteissa, käynnin kestossa tai muiden tutkimusten käytössä. Päivystyskäynnin jälkeen (7–10 vuorokauden kuluessa) antibioottihoito aloitettiin pienemmälle osalle interventioryhmän lapsista kuin kontrolliryhmän lapsista (5,6 vs. 15,5 %; riskisuhde 0,36; 95 % luottamusväli 0,14–0,95).
Raon ym. tutkimus «Rao S, Lamb MM, Moss A ym. Effect of Rapid Respira...»7 tehtiin Yhdysvalloissa kuuden lasten päivystysyksikön verkostossa, joka hoitaa 170 000 ilmeisesti enimmäkseen perusterveydenhuollon potilasta vuodessa. Tutkimukseen otettiin 931 lasta tai nuorta (ikä 1 kuukausi – 18 vuotta), jotka tulivat päivystykseen kuumeisen hengitystieinfektion eli niin sanotun influenssan kaltaisen taudin oireilla, ja heidät testattiin 16 viruskohdetta ja 4 bakteerikohdetta tunnistavalla BioFire FilmArray RP2 -PCR-testillä (BioFire Diagnostics). Puolet (452) satunnaistettiin ryhmään, jossa lääkäri sai testituloksen heti sen valmistuttua (noin 45 minuutin kuluttua), ja puolet (456) ryhmään, jossa tulosta ei annettu hoitavalle lääkärille. Lasten iän mediaani oli 2,1 vuotta (interkvartaaliväli 0,9–5,6 vuotta). Lapsista 795:llä (85 %) todettiin jokin virus. Tutkimuksen ensisijainen vastemuuttuja oli antibioottihoidon aloitus. Intention-to-treat-analyysissä tutkittavista, joiden testitulos oli heti tiedossa, hieman suurempi osa sai antibioottihoidon kuin tutkittavista, joiden tulosta ei kerrottu (suhteellinen riski 1,3; 95 % luottamusväli 1,0–1,7). Modifioidussa analyysissä, joka painotti antibioottihoitoon mahdollisesti yhteydessä olevia muita tekijöitä, ryhmien välillä ei ollut eroja antibioottien käytössä (suhteellinen riski 1,1; 95 % luottamusväli 0,9–1,4), mutta heti tuloksen saaneiden lasten ja nuorten hoidossa käytettiin enemmän viruslääkkeitä (suhteellinen riski 2,6; 95 % luottamusväli 1,6–4,5) ja heistä useampi otettiin sairaalahoitoon (suhteellinen riski 1,8; 95 % luottamusväli 1,4–2,5).
Suomalaisen avoimen, satunnaistetun tutkimuksen «Mattila S, Paalanne N, Honkila M ym. Effect of Poi...»8 aineistona oli 1 243 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta, jotka tulivat päivystykseen kuumeen tai hengitystieoireiden vuoksi. Kahdelle kolmasosalle tutkittavista tehtiin nopea PCR-testi, joka osoitti 18 hengitystievirusta ja 3 bakteeria 70 minuutin kuluessa. Yhdelle kolmasosalle tutkittavista tehtiin vain rutiinihoitoon kuuluvat mikrobiologiset tutkimukset. Tutkimuksen päävastemuuttuja oli antibioottihoidon aloitus. Siihen ei tullut eroja ryhmien välille: antibiootti aloitettiin 226 (27 %) lapselle pikadiagnostiikan ryhmässä ja 118 (29 %) lapselle tavanomaisen diagnostiikan ryhmässä (riskisuhde 0,96; 95 % luottamusväli 0,79–1,16). Mikrobilöydöksen mukaan suunnattu hoito aloitettiin 12 (1,4 %) lapselle interventioryhmässä ja 2 (0,5 %) lapselle vertailuryhmässä. Myöskään muiden laboratoriotutkimusten tai kuvantamistutkimusten määriin ei tullut eroja ryhmien välille.
Yleiskommentti: Tutkimusten mukaan influenssavirusten nopealla osoituksella on hyödyllisiä vaikutuksia influenssakauden aikana akuutisti influenssan kaltaiseen tautiin sairastuneiden lasten päivystyksellisessä hoidossa. Muiden respiratoristen virusten nopealla osoituksella ei tutkimuksissa ole nähty olevan selviä vaikutuksia lasten hoitoon päivystyspoliklinikalla. RS-virus on merkittävä virus, koska se aiheuttaa voimakkaita epidemioita, jotka kuormittavat suuresti lastensairaaloita. Potilaiden huonesijoittelun ja sairaalahygienian kannalta RSV:n osoittaminen ja mahdollisesti laajempikin respiratoristen virusten diagnostiikka voi olla hyödyllistä sairaalahoitoon otettavilla lapsilla. COVID-19-pandemialla on ollut suuria vaikutuksia respiratoristen virusten testauskäytäntöihin. SARS-CoV-2-viruksen epidemiologia, kliininen merkitys ja vaikutus testauskäytäntöihin pandemiavaiheen jälkeen ei vielä ole tiedossa.