Kyseessä on systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Hao Z, Zhang X, Chen P. Effects of Different Exerc...»1, jonka tarkoitus oli tutkia erilaisten liikuntamuotojen (vesiliikunta, aerobinen liikunta, jooga, pilates, virtuaalitodellisuusharjoittelu, koko kehon tärinäharjoitus ja vastusharjoittelu) vaikutusta MS-tautia sairastavan tasapainoon ja kävelyyn. Analyysiä varten käytiin läpi PubMed-, Embase-, Cochrane Library-, Web of Science- ja CNKI-tietokannat. Tutkimukseen otettiin satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT), jotka oli julkaistu toukokuuhun 2022 mennessä. Sisäänottokriteerit olivat: 1) interventioryhmällä oli käytössä jokin harjoitus MS-taudin hoitamiseksi, 2) kontrolliryhmällä oli tavanomainen kuntoutus, ei liikuntaharjoittelua vaan päivittäinen tavanomainen hoito, 3) kliininen satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ja 4) lopputulosmuuttujana oli joko Bergin tasapainotesti tai TUG (Timed Up and Go) -testi tai molemmat. Poissulkukriteerinä oli epätäydellinen raportointi tai satunnaistamaton tutkimus. Analyysiin otettiin mukaan 31 tutkimusta, joissa oli yhteensä 904 henkilöä. Tutkimuksista 16 oli Aasiasta, 4 Yhdysvalloista ja 11 Euroopasta. Tutkimusten laatu arvioitiin Cochrane Handbook vs. 5.1.0 -ohjeiden mukaisesti. 13 %:ssa tutkimuksista todettiin olevan suuri harhan riski: 13 tutkimuksessa oli kohtalainen harhan riski, 12 tutkimuksessa pieni harhan riski. Kaiken kaikkiaan harhan riskin arvioitiin olevan hyväksyttävä. Lopputulosmuuttujana oli Bergin tasapainotesti ja toissijaisena lopputulosmuuttujana TUG-pisteytys. Analyysissä käytettiin standardieroa (standard difference, SD, mean difference MD). Joogan, virtuaalitodellisuusharjoittelun ja aerobisen liikunnan todettiin olevan tehokkaimmat liikuntamuodot parantamaan tasapainoa. Vesiliikunta, virtuaalitodellisuusharjoittelu ja aerobinen liikunta olivat parhaat liikuntamuodot parantamaan kävelyä. Bergin tasapainotestin tulosten perusteella jooga (MD 5,50; 95 % luottamusväli 2,55–8,45), virtuaalitodellisuusharjoittelu (MD 4,12; 95 % luottamusväli 2,15–6,09), aerobinen harjoittelu (MD 4,01; 95 % luottamusväli 1,81–6,20), vesiliikunta (MD 3,43; 95 % luottamusväli 0,23–6,63) ja pilates (MD 2,70; 95 % luottamusväli 0,71–4,69) kohensivat tuloksia selvästi enemmän verrokkiryhmään verrattuna. TUG-aika oli parempi interventioryhmässä kuin kontrolliryhmässä: vesiliikunta (MD -2,58; 95 % luottamusväli -5,8 – -0,72), aerobinen harjoittelu (MD -1,53; 95 % luottamusväli (-2,31 – -0,75), virtuaalitodellisuusharjoittelu (MD -1,45; 95 % luottamusväli -2,45 – -0,45), pilates (MD -1,36; 95 % luottamusväli -1,83 – -0,88) ja vastusharjoittelu (MD -0,79; 95 % luottamusväli -1,55 – -0,02).