Kyseessä on PRISMA (Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses) -ohjeistuksen mukaan tehty systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Sánchez-Lastra MA, Martínez-Aldao D, Molina AJ, ym...»1, joka sisältää yhteensä 14 huhtikuuhun 2018 mennessä julkaistua tutkimusta pilateksen vaikutuksista MS-tautia sairastavan toimintakykyyn (potilaita yhteensä 507). Haku tehtiin neljästä tietokannasta (MEDLINE/PubMed, PEDro, SPORTDiscuss ja Scopus) ja toistettiin lokakuussa 2018. Analyysiin ei otettu mukaan tutkimuksia, joissa potilaat tekivät pilatesharjoitteiden lisäksi jotain muuta harjoitetta, tutkimuspotilailla oli jokin muukin neurologinen sairaus kuin MS-tauti tai tutkimuksia, jotka perustuivat vain yhteen harjoitteeseen. 10 mukaan otettua tutkimusta oli satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT) ja 4 kvasikokeellisia tutkimuksia. Tutkimusten laatu arvioitiin PEDro (Physiotherapy Evidence Database) -tietokannasta tai sen ohjeiden mukaisesti. Kvasikokeellisten tutkimusten laatu arvioitiin kahden tutkijan toimesta käyttäen apuna laadunarviointityökalua (the Quality Assessment Tool for Before-After Studies with No Control Group). Viiden RCT:n laatu oli arvioitu heikoksi, kahden kohtalaiseksi ja kolmen hyväksi. Kvasikokeellisten tutkimusten laatu vaihteli heikosta kohtalaiseen. Potilaita yksittäisissä tutkimuksissa oli 15–100. Tutkimusten päätemuuttujia olivat uupumus (arvioitu Fatigue Severity Scalen tai Modified Fatigue Impact Scalen avulla), elämänlaatu (QoL, arvioitu Multiple Sclerosis Impact Scale tai the Multiple Sclerosis Quality of Life-54 Instrument -työkalujen avulla), toiminnallinen liikkuvuus (arvioitu Timed Up and Go -testillä, TUG) tai kardiorespiratorinen kestävyys (6MWT, kuuden minuutin kävelytesti). Meta-analyysin otettiin mukaan ne tutkimukset, joissa oli tiedot edellä mainituista päätemuuttujista ja tutkimuksia oli vähintään kaksi. Kaiken kaikkiaan meta-analyyseihin otettiin mukaan 6 tutkimusta, joista yksi oli kvasikokeellinen. Ohjelmien kesto vaihteli 8 viikosta 16 viikkoon (interventio 8–12 viikkoa, yhdessä 4 viikon seuranta-aika) ja harjoittelu kesti 15–90 minuuttia kerrallaan siten, että harjoittelua oli 1–3 päivänä viikossa. 10/11 niistä tutkimuksista, jotka arvioivat pilateksen vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn, osoittivat merkittävää kohenemista useissa päätemuuttujissa (tasapaino, liikkuvuus, voima, kävelykyky, yleinen fyysinen suoriutuminen, notkeus, kehon hallinta). 4/6 niistä tutkimuksista, jotka arvioivat pilateksen vaikutusta uupumukseen, osoittivat merkittävää uupumuksen vähenemistä (meta-analyysin tulos: SMD, Standardized Mean Difference 0,04: 95 % luottamusväli -0,27–0,36), mutta vaikutuksen suuruus oli vähäinen). Kuuden minuutin kävelytestin tulos oli pilatesryhmässä oli parempi kuin verrokkiryhmissä (SMD 0,20; 95 % luottamusväli -0,25–0,66). 2/3 niistä tutkimuksista, jotka arvioivat pilateksen vaikutusta elämänlaatuun, osoittivat merkittävää elämänlaadun kohenemista (meta-analyysin tulos SMD 0,03; 95 % luottamusväli -0,28–0,34, vaikutuksen suuruus vähäinen). Meta-analyysiin mukaan otetuissa tutkimuksissa ei todettu heterogeenisyyttä. Johtopäätöksenä todettiin, että pilates saattaa vähentää MS-tautia sairastavan uupumusta ja parantaa fyysistä toimintakykyä ja elämänlaatua. Pilateksen teho fyysiseen toimintakykyyn, uupumukseen ja elämänlaatuun vastaa muita liikuntamuotoja.