Tuoreimman (2022) ja suurimman meta-analyysin «Li W, Seo J, Kokkinidis DG, ym. Efficacy and safet...»1 aineistona oli yhteensä 7 RCT-tutkimuksen lähes 16 000 sinusrytmissä olevaa sydämen vajaatoimintapotilasta. Antikoagulaatiohoidon (varfariini tai NOAC) aikana oli vähemmän aivoinfarkteja ja systeemisiä embolioita (OR 0,57; 95 % luottamusväli 0,44–0,73, NNT 71,9), mutta suurempi vakavien vuotojen määrä kumosi tämän hyödyn (OR 1,92; 95 % luottamusväli 1,47–2,50, NNH 57,1). Viime vuosina on julkaistu useita muitakin meta-analyysejä, joissa johtopäätös on ollut vastaava. Myös vuodelta 2021 oleva Cochrane-katsaus, jossa oli mukana 3 RCT-tutkimusta ja 5 498 potilasta, päätyi samaan tulokseen «Shantsila E, Kozieł M, Lip GY. Anticoagulat...»2.
Ei voida kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että jokin sinusrytmissä olevien vajaatoimintapotilaiden alaryhmä a saattaisi hyötyä pieniannoksisesta NOAC-hoidosta. Commander-HF-tutkimuksessa, jossa oli mukana 5 022 sinusrytmissä olevaa vajaatoimintapotilasta (HFrEF ≤ 40 %, natridiureettiset peptidit yli viitealueen ylärajan), joilla oli myös sepelvaltimotauti, saivat joko rivaroksabaania 2,5 mg x 2 tai lumelääkettä sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaiheen jälkeen. Ensisijaisessa päätetapahtumassa (MI, stroke, all-cause mortality) ei ollut eroa, mutta eksploratiivisessa (exploratory) analyysissä aivoinfarktien määrä oli rivaroksabaania käyttävillä merkittävästi pienempi «Mehra MR, Vaduganathan M, Fu M, ym. A comprehensiv...»3. Lisätutkimusta tarvitaan tältä osin.