SGLT2-estäjien vaikutuksista sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ennusteeseen on julkaistu 5 laajaa satunnaistettua tutkimusta «McMurray JJV, Solomon SD, Inzucchi SE, ym. Dapagli...»1, «Packer M, Anker SD, Butler J, ym. Cardiovascular a...»2, «Anker SD, Butler J, Filippatos G, ym. Empagliflozi...»3, «Solomon SD, McMurray JJV, Claggett B, ym. Dapaglif...»4 «Bhatt DL, Szarek M, Steg PG, ym. Sotagliflozin in ...»5. 2 tutkimuksessa on tutkittu SGLT2-estäjiä systolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa (LVEF ≤ 40 %) «McMurray JJV, Solomon SD, Inzucchi SE, ym. Dapagli...»1, «Packer M, Anker SD, Butler J, ym. Cardiovascular a...»2, 2 tutkimuksessa on tutkittu SGLT2-estäjiä diastolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa (LVEF > 40 %) «Anker SD, Butler J, Filippatos G, ym. Empagliflozi...»3, «Solomon SD, McMurray JJV, Claggett B, ym. Dapaglif...»4 ja 1 tutkimuksessa tutkittiin sydämen vajaatoimintaa sairastavia diabeetikoita ilman erillistä LVEF-rajaa [R5]. Tutkimusten seuranta-aika vaihteli 9–28 kuukautta. Tuloksista on tehty 2 meta-analyysia «Zannad F, Ferreira JP, Pocock SJ, ym. SGLT2 inhibi...»6, «Vaduganathan M, Docherty KF, Claggett BL, ym. SGLT...»7.
Meta-analyysi SGLT2-estäjien vaikutuksista systolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa «Zannad F, Ferreira JP, Pocock SJ, ym. SGLT2 inhibi...»6 sisältää yhteensä 8 474 oireista (NYHA II–IV) sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, joiden vasemman kammion ejektiofraktio oli alentunut (LVEF ≤ 40 %) ja joilla oli kohonnut NTproBNP. Tutkittavat (keski-ikä noin 66 vuotta; 23 % naisia) oli satunnaistettu saamaan joko SGLT2-estäjää (dapagliflotsiini, empagliflotsiini) tai lumelääkettä. Ensisijainen päätetapahtuma oli yhdistelmä: sydän- ja verisuonisairauksista johtuva kuolleisuus ja ensimmäinen sydämen vajaatoiminnasta johtuva sairaalahoitojakso.
SGLT2-estäjä hoito vähensi ensisijaista päätetapahtumaa: HR 0,74, 95 % luottamusväli 0,68–0,82. Kardiovaskulaarikuolleisuus (HR 0,86, 95 % luottamusväli 0,76–0,98) ja myös kokonaiskuolleisuus pieneni (HR 0,87, 95 % luottamusväli 0,77–0,98). Sydämen vajaatoiminnasta johtuva sairaalahoito väheni (HR 0,69, 95 % luottamusväli 0,62–0,78).
Meta-analyysi SGLT2-estäjien vaikutuksista diastolisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa «Vaduganathan M, Docherty KF, Claggett BL, ym. SGLT...»7 sisältää yhteensä 12 251 oireista (NYHA II–IV) sydämen vajaatoimintaa sairastavaa potilasta, joiden vasemman kammion ejektiofraktio oli normaali tai korkeintaan lievästi alentunut (LVEF > 40 %) ja joilla oli kohonnut NTproBNP.
Tutkittavia (keski-ikä noin 72 vuotta, 44 % naisia) oli satunnaistettu saamaan joko SGLT2-estäjää (dapagliflotsiini, empagliflotsiini) tai lumelääkettä. Seuranta-aika oli keskimäärin 16–18 kuukautta. Ensisijainen päätetapahtuma oli yhdistelmä: sydän- ja verisuonisairauksista johtuva kuolleisuus ja ensimmäinen sydämen vajaatoiminnasta johtuva sairaalahoitojakso.
SGLT2-estäjä hoito vähensi ensisijaista päätetapahtumaa (HR 0,80, 95 % luottamusväli 0,73–0,87) ja sydämen vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja (HR 0,74, 95 % luottamusväli 0,67–0,83). Kardiovaskulaarikuolleisuus pieneni hieman (HR 0,88, 95 % luottamusväli 0,77–1,00) mutta kokonaiskuolleisuuteen SGLT2-estäjillä ei ollut vaikutusta (HR 0,97, 95 % luottamusväli 0,88–1,06) diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa.
Yleiskommentti: SGLT2-estäjät on ensimmäinen lääkeaineryhmä, jolla on osoitettu ennustehyötyä sekä systolisessa että diastolisessa sydämen vajaatoiminnassa. Vaikutus ennusteeseen on samanlainen diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla.