Richardsonin ja Montgomeryn (2005) satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa «Richardson AJ, Montgomery P. The Oxford-Durham stu...»1 oli mukana 117 englantilaista 5–12-vuotiasta koululaista (78 poikaa, 39 tyttöä; iän keskiarvo 8,8 vuotta; SD 1,4), joilla oli lääkärin DSM-IV-kriteerein varmistama DCD (MABC; alle 15 persentiilin pistemäärä) eikä mitään hoitoa tai lääkitystä DCD-oireisiin. Poissulkukriteerinä oli muu samanaikainen neurologinen sairaus, kehitysvamma (IQ alle 70) tai psykiatrinen häiriö. Ryhmät rekrytoitiin paikalliskoulujen yleisopetuksen luokilta, ja opettajat sekä vanhemmat varmistivat esitietolomakkeella DCD:stä koituvan selkeää arjen haittaa. Motoriikan tulosmittarina olivat MABC-testin pisteet ja lukemisen sekä oikeinkirjoituksen tulosmittarina oli Wechsler Objective Reading Dimensions -testi (WORD). ADHD- ja käytösoireiden helpottumista seurattiin opettajan täyttämällä Conners' Teacher Rating Scale (Long Version) -kyselyllä (CTRS-L). Mittaukset suoritettiin alkutilanteessa sekä 3 ja 6 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta.
Tutkimuksessa aktiivisena hoitona toimi omega-3- ja omega-6-rasvahappojen yhdistelmäkapseli ja lumehoitona oliiviöljykapseli, ja molemmissa annostelu oli 2 kapselia kolmasti päivässä. Päivittäiseksi annokseksi tuli siten 558 mg eikosapentaeenihappoa, 174 mg dokosaheksaeenihappoa, 60 mg gammalinoleiinihappoa ja 9,6 mg E-vitamiinia. Koulupäivinä kapselit antoivat opettajat ja viikonloppuna vanhemmat. Kapselien antamista seurattiin 3 kuukauden välein laskemalla purkkien sisältämät kapselit ja lokipäiväkirjalla. Samoin seurattiin mahdollisia haittavaikutuksia.
Lapset, joilla oli DCD, jaettiin satunnaistamisgeneraattorilla kahteen ryhmään saamaan joko aktiivihoitoa (rasvahappokapseli) (n = 60) tai lumetta (n = 57). Tutkittavat, vanhemmat, opettajat tai tutkijat eivät tienneet järjestystä. Lumekontrolloitu vaihe kesti 3 kuukautta, minkä jälkeen kaikki saivat seuraavien 3 kuukauden aikana aktiivista hoitoa samalla annoksella (yhdistelmäkapseli 2 kapselia kolmasti päivässä).
Alkutilanteessa aktiiviryhmässä kaikilla todettiin motoriikan vaikeus, 55 lapsella lukivaikeus ja 50 lapsella ADHD. Vastaavasti lumeryhmässä luvut olivat 57 ja 52 ja kaikilla todettiin motoriikan vaikeus. Kuuden kuukauden aikana keskeytti aktiiviryhmässä 10 ja lumeryhmässä 7 lasta lääkekomplianssiongelmien takia. Lääkehaittoja ei ilmennyt.
Kolmen kuukauden aikana aktiiviryhmässä MABC-persentiilipisteet paranivat arvosta 5,9 (SD 4,6) arvoon 12,3 (SD 11,2) ja lumeryhmässä arvosta 5,8 (SD 4,3) arvoon 12,9 (SD 10,1). Ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,60). Myöskään 3 ja 6 kuukauden välillä ryhmien ero motoriikan taidoissa ei ollut tilastollisesti merkitsevä (aktiiviryhmä 19,5, SD 14,7; lumeryhmä 20,0, SD 12,6), mutta p-arvoa ei raportoitu.