Kliininen oirekuva eri ikävaiheissa

• Vauvat saattavat oppia hitaasti kääntymään, istumaan, konttaamaan, kävelemään ja taaperot juoksemaan, hyppimään, kiipeilemään ja kulkemaan portaissa, jolloin ikäodotusten mukaisten sensomotoriikan kehityksellisten taitojen saavuttaminen viivästyy «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «World Health Organization. International Statistic...»29.
• DCD:hen voi liittyä myös suun alueen motoriikan vaikeutta (äänteiden tuottaminen) «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «World Health Organization. International Statistic...»29.
• Leikki- ja esikouluikäisillä vaikeudet voivat ilmetä tasapainon hallinnassa ja hieno- tai karkeamotorisissa toiminnoissa ja heijastua arjessa toimimisen taitoihin. Lapset saattavat pudotella tavaroita, kompuroida, törmäillä esineisiin tai kaatuilla ikätovereitaan useammin. Ruokailuvälineiden käyttö, vaatteiden napitus ja vetoketjujen sulkeminen sekä kengännauhojen solmiminen ovat useille haastavia. Vaikeudet voivat näkyä myös saksien käytössä ja rakentelutehtävissä, kuten palapelien ja palikkarakennelmien kokoamisessa. Aikapaine ja kiire korostavat vaikeuksia «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «World Health Organization. International Statistic...»29, «Subara-Zukic E, Cole MH, McGuckian TB, ym. Behavio...»18.
• Alakouluikäisten hieno- tai karkeamotorista suoriutumista vaativia toimintoja kuvaa hitaus, epätarkkuus ja voiman säätelyn vaikeudet. Kirjoittamisen hitaus ja epäselvä käsiala heijastuvat oppituntityöskentelyyn. Liikunnallisten taitojen puutteet saattavat lisätä sosiaalista painetta ja syrjintää «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «World Health Organization. International Statistic...»29, «Smits-Engelsman B, Verbecque E. Pediatric care for...»39.
• Tasapainoa, ketteryyttä ja pallon käsittelyä edellyttävät toiminnot saattavat olla vaikeita ja johtaa joukkuelajeista poissulkemiseen tai poisjäämiseen tai liikuntaharrastusten välttämiseen, jolloin harjoittelun puute heikentää entisestään taitojen vahvistumista. Kaikki eivät opi pyöräilemään, ja pyörällä ajamisen taito saattaa jäädä epävarmaksi «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «World Health Organization. International Statistic...»29, «Smits-Engelsman B, Verbecque E. Pediatric care for...»39.
• Nuoruusiässä ja varhaisaikuisuudessa DCD saattaa ilmetä uusien monimutkaisten motoristen taitojen oppimisessa, kuten työvälineiden käytössä, muistiinpanojen kirjaamisessa, vaativampien liikuntalajien omaksumisessa (esim. tanssi, luistelu, pyöräily) tai autolla ajamisessa «American Psychiatric Association, DSM-5 Task Force...»1, «Subara-Zukic E, Cole MH, McGuckian TB, ym. Behavio...»18, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) saattaa heikentää kykyä oppia ajamaan autolla ja lisätä liikenneturvallisuusriskiä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
• Iästä riippumatta uusien motoristen taitojen oppiminen on hitaampaa ja haastavampaa, opitut sensomotoriset toiminnot ovat epätarkempia ja laadultaan puutteellisempia ja liikesuoritukset vaihtelevampia eri suorituskerroilla ikätovereihin verrattuna.

Samanaikaishäiriöt

• DCD todetaan jopa 50 %:lla lapsista, joilla on ADHD «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, «Kadesjö B, Gillberg C. Developmental coordination ...»13, «Rasmussen P, Gillberg C. Natural outcome of ADHD w...»40, «Farran EK, Bowler A, D'Souza H ym. Is the Motor Im...»41, «Watemberg N, Waiserberg N, Zuk L, ym. Developmenta...»42 (ks. Käypä hoito -suositus ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»4, «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käyp...»43).
• DCD on todettu 32–51 %:lla lapsista, joilla on kehityksellinen kielihäiriö «Visscher C, Houwen S, Scherder EJ, ym. Motor profi...»44, «Flapper BC, Schoemaker MM. Developmental coordinat...»45. Huomattavimmat sensomotoriset vaikeudet liittyvät puheentuottoon painottuvaan kielihäiriöön «Visscher C, Houwen S, Scherder EJ, ym. Motor profi...»44 (ks. Käypä hoito -suositus Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»5, «Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häi...»46).
• DCD:hen saattaa liittyä psykososiaalisen sopeutumisen vaikeuksia «Dewey D, Kaplan BJ, Crawford SG, ym. Developmental...»47, ja motorisin testein todennettu DCD on raportoitu 50–88 %:lla «Green D, Charman T, Pickles A, ym. Impairment in m...»48, «Kangarani-Farahani M, Malik MA, Zwicker JG. Motor ...»49 ja DCD-epäily vanhempain kyselytutkimuksella 87 %:lla «Bhat AN. Is Motor Impairment in Autism Spectrum Di...»50 autismikirjon henkilöistä (ks. Käypä hoito -suositus Autismikirjon häiriö «Autismikirjon häiriö»6, «Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Suoma...»51).
• DCD:ssä on todettu aistitiedon käsittelyn vaikeuksia useiden aistien osalta (näkö, kuulo, tunto, proprioseptiikka, tasapaino) «Tran HT, Li YC, Lin HY, ym. Sensory Processing Imp...»52, «Piitulainen H, Nurmi T, Vuontela V ym. Propriocept...»20, «Chen FC, Pan CY, Chu CH, ym. Joint position sense ...»21, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja aistitiedon prosessoinnin vaikeudet»25. Selviä vaikeuksia on raportoitu 32 %:lla 5–12-vuotiaista lapsista, joilla oli DCD «Allen S, Casey J. Developmental coordination disor...»53.
• Lapsilla, joilla on DCD, esiintyy ikätovereita enemmän silmien taittovirheitä, akkommodaatiohäiriöitä ja silmien yhteistoiminnan (stereonäkö) ja katseella seuraamisen vaikeutta «Creavin AL, Lingam R, Northstone K, ym. Ophthalmic...»54, «Rafique SA, Northway N. Relationship of ocular acc...»55, «Pinero-Pinto E, Romero-Galisteo RP, Sánchez-Gonzál...»56.
• Kouluiässä oppimisvaikeudet «Lingam R, Golding J, Jongmans MJ, ym. The associat...»25, «Dewey D, Kaplan BJ, Crawford SG, ym. Developmental...»47, «Pieters S, Desoete A, Van Waelvelde H, ym. Mathema...»57, «Gomez A, Piazza M, Jobert A, ym. Mathematical diff...»58, «Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. S...»59 ovat yleisiä ja heikentävät koulumenestystä.
  • Matematiikan vaikeudet ovat yleisimpiä. Niiden esiintyvyys kouluikäisillä on jopa 88 % «Pieters S, Desoete A, Van Waelvelde H, ym. Mathema...»57, «Gomez A, Piazza M, Jobert A, ym. Mathematical diff...»58, «Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. S...»59.
  • Lukivaikeuksien riski on 2–3-kertainen motorisesti tavanomaisesti kehittyviin ikätovereihin verrattuna «Lingam R, Golding J, Jongmans MJ, ym. The associat...»25.
• Neuropsykologisissa tutkimuksissa lapsilla ja nuorilla, joilla on DCD, on todettu heikkoutta toiminnanohjauksen «Wilson P, Ruddock S, Rahimi-Golkhandan S, ym. Cogn...»32, «Lachambre C, Proteau-Lemieux M, Lepage JF, ym. Att...»60, «Alloway TP. A comparison of working memory profile...»61, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja toiminnanohjaus»20, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja alaryhmäluokittelu»24 ja näönvaraisen hahmottamisen taidoissa «Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. S...»59, «Wilson PH, McKenzie BE. Information processing def...»62, «Schoemaker MM, van der Wees M, Flapper B, ym. Perc...»63, «Prunty M, Barnett AL, Wilmut K, ym. Visual percept...»64, «Tsai CL, Wilson PH, Wu SK. Role of visual-perceptu...»65, «Cheng CH, Ju YY, Chang HW, ym. Motor impairments s...»66, «Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perce...»67, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja visuaalinen hahmottaminen»26, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja alaryhmäluokittelu»24.
• Näiden vaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä ne heijastuvat akateemiseen suoriutumiseen «Best JR, Miller PH, Naglieri JA. Relations between...»68, sosiaaliseen kehitykseen «van Lier PA, Deater-Deckard K. Children's Elementa...»69 ja käyttäytymisen säätelyyn «Ardila A, Bernal B, Rosselli M. Executive Function...»70.
  • Merkittävimmät neurokognitiiviset vaikeudet lapsilla ja nuorilla, joilla on DCD, painottuvat toiminnanohjaukseen, erityisesti inhibitiokontrolliin, työmuistiin, suunnitteluun ja ei-kielelliseen sujuvuuteen «Subara-Zukic E, Cole MH, McGuckian TB, ym. Behavio...»18, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja toiminnanohjaus»20.
  • 7–11 vuoden ikäisistä belgialaislapsista, joilla oli DCD, 92 %:lla todettiin toiminnanohjauksen, 52 %:lla tarkkaavuuden, 46 %:lla näönvaraisen hahmottamisen ja 36 %:lla visuomotoriikan vaikeuksia ja 68 %:lla oli käsien asentojen ja liikkeiden jäljittelyn (praksian) vaikeutta «Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perce...»67.
• DCD:n on todettu lisäävän mielialaoireilua «Draghi TTG, Cavalcante Neto JL, Rohr LA, ym. Sympt...»38 sekä sisäänpäin kääntyneitä (internalisoivia) tunneoireita «Omer S, Jijon AM, Leonard HC. Research Review: Int...»37, kun oireiden esiintyvyyttä on verrattu tavanomaisesti kehittyneiden lasten oireisiin.
  • Kouluikäisillä lapsilla, joilla oli DCD, kliinisesti merkittäviä ahdistuneisuusoireita esiintyi 17–34 %:lla ja kliinisesti merkittävää masennusoireilua 9–15 %:lla. Samanikäisillä tavanomaisesti kehittyneillä vastaavat osuudet olivat 0–23 % ja 2–5 % «Draghi TTG, Cavalcante Neto JL, Rohr LA, ym. Sympt...»38.
• Samanaikaishäiriönä DCD:n on todettu huonontavan muiden kehityksellisten häiriöiden, kuten ADHD:n, pitkäaikaisennustetta «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, «Rasmussen P, Gillberg C. Natural outcome of ADHD w...»40.

Kuva 1.

Kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) diagnostinen prosessi

Sensomotoriikan laadullisten vaikeuksien havainnointi ja motoriikan suoritustason testaus (kriteerit A / 1, 2)

• DCD:n diagnosointi edellyttää lääkärin tutkimusta ja fysioterapeutin ja/tai toimintaterapeutin suorittamaa sensomotoristen laadullisten vaikeuksien havainnointia ja arviointia sekä motoriikan suoritustason testaamista standardoitua testiä käyttäen.
• Lapsen tai nuoren arjen toimintakykyä heikentävät sensomotoriikan laadulliset vaikeudet, kuten liikkeiden hitaus ja epätarkkuus, liikkeiden jäljittelyn, ennakoinnin ja ajoittamisen (praksian) tai kehon keskilinjan ylittämisen vaikeudet, hyppyjen ja juoksun joustamattomuus tai hienomotoriikan vaikeudet ja neurologiset löydökset, kuten kehon poikkeava asento, lihasjänteys, koordinaatio tai tasapainon hallinta, voiman säätelyn puutteellisuus, puolierot tai assosiatiiviset ja peililiikkeet (kriteeri 1) «Somaattinen ja neurologinen tutkimus kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD) epäiltäessä»5, «Kooste alle 5-vuotiaille soveltuvista motoriikkaa arvioivista testeistä»6, «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»31, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Sensory Integration and Praxis tests (SIPT)»7, Ks. video Miten DCD diagnosoidaan? «Miten DCD diagnosoidaan? (video)»2..
• Kriteerin A/2 edellyttämään motoriikan suoritustason testaamiseen tulee käyttää standardoitua testiä. Työryhmä suosittaa mahdollisuuksien mukaan käyttämään kansainvälisesti yleisimmin käytettyjä MABC-2- tai MABC-3-testejä (The Movement Assessment Battery for Children) tai BOT-2- tai BOT-3-testejä (Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency) «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja MABC-2- ja BOT-2-testit»8.
• DCD-diagnoosin raja-arvoksi suositellaan MABC-2- ja MABC-3-testissä enintään 15 persentiilin ja BOT-2- ja BOT-3-testissä -1 SD:n tai alle -1 SD:n suoriutumista «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2.
• Suositus 5: DCD-diagnoosin asettamiseksi tulee todeta vähintään kaksi yllä mainittua laadullista poikkeavuutta ja motoristen taitojen testituloksen tulee standardoidussa testissä jäädä merkittävästi ikänormeista muiden diagnostisten kriteerien (kriteerit B/3 ja C, D / 4, 5) täyttymisen lisäksi.
• DCD:n vaikeusaste voidaan määritellä standardoidun testin perusteella (taulukko «DCD:n vaikeusasteen luokittelu...»3) «Smits-Engelsman B, Schoemaker M, Delabastita T, ym...»75.
• Suomessa lasten sensomotorisen suoriutumisen arvioinnissa on käytössä myös muita testejä «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»31, kuten M-FUN (Miller Function and Participation Scales) «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»31 ja SIPT (Sensory Integration and Praxis Test) «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Sensory Integration and Praxis tests (SIPT)»7 sekä visuomotoriikkaa arvioiva VMI Beery (Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration with Supplemental Developmental Tests of Visual Perception and Motor Coordination) «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»31. Edellä mainituista testeistä ei ole tutkimustietoa lasten DCD-diagnostiikan osalta. Testejä voidaan käyttää kriteerin 1 mukaiseen sensomotoriikan laadullisten vaikeuksien arvioimiseen, karkea-, hieno- ja visuomotoriikan sekä aistitiedon käsittelyn ja praksiataitojen vaikeuksien tarkentamiseen ja kuntoutuksen sisällön suunnittelemiseen.
• Touwenin ja Hadders-Algran standardoitu, ikäspesifinen neurologinen tutkimusmenetelmä (The Neurological Examination of the Child with Minor Neurological Dysfunction) «Touwen BCL. Examination of the child with minor ne...»76, «Hadders-Algra M. in The Neurological Examination o...»77, «Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arvioi...»78 painottuu lievien neurologisten poikkeavuuksien havainnointiin, ja sitä voidaan käyttää laadullisten sensomotoristen poikkeavuuksien sekä DCD:n erotusdiagnostiseen arviointiin.
• Alle 5-vuotiaiden lasten, joilla on DCD:n riski, motoriikan arvioinnissa voidaan käyttää AIMS (Alberta Infant Motor Scale)-, MFED (Münchener Funktionelle Entwicklungsdiagnostik)-, PDMS-2 (Peabody Developmental Motor Scales)-, Bayley-III (The Bayley Scales of Infant Development)-, Griffiths-III (Griffiths Mental Development Scales)- ja TGMD-2- tai TGMD-3 (Test of Gross Motor Development) -testejä «Kooste alle 5-vuotiaille soveltuvista motoriikkaa arvioivista testeistä»6, «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»31 edellä mainittujen testien lisäksi.

Lapsen tai nuoren arjen toimintakyvyn arviointi (kriteeri B/3)

• Suositus 6: Lapsen tai nuoren toimintakykyä ja osallistumisen merkittäviä rajoitteita itsestä huolehtimisen taidoissa, sensomotorisissa toiminnoissa, oppimisessa ja vapaa-ajan toiminnoissa tulisi arvioida ICF-toimintakykyluokituksen mukaisesti «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, ks. kaavio «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja ICF-toimintakykyluokituksen osa-alueet»2.
• Toimintakykyä arvioitaessa on tärkeää selvittää, mitä arjen toimintoja sensomotoriikan vaikeudet hankaloittavat (kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa) ja missä määrin vaikeudet estävät lasta tai nuorta osallistumasta iänmukaisiin toimintoihin kotona ja kodin ulkopuolella (leikkeihin, liikuntaan, harrastuksiin, toimintaan kavereiden kanssa). Ks. video Varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuudet tunnistaa ja tukea lasta tai nuorta, jolla on DCD «Varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuudet tunnistaa ja tukea lasta tai nuorta, jolla on DCD (video)»3.
• Varhaiskasvatuksen tai koulun palautteista on mahdollista saada tietoa lapsen tai nuoren taidoista ja edistymisestä ikätovereihin verrattuna sekä ryhmässä toimimisesta «Seulontalomakkeita ja -kyselyitä motoristen vaikeuksien ja toimintakyvyn kartoittamiseen»9.
• On suositeltavaa käyttää strukturoituja kyselylomakkeita ja tarvittaessa ammattihenkilön suorittamaa havainnointia huoltajien sekä lapsen tai nuoren haastattelun ja palautteiden rinnalla «Seulontalomakkeita ja -kyselyitä motoristen vaikeuksien ja toimintakyvyn kartoittamiseen»9.
• Toimintakykyä kartoittavia kyselyitä:
  • Developmental Coordination Disorder Questionnaire Revised (DCDQ-R/DCDQ'07) -kysely on 5–15-vuotiaiden lasten ja nuorten huoltajille suunnattu motoristen taitojen arviointikysely  «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja DCDQ-kyselylomake»10.
  • DCDQ-kyselystä on kehitetty myös pienempien lasten versio, Little DCDQ «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Little DCDQ-FI -kyselylomake vanhemmille ja varhaiskasvattajille»11 kartoittamaan 3–4-vuotiaiden lasten sensomotorisia vaikeuksia.
  • Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T-FI) «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Motor Observation Questionnaire for Teachers (MOQ-T) -havainnointilomake»12 on opettajien suorittamaan arviointiin kehitetty verkkopohjainen kysely DCD:n motoristen oireiden havainnoimiseksi kouluympäristössä. Se on standardoitu suomalaisille 6–9-vuotiaille lapsille «Asunta P, Viholainen H, Westerholm J ym. Motoriika...»79. Kyselylomake suomalaisine viitearvoineen löytyy Ekapeli.fi-sivustolta «http://ekapeli.fi/moq-t»7.
  • Sensory Processing Measure (SPM) ja Sensory Processing Measure – Preschool -kyselylomakkeet ovat huoltajien ja opettajien käyttöön kehitettyjä normitettuja mittareita, jotka antavat tietoa lapsen praksiataidoista, aistitiedon käsittelystä ja arjen toimintakyvystä. SPM soveltuu käytettäväksi 5–12-vuotiaiden lasten ja SPM-P 2–5-vuotiaiden lasten arviointiin «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja Sensory Processing Measure- ja Sensory Processing Measure Preschool -kyselylomakkeet»32.
  • Viivi (5–15) -kysely soveltuu 5–17-vuotiaiden lasten motoriikan, toiminnanohjauksen, hahmotuksen, muistin, kielen, sosiaalisten taitojen ja oppimisen ongelmien kartoittamiseen kliinisessä työssä. Kyselyn motoriikkaosio sisältää 7 karkeamotorista ja 10 hienomotorista kolmiportaista väittämää «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Viivi-kyselylomake»13.
  • Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyä (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ) voidaan käyttää 3–16-vuotiaiden lasten psyykkisen voinnin kartoittamiseen, ks. Terveysportti, NEUKO-tietokanta «https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00054»8.

Kuva 2.

Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja ICF-toimintakykyluokituksen osa-alueet

Lääketieteellinen tutkimus (kriteerit C, D / 1, 4, 5)

• Suositus 7: Lääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen tavoitteena on sensomotoristen vaikeuksien selvittely ja muiden motoriikkaan heijastuvien neurologisten ja somaattisten sairauksien sulkeminen pois, mikä voidaan useimmiten tehdä huolellisella haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella, sekä lisätutkimusten tarpeen arviointi ja mahdollisten samanaikaishäiriöiden tunnistaminen «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2.
• Esitietojen «Esitiedot kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD) epäiltäessä»4 perusteella pyritään selvittämään mahdollisia etiologisia ja/tai riskitekijöitä «Kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön (DCD) liitettyjä riskitekijöitä»23 ja kehityksellisten taitojen saavuttamisen aikataulua, kuvaamaan sensomotoristen vaikeuksien laatua ja kestoa, pohtimaan erotusdiagnostiikkaa «Kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) erotusdiagnostiikka»14 ja tunnistamaan samanaikaishäiriöitä (ks. kohta Samanaikaishäiriöt «A2»6) «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2. Tietoa hankitaan huoltajien haastattelun lisäksi lapsen toimintaympäristöstä (varhaiskasvatus, koulu), psykologilta ja terapeuteilta sekä lapselta tai nuorelta itseltään. Esitietoja täydennetään strukturoiduilla kyselylomakkeilla «Seulontalomakkeita ja -kyselyitä motoristen vaikeuksien ja toimintakyvyn kartoittamiseen»9 (ks. edellä).
• Neurologisessa tutkimuksessa «Somaattinen ja neurologinen tutkimus kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD) epäiltäessä»5, «Hadders-Algra M. in The Neurological Examination o...»77, «Lano A. Esikouluikäisen kehitysneurologinen arvioi...»78, «Ip A, Mickelson ECR, Zwicker JG. Assessment, diagn...»80 huomioidaan erityisesti karkea- ja hienomotoristen liikkeiden sujuvuus, tarkkuus ja voiman käyttö, kätisyyden vakiintuminen, koordinaatio ja tasapainon hallinta, asento ja lihasjänteys, puolierot sekä assosiatiiviset ja peililiikkeet.
• Somaattisessa tutkimuksessa «Somaattinen ja neurologinen tutkimus kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD) epäiltäessä»5, «Ip A, Mickelson ECR, Zwicker JG. Assessment, diagn...»80 huomioidaan lapsen tai nuoren kasvu, mahdolliset dysmorfiset piirteet ja ihomuutokset. Tärkeää on tutkia myös tuki- ja liikuntaelinten tila, sillä tuki- ja liikuntaelinten poikkeavuudet voivat heijastua motoriseen suoriutumiseen.
• Samanaikaishäiriöiden (ks. kohta Samanaikaishäiriöt «A2»6) selvittelyssä tarvitaan moniammatillisen työryhmän tutkimuksia.
  • Puheterapeutin tutkimus on tarpeen, mikäli lapsen puheen- ja kielenkehityksessä todetaan viivettä tai puheen tuottaminen on epäselvää «Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häi...»46.
  • Psykologin tai neuropsykologin tutkimusta suositellaan kaikille lapsille ja nuorille, joilla epäillään laaja-alaista kehitysviivettä tai kognitiivisia erityisvaikeuksia, kuten toiminnanohjauksen tai näönvaraisen hahmottamisen vaikeuksia, tai joilla ilmenee oppimisen vaikeuksia.
• Suositus 8: Samanaikaishäiriöiden diagnosointi vaatii kunkin häiriön diagnoosikriteeriperustaiset tutkimukset, ja erillinen diagnoosi asetetaan, mikäli kriteerit täyttyvät. (Ks. Käypä hoito -suositukset: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»4, «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käyp...»43, Autismikirjon häiriö «Autismikirjon häiriö»6, «Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Suoma...»51 ja Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»5, «Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häi...»46).

Lääkinnällisen kuntoutuksen yleiset periaatteet

• Suositus 10: Lasten ja nuorten, joilla epäillään DCD:tä tai joilla on diagnosoitu DCD, varhaisten tukitoimien ja kuntoutuksen suunnittelun, toteutuksen ja seurannan tulee tapahtua monialaisena yhteistyönä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä, terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen tai koulun kanssa.
• DCD:n riskin tunnistaminen jo varhaislapsuudessa on tärkeää «Lee EJ, Zwicker JG. Early identification of childr...»71, «Rosenblum S, Engel-Yeger B. Predicting participati...»73, «Varhaislapsuus ja kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) tai kehityksellisen koordinaatiohäiriön riski»28, jotta tukitoimet, toimintaympäristön muokkaus ja tarvittava kuntoutus voidaan aloittaa riittävän ajoissa.
• Arvioinnissa on määrällisten standardoitujen mittareiden lisäksi välttämätöntä huomioida lapsen tai nuoren liikkeiden, liikkumisen ja toiminnan laadun merkitys osallistumiseen.
• Varhaisten tukitoimien ja kuntoutuksen aloittaminen ei vaadi diagnoosia. Vauvan ja leikki-ikäisen viivästynyt motorinen kehitys, kielenkehityksen ja arjen osallistumisen haasteet saattavat olla varhainen viite DCD:stä «Varhaislapsuus ja kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) tai kehityksellisen koordinaatiohäiriön riski»28.
• Varhaiskasvatuksessa toteutetulla suunnitelmallisella ja kohdennetulla motoristen taitojen harjoittelulla voidaan edistää näiden taitojen kehittymistä ja lapsen osallistumista «Perusmotorisiin taitoihin kohdennettu harjoittelu varhaiskasvatuksessa tukee motoristen taitojen oppimista 3,5–6-vuotiailla lapsilla, joilla on kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) riski»29.
• Mikäli lapsen toimintakyky poikkeaa ikäodotuksista, tukitoimien suunnittelussa ja ohjauksessa on mukana kuntoutuksesta vastaavan tahon terveydenhuollon ammattihenkilö, usein fysio- ja/tai toimintaterapeutti. Nämä tukitoimet kirjataan aina lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
• Suositus 11: Kuntoutuksen ja tukitoimien lähtökohtana ovat lapsen tai nuoren ja perheen yksilölliset tarpeet ja voimavarat.
• Suositus 12: Toimintakyvyn arvioinnin tulee perustua ICF-toimintakykyluokitukseen, jonka mukaan myös kuntoutusuunnitelman tavoitteita tulisi kohdentaa lapsen tai nuoren osallistumiseen arjessa. Ks. ICF lasten kuntoutuksessa «http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022520787»9.
• Kuntoutuksen interventiot jaotellaan ICF-toimintakykyluokituksen mukaisesti prosessisuuntautuneisiin (kehon toiminnot), tehtäväsuuntautuneisiin (suoritukset) ja osallistumista (osallistuminen) tukeviin interventioihin «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, «Smits-Engelsman B, Vinçon S, Blank R, ym. Evaluati...»81.
• Kuntoutuksen aloittamisen perusteet täyttyvät, jos ikäodotusten mukainen osallistuminen arjen toimintoihin on heikentynyt sensomotoristen taitojen puutteiden vuoksi, vaikka DCD diagnoosia ei ole asetettu.
• Fysio- ja toimintaterapia voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäterapiana.
• Suositus 13: Tiedollinen ohjaus ja neuvonta (psykoedukaatio) on aina keskeinen osa kuntoutusprosessia. Sen tavoitteena on lisätä lapsen tai nuoren, vanhempien ja muiden tärkeiden lähiaikuisten tietämystä ja ymmärrystä lapsen sensomotorisista vaikeuksista, tuen tarpeista sekä mahdollisista samanaikaishäiriöistä. Tietoa ja tukea antamalla pyritään vahvistamaan lapsen ja perheen valmiuksia tulla toimeen motoristen vaikeuksien kanssa sekä löytämään keinoja uusien taitojen harjoitteluun ja selviytymään arjesta.
• Laadultaan korkeatasoisia kansainvälisiä DCD-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksia on toistaiseksi vähän. Tutkimusinterventioiden sisältö ja toteutus poikkeavat suomalaisesta kuntoutuskäytännöstä ja -ajattelusta, mutta ne voivat antaa ideoita ja suuntaa kuntoutuksen arviointiin, suunnitteluun ja toteutukseen.
• Yksilöllinen harkinta kuntoutuksesta on aina tarpeen tehdä monialaisena yhteistyönä.
• Kuntoutustutkimusta on julkaistu eniten tehtäväsuuntautuneiden interventioiden vaikuttavuudesta kouluikäisillä lapsilla.
  • CO-OP (Cognitive Orientation to daily Occupational Performance) «Tehtäväsuuntautuneilla interventioilla saattaa olla vaikuttavuutta motoriseen suoriutumiseen lapsilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD).»C, «Cognitive Orientation to Daily Occupational Performance (CO-OP) -interventio kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»33
  • NTT (Neuromotor Task Training) «Neuromotor Task Training (NTT) interventio kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»34, «Neuromotor Task Training (NTT) may improve motor performance of children with developmental coordination disorder when compared to no-intervention or Wii-Fit training but trustworthy evidence is missing.»D
  • Mielikuvaharjoittelu «Mielikuvaharjoittelu saattaa vahvistaa motorista suoriutumista harjoittelemattomuuteen verrattuna lapsilla, joilla on keskivaikea tai vaikea kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD). Vaikutuksen suuruus lienee samankaltainen kuin havaintomotorisen harjoittelun.»C ja se yhdistettynä toiminnan havainnointiin «Combined action observation and motor imagery (AO+MI) in children with developmental coordination disorder (DCD)»35
• Prosessisuuntautuneista (kehon toiminnot) interventiomenetelmistä on toistaiseksi vain vähäistä näyttöä DCD:n kuntoutuksessa. Prosessisuuntautuneet menetelmät ovat kuitenkin tärkeitä pienten lasten kuntoutuksessa «Varhaislapsuus ja kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) tai kehityksellisen koordinaatiohäiriön riski»28.
• Interventioista, jotka lisäävät lasten ja nuorten osallistumista, on toistaiseksi vähän tutkimusta. Tuen vaikuttavuutta osallistumiseen on mitattu harvoin «CO-OP-interventio (The cognitive orientation for daily occupational performance) saattaa edistää osallistumista 5–12-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD).»C.
• Kuntoutuksen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa tulee valittujen kuntoutuksen sisältöjen vastata ikätasoisen kehityksen tukemista.
• DCD-diagnoosin saaneen lapsen tai nuoren kuntoutus suunnitellaan ja kirjataan aina yksilölliseen kuntoutussuunnitelmaan «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164488/STM_2022_17_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y»10.
• Kuntoutumisprosessia on seurattava säännöllisesti, jotta valitut kuntoutusmuodot vastaavat lapsen tai nuoren tarpeita oikea-aikaisesti.
• Suositus 14: On suositeltavaa, että fysioterapeutin tai toimintaterapeutin arvio ja lapsen tai nuoren arjen tukitoimien suunnittelu, vanhempien ohjaus ja tarvittaessa kuntoutusinterventio alkavat mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lapsella tai nuorella todetaan sensomotorisen kehityksen viivettä, joka heikentää hänen toimintakykyään arjessa.

Fysioterapia

• Fysioterapeutin on tärkeää tietää lapsen kehityksellisestä historiasta, onko aikaisemmassa sensomotorisessa kehityksessä ollut viitteitä koordinaation tai motorisen säätelyn vaikeuksista, kuten hidas sensomotorinen kehitys, haluttomuus kiipeilyyn, liikkumisen tai liikunnan välttely, hyppimisen ja liikkeiden yhdistämisen vaikeus, toistuva kaatuilu, pyöräilyn oppimisen hitaus, luistelemaan ja hiihtämään oppimisen vaikeus ja voimantuoton epäsuhta tehtävään nähden «CanChild. Recognizing and Referring Children with ...»82.
• Kuntoutumisen tavoitteena on puutteellisen tai uuden motorisen taidon oppiminen sekä taitojen monipuolinen siirtäminen lapsen arkiympäristöön.
• Kuntoutuksen aikana lapsi harjoittelee uutta taitoa hänelle merkityksellisten ja ikään sopivien tavoitteiden kautta. Motoristen taitojen oppimisella on aina yhteys lapsen osallistumisen tavoitteisiin (ICF-toimintakykyluokitus).
• Tärkeää harjoittelussa on saada lapsen lähi-ihmiset ja arkiympäristö mukaan tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Fysioterapeutin tutustuminen lapsen arkiympäristöön on keskeistä harjoittelun suunnittelussa.
• Motorisen oppimisen tukemiseksi fysioterapiassa huomioidaan tehtävän ja ympäristön lisäksi yksilöllisesti lapsen tuki- ja liikuntaelinperäiset sekä kehotietoisuuden ja havaintomotoriikan vaikeudet. Harjoittelussa huomioidaan muun muassa tasapaino, koordinaatio, hienomotoriikka, voimantuotto ja -säätely, lihasvoima ja -kunto sekä motoristen perustaitojen yhdistäminen toisiinsa sulaviksi liikekokonaisuuksiksi huomioiden motorinen suunnittelu, ajoitus ja tarkkuus (esim. juoksun ja hypyn yhdistäminen) «Kauranen K. Motoriikan säätely ja motorinen oppimi...»83.
• Eniten tutkimusnäyttöä on fysioterapian tehtäväsuuntautuneista menetelmistä, joissa kuntoutuksen tavoitteet kohdentuvat yksilön suorituksiin.
• Toimintaan yhdistetyillä tehtävä- tai prosessisuuntautuneilla interventioilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia motorisiin toimintoihin ja taitoihin lapsilla, joilla on DCD «Activity-oriented intervention and body function oriented intervention combined with activities may have positive effect on motor function and skills in children with DCD.»C.
• Tehtäväsuuntautunut harjoittelu saattaa olla keskivartaloharjoittelua tehokkaampi tasapainon hallinnan vahvistamisessa, mutta luotettava näyttö puuttuu «Tehtäväsuuntautunut harjoittelu saattaa vahvistaa tasapainon hallintaa keskivartaloharjoittelua tehokkaammin lapsilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD), mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
• Tehtäväsuuntautunut harjoittelu saattaa vahvistaa lihasvoimaharjoittelua tehokkaammin asennon hallintaa. Vaikutuksen suuruus verrattuna lihasvoimaharjoitteluun näyttäisi olevan vähintään kohtalainen «Tehtäväsuuntautunut harjoittelu saattaa vahvistaa asennon hallintaa lihasvoimaharjoittelua tehokkaammin lapsilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD). Vaikutuksen suuruus verrattuna lihasvoimaharjoitteluun näyttäisi olevan vähintään kohtalainen.»C.
  • NTT (Neuromotor Task Training) saattaa edistää motorista suoriutumista lapsilla, joilla on DCD, kun verrataan lapsiin, jotka eivät saaneet kuntoutusta tai jotka harjoittelivat Wii-Fit-videopelillä, mutta luotettava näyttö puuttuu «Neuromotor Task Training (NTT) may improve motor performance of children with developmental coordination disorder when compared to no-intervention or Wii-Fit training but trustworthy evidence is missing.»D, «Neuromotor Task Training (NTT) interventio kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»34.
    • Pienillä aineistoilla tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että liikunnallisista videopeleistä voi olla hyötyä DCD-diagnosoitujen lasten ja nuorten perinteisen kuntoutuksen lisänä «Smits-Engelsman B, Vinçon S, Blank R, ym. Evaluati...»81.
  • Lihasvoimaharjoittelu saattaa parantaa staattista tasapainoa lapsilla, joilla on DCD, mutta luotettava näyttö puuttuu «Lihasvoimaharjoittelu saattaa parantaa staattista tasapainoa lapsilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD), verrattuna lapsiin, jotka eivät ole saaneet interventiota, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
  • Fyysistä kuntoa (lihasvoima ja aerobinen kestävyys) tulisi harjoittaa osana kuntoutusta, koska DCD-kohderyhmän lapsilla on enemmän ylipainoa ja heikommat voimat ja kunto kuin tavanomaisesti kehittyneillä lapsilla «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2. Interventioiden avulla on mahdollista vaikuttaa motoristen taitojen kehittämisen lisäksi myös lihasvoiman ja aerobisen kunnon kehittämiseen «Voiman ja kestävyyskunnon harjoittaminen lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD)»36.
  • Mielikuvaharjoittelu verrattuna harjoittelemattomuuteen saattaa vahvistaa motorista suoriutumista lapsilla, joilla on keskivaikea tai vaikea DCD. Vaikutuksen suuruus lienee samankaltainen kuin havaintomotorisen harjoittelun «Mielikuvaharjoittelu saattaa vahvistaa motorista suoriutumista harjoittelemattomuuteen verrattuna lapsilla, joilla on keskivaikea tai vaikea kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD). Vaikutuksen suuruus lienee samankaltainen kuin havaintomotorisen harjoittelun.»C.
  • Pääosin kokeellisista tutkimuksista saatu alustava tieto viittaa siihen, että toiminnan havainnoimisen ja mielikuvaharjoittelun yhdistäminen saattaa vahvistaa motorista suoriutumista tehokkaammin kuin toiminnan havainnointi tai mielikuvaharjoittelu yksinään «Combined action observation and motor imagery (AO+MI) in children with developmental coordination disorder (DCD)»35.
  • Liikunnallisten videopelien on havaittu parantavan suoriutumista tasapainoa vaativissa tehtävissä «Smits-Engelsman BC, Jelsma LD, Ferguson GD, ym. Mo...»84.
• Koulussa tapahtuvan ohjatun harjoittelun on todettu vahvistavan motorista suoriutumista lapsilla ja nuorilla, joilla on keskivaikea tai vaikea DCD «Yu JJ, Burnett AF, Sit CH. Motor Skill Interventio...»85. Suomen kouluissa on jonkin verran koulufysioterapeutteja «https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/ammatin-kehittaminen/fysioterapeutit-kouluilla/»11, joiden ammattiosaamista on suositeltavaa hyödyntää.
• Harrastuksiin ja omatoimiseen liikkumiseen ohjaaminen on tärkeää motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi «Setänen S. Prediction of neurodevelopment and neur...»10, «Yu JJ, Burnett AF, Sit CH. Motor Skill Interventio...»85, «Wocadlo C, Rieger I. Motor impairment and low achi...»86.

Toimintaterapia

• Lapsilla tai nuorilla, joilla epäillään DCD:tä tai on diagnosoitu DCD, esiintyy usein sensomotoriikan ongelmien vuoksi vaikeuksia arjen toiminnoissa, leikeissä, oppimisessa tai vapaa-ajantoiminnoissa. Toimintaterapian tavoitteena on mahdollistaa osallisuus omassa ympäristössä tukemalla lapsen tai nuoren kehitystä toimijana.
• Toimintaterapiaa voidaan toteuttaa eri viitekehyksillä kunkin lapsen tai nuoren tarpeen ja kehitystason mukaan. Kognitiivista viitekehystä (esim. CO-OP-menetelmää «Cognitive Orientation to Daily Occupational Performance (CO-OP) -interventio kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»33) käytetään usein kouluikäisten kanssa ja pienempien lasten kanssa puolestaan kehityksellisiä viitekehyksiä (esim. sensorisen integraation terapiaa).
• On suositeltavaa, että toimintaterapia aloitetaan mahdollisimman pian DCD:hen viittaavien oireiden tunnistamisen jälkeen. Ennen 5 vuoden ikää aloitetulla kuntoutuksella (lapsilla, joilla on DCD:n riski) ajatellaan olevan positiivisia vaikutuksia motorisiin taitoihin ja sitä kautta taitojen saavuttamiseen ja osallistumiseen arjessa. «Varhaislapsuus ja kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) tai kehityksellisen koordinaatiohäiriön riski»28
• DCD:hen saattaa liittyä aistitiedon käsittelyn ongelmia «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja aistitiedon prosessoinnin vaikeudet»25. Lapset, joilla on aistitiedon käsittelyn ongelmia ja/tai dyspraksiaa, ohjautuvat maassamme usein sensorisen integraation terapiaan (ASI®) «https://www.ice-asi.org/about-ayres-si/»12.
• Jos käsialassa tai kirjoittamisessa on haasteita, tehtäväsuuntautunut hienomotorinen harjoittelu (esim. CO-OP-menetelmän tavoitteena) voidaan sisällyttää kuntoutukseen, mikäli lapsi tai nuori kokee hienomotoriset haasteet merkityksellisinä ja osallistumistaan rajoittavana asiana.
• Ympäristötekijöihin kohdistuvat toimenpiteet, kuten lähiympäristön ohjaus, fyysisen ympäristön muutokset ja apuvälineet, kuuluvat oleellisena osana tehtävä- ja prosessisuuntautuneisiin menetelmiin.
• Eniten tutkimusnäyttöä on toimintaterapian tehtäväsuuntautuneista menetelmistä, joissa kuntoutuksen tavoitteet kohdentuvat yksilön suorituksiin. Erityisesti CO-OP-interventiolla saattaa olla vaikuttavuutta 6-vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten motoriseen suoriutumiseen «Tehtäväsuuntautuneilla interventioilla saattaa olla vaikuttavuutta motoriseen suoriutumiseen lapsilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD).»C.
• CO-OP-interventio saattaa saada aikaan muutoksia motorisilla sekä tarkkaavuuteen ja tunteiden säätelyyn liittyvillä aivoalueilla ja hermoverkkoyhteyksissä «Havaitut aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset CO-OP-intervention jälkeen kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»37.
• Vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty CO-OP:n vaikutusta lapsen tai nuoren osallistumisessa tapahtuvaan muutokseen «CO-OP-interventio (The cognitive orientation for daily occupational performance) saattaa edistää osallistumista 5–12-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD).»C.

Samanaikaishäiriöiden kuntoutus

Muut terapiamuodot

• Lapsella voi olla myös muita yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa määriteltyjä terapioita, kuten musiikki-, allas- tai ratsastusterapiaa, mutta näiden terapiamuotojen vaikuttavuudesta lasten DCD:n kuntoutusmuotona ei ole tutkimuksia.
• Tanssiterapian vaikutuksesta DCD:hen on julkaistu yksi tutkimus «Musiikin, kehon liikkeiden ja tanssin interventio-ohjelma kehityksellisessä koordinaatiohäiriössä (DCD)»38.
• Mahdolliset mielialahäiriöt hoidetaan häiriöiden tavanomaisten alueellisten käytänteiden mukaisesti. Perheneuvolaan voi hakeutua DCD:hen liittyvissä psyykkisissä ongelmissa, kuten mielialaan, ahdistuneisuuteen, tarkkaavuuteen tai käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa (ks. Käypä hoito -suositukset: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)»4, «ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käyp...»43 ja Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret) «Kehityksellinen kielihäiriö (kielellinen erityisvaikeus, lapset ja nuoret)»5, «Kehityksellinen kielihäiriö (kielen kehityksen häi...»46).

Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen tukitoimet

• Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun (perusopetus, tutkintokoulutukseen valmentava koulutus, toinen aste) tehtävänä on tunnistaa lapsen tai nuoren sensomotorisen kehityksen ja motorisen oppimisen vaikeudet (mukaan lukien DCD) ja antaa tukea välittömästi tuen tarpeen ilmetessä «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022. Määrä...»87, «Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014. M...»88, «Peruskoulun opetussuunitelman perusteet, 2014. Mää...»89, «Laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta 2021. 1183/...»90, «Perusopetuslaki 1998. 628/21.8.1998 https://finlex...»91, «Lukiolaki 2018. 714/10.8.2018 https://www.finlex.f...»92, «Laki ammatillisesta opetuksesta 2017. 531/11.8.201...»93, «Seulontalomakkeita ja -kyselyitä motoristen vaikeuksien ja toimintakyvyn kartoittamiseen»9, «Leikki ja kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) riski. Vaarantuuko tasavertainen osallistuminen?»27, ks. video Varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuudet tunnistaa ja tukea lasta tai nuorta, jolla on DCD «Varhaiskasvatuksen ja koulun mahdollisuudet tunnistaa ja tukea lasta tai nuorta, jolla on DCD (video)»3.
  • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti on tärkeää tunnistaa vuosiluokilla 1–2 sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin «Peruskoulun opetussuunitelman perusteet, 2014. Mää...»89.
• Tuen yksilöllisyys ja intensiteetti tulee sovittaa tuen tarvetta vastaavaksi. Tuen suunnittelu tapahtuu motorisia taitoja ja oppimista arvioimalla yhteistyössä lapsen tai nuoren ja huoltajien kanssa.
  • Jos varhaiskasvatuksen ja esi- tai perusopetuksen tuki ei riitä, ohjataan lapsi tai nuori terveydenhuollon (fysio- tai toimintaterapeutin) arvioon «Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2022. Määrä...»87, «Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014. M...»88, «Peruskoulun opetussuunitelman perusteet, 2014. Mää...»89.
  • Moniammatillisen ryhmän ja perheen yhteistyössä päättämät merkitykselliset tavoitteet sisältävä, toteutettavissa oleva motoristen taitojen oppimiseen liittyvä tuki kirjataan osaksi lapselle tai nuorelle tehtävää henkilökohtaista kasvun tai oppimisen suunnitelmaa, johon kirjataan, millaista tukea tarjotaan sekä tuen tarjoamisen paikka ja tekijät. Tuen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa.
  • Erityisen tuen sisällöt kirjataan
    • lukiossa ja tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA) opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan «Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perus...»94, «Lukiolaki 2018. 714/10.8.2018 https://www.finlex.f...»92
    • ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan «Laki ammatillisesta opetuksesta 2017. 531/11.8.201...»93.
• Varhaiskasvatuksessa tai koulukontekstissa tehtyjä kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksia on toistaiseksi vielä vähän. On kuitenkin näyttöä siitä, että kohdennetulla tasapainon ja perusmotoristen taitojen harjoittelulla on myönteinen vaikutus erityisesti niiden lasten motoriseen suoriutumiseen, joilla on tällä alueella puutteita.
  • Perusmotorisiin taitoihin kohdennetun systemaattisen harjoittelun (6–10 viikkoa) varhaiskasvatuksessa on havaittu edistävän motoristen taitojen oppimista 3,5–6-vuotiailla lapsilla, joilla on DCD:n riski «Perusmotorisiin taitoihin kohdennettu harjoittelu varhaiskasvatuksessa tukee motoristen taitojen oppimista 3,5–6-vuotiailla lapsilla, joilla on kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) riski»29.
  • Kouluissa toteutettu interventio ilmeisesti parantaa motorisia taitoja tavallista liikunnanopetusta ja terapiakontekstissa annettua tukea tehokkaammin «Targeted motor skill interventions implemented in school settings may improve motor skills among 5-12 years children with DCD or at-risk for DCD compared to conventional physical education lessons or to therapeutically oriented interventions.»B.
  • Koulujen motoriikan tukikerhot (Moto-kerho) ovat yksi toimintamalli, jolla alakouluissa on onnistuneesti tuettu sellaisten lasten motorista oppimista, joilla epäillään DCD:tä «Reinikka O, Sääkslahti A, Luukkonen E. Ensimmäisel...»95, «Sääkslahti A, Cantell M. MOTO-kerho: Motoristen pe...»96, «Reinikka O, Sääkslahti A, Luukkonen E. Motorista k...»97.
  • Partnering for Change -yhteistoimintamallissa (P4C-malli) toimintaterapeutti tukee yhdessä opetushenkilöstön kanssa lapsen toimintaedellytyksiä kouluympäristössä «Yhteisöllisen kuntoutuksen periaatteita noudatteleva Partnering for Change -malli (P4C)»39, «https://canchild.ca/en/research-in-practice/current-studies/partnering-for-change»13.

Muut hoidot

Omahoito

• Mitä enemmän lapsen osallistuminen harrastustoimintaan tai vapaa-ajan liikkumiseen ikäisiin verrattuna vähenee, sitä suurempi on omahoidon «Seulontalomakkeita ja -kyselyitä motoristen vaikeuksien ja toimintakyvyn kartoittamiseen»9 merkitys.
• Lapsen voi olla turvallisempaa ja mielekkäämpää aloittaa liikkuminen ja harrastustoimintaan tutustuminen läheisen kanssa, jolloin suorituspaineet vähenevät.
• Omahoidon tavoitteena on lisätä läheisten ymmärrystä lasten liikunnallisista tarpeista ja tukea läheisiä lapsen kannustamisessa liikunnan ja erilaisten harrastusten pariin.
• Läheisen liikkumiseen kannustava esimerkki tukee lapsen motivaatiota liikunnalliseen elämäntapaan tutustumiseen ja sen omaksumiseen.
• Alle 8-vuotias lapsi tarvitsee terveen kehityksen ja kasvun tueksi vähintään kolme tuntia liikkumista päivän aikana: vauhdikasta liikuntaa tunnin verran sekä reipasta ulkoilua ja kevyttä liikuntaa kaksi tuntia (ks. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset 2016 «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75405/OKM21.pdf?sequence=1&isAllowed=y»14).
• Lapsi (7–17 v) tarvitsee reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunnin päivässä. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulee välttää. (Ks. Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille «https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162984»15.)
• Maksuton materiaali huoltajille motorisen oppimisen vaikeuksista «https://cp-liitto.fi/wp-content/uploads/2022/02/Mita-vanhemman-on-hyva-tietaa-motorisen-oppimisen-vaikeuksista.pdf»16.

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 5.6.2024 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Harri Arikka: Sivutoimet: Lastenneurologi; Mehiläinen Neo, Turku. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: osallistuminen Jazz Pharmaceuticalsin kustantamana kongressiin. Muut sidonnaisuudet: osa-aikainen vastaanottotoiminnan harjoittaminen (Medishare Oy). Erittäin vähäinen määrä Orion Oyj:n ja Optomed Oy:n osakkeita.

Piritta Asunta: Sivutoimet: tuntiopettaja; Turun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius – Jyväskylän yliopisto ja Vierumäen urheiluopisto. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Niilo Mäki Instituutti. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Suomen Punaisen Ristin Ahos-säätiö. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen edustaja ISR-DCD-tutkijoiden työryhmässä (2019–2022). Ohjaushankkeet: THL:n TOIMIA-verkoston lasten ja nuorten toimintakyky -asiantuntijatyöryhmä. Muut sidonnaisuudet: Lisenssitulo tai tekijänpalkkio: PS-kustannus.

Aulikki Lano: Tutkimusrahoitus: Arvo ja Lea Ylppö Säätiö ja Lastentautien tutkimussäätiö. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Luentopalkkio: Suomen NDT-Yhdistys. Muut sidonnaisuudet: Orionin osakkeita.

Sini Martikainen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lasten Fysioterapia ry; hallituksen jäsen.

Helena Mäenpää: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Dextra/Pihlajalinna. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: luentomaksuja, Suomen Kuntoutuskouluttajat. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Esmac Ateena 2023, HUS. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lääkäriliiton kuntoutuksen erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja, CP-liiton kuntoutusvaliokunnan jäsen. Muut sidonnaisuudet: Orionin osakkeita.

Krista Nuotio: Sivutoimet: osastonlääkäri; HUS neurologia, Peijaksen sairaala, yksityisvastaanotto; Terveystalo (Kamppi ja Leppävaara). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Helsingin lääkäripäivien ohjelmatyöryhmän jäsen.

Kati Rantanen: Sivutoimet: tuntiopettaja, työnohjaaja; Tampereen yliopisto, Psykologian opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Luentopalkkio: Hogrefe Psykologien kustannus Oy, Epilepsialiitto.

Heli Sätilä: Tutkimusrahoitus: Arvo ja Lea Ylppö Säätiön tutkimusraha. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: VLK (Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus) -yhdistyksen hallituksen jäsen; EACD:n (European Academy of Childhood Disability) Suomen koordinaattori ja edustaja (Suomen Lastenneurologisen Yhdistyksen nimeämänä). Ohjaushankkeet: STM Kuntoutukseen ohjaamisen työryhmä (lasten kuntoutus), työ valmistui 12/22.

Isa Teeriaho: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Professio.

Helena Tigerstedt: Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Sensorisen integraation terapian yhdistys ry; Turun ammattikorkeakoulu; Oulun ammattikorkeakoulu. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Sensorisen integraation terapian yhdistys ry – International Sensory Integration Congress 2022, USA; Evaluation in Ayres Sensory Integration 2023, Tanska; Turun ammattikorkeakoulu – International Sensory Integration Congress 2017 Itävalta, 2018 Kreikka. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valtakunnallinen Lasten ja Nuorten Kuntoutus ry, hallituksen jäsen.

Reetta Tuomisto: Sivutoimet: NDT/Bobath-seniorikouluttaja (kouluttaja); Suomen NDT/Bobath ry. Kouluttaminen eri organisaatioiden lukuun. Koulutus-, konsultointi- ja asiantuntijatoimintaa: Suomen NDT/Bobath ry, Lasten Fysioterapia ry ja Helsingin kaupunki. Korvaukset kongressi- ja seminaarikuluista: Suomen Fysioterapeutit ry, Lasten Fysioterapia ry. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Fysioterapeutit ry, Lasten Fysioterapia ry. Muut sidonnaisuudet: 4Fysio Oy, osakasomistaja.

Helena Viholainen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.