Takaisin Tulosta

Lasten ja nuorten kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) -suosituksen terminologiaa

Lisätietoa aiheesta
Käypä hoito -työryhmä Lasten ja nuorten kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD)
5.6.2024

Aistitiedon käsittely

Hermostollinen prosessi, jossa kehosta ja ympäristöstä tulevaa aistitietoa käsitellään, yhdistetään ja jäsennetään, mikä mahdollistaa kehon tehokkaan käytön ympäristössä / sensorinen prosessointi

Assosiatiiviset liikkeet

Assosiatiiviset liikkeet viittaavat ei-tahdonalaisiin ja ei-toiminnallisiin spontaaneihin liikkeisiin, jotka esiintyvät usein suun alueella tai vastakkaisessa kädessä ja tapahtuvat samaan aikaan vaikeiden tai kuormittavien tarkoituksellisten liikkeiden kanssa. Assosiatiiviset liikkeet kuuluvat osana tavanomaiseen kehitykseen, mutta ne vähenevät iän myötä.

Dysmorfinen

Epämuotoinen

Dyspraksia

Motorisen toiminnan ideoinnin, suunnittelun ja toteutuksen ongelma / vaikeus suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjoja

Havaintomotoriikka

Liikkeiden tarkoituksenmukainen säätely käytettävissä olevan havaintotiedon perusteella

Hypotonia

Poikkeavasti vähentynyt lihasjänteys

Kehotietoisuus

Aistitoiminnot, joihin perustuu ruumiin/kehon eri osien keskinäisen aseman aistiminen. Kehotietoisuus sisältää tiedon kaikista kehon osista: koosta, painosta, miltä tuntuu ja miten liikkuu.

Kinestesia

Liikeaisti / liikkeen hahmottaminen

Kognitio

Tiedonkäsittelyyn, muun muassa havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, muistiin, oppimiseen, päättelykykyyn, toiminnanohjaukseen ja kieleen liittyvien mielen toimintojen kokonaisuus

Koordinaatio

Hermoston säätelemä liikkeiden yhteistoiminta, liikkeiden hallinta yhdistämällä osaliikkeitä mielekkäästi toisiinsa. Toiminnot, joihin perustuu yksinkertaisten ja monimutkaisten tahdonalaisten liikkeiden koordinaatio, oikeassa järjestyksessä suoritettu liikesarja.

Mielikuvaharjoittelu

Mielikuvaharjoittelussa eli visualisoinnissa muodostetaan mielikuva harjoiteltavasta toiminnasta.

Motoriikka

Motoriset toiminnot, liiketoiminnot, liikkeet

Motorinen oppiminen

Motorinen oppiminen määritellään harjoittelun tai aiemman kokemuksen aikaansaamaksi suhteellisen pysyväksi motorisen toiminnan muutokseksi.

Motoriset taidot

Motorisilla taidoilla tarkoitetaan kehon ja sen raajojen tahdonalaisia, tarkoituksellisia ja opittuja asentoja ja liikesarjoja. Motoriset perustaidot jaetaan usein tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidoiksi.

Peililiikkeet

Ei-tahdonalaisia liikkeitä, jotka tapahtuvat samaan aikaan vastapuolen tahdonalaisten liikkeiden kanssa ja ovat niiden kanssa identtisiä.

Peilisolujärjestelmä

Peilisolujärjestelmä (mirror-neuron system) on monta aivoaluetta kattava frontoparietaalinen hermoverkosto, jossa on sekä itse tehtyihin että nähtyihin liikkeisiin reagoivia peilisoluja. Verkosto muovautuu kehityksen aikana ja auttaa ymmärtämään toisten ihmisten aikeita.

Proprioseptiikka

Aistijärjestelmä, jolla yhdistetään aistimukset lihasjänteydestä, nivelten asennoista ja liikkeistä ja erityisesti niihin kohdistuvasta paine- ja liikevastuksesta osaksi somatosensorista liikejärjestelmää. Sen avulla tunnistetaan kehon fyysinen olemus liikkeessä ja eri asennoissa.

Prosessisuuntautunut

Prosessisuuntautuneissa menetelmissä motoristen taitojen oppimisen ongelmien ajatellaan olevan seurausta kehon toiminnoissa (asentotunto, tasapaino, koordinaatio) tai aistijärjestelmissä olevista puutteista, jolloin kuntoutuksen tarkoitus on vähentää tai poistaa näitä puutteita ja parantaa sitä kautta motorisia suorituksia.

Psykoedukaatio

Tiedollinen ohjaus ja neuvonta

Sensomotoriikka

Kehon kyky yhdistää aisti- ja liiketoimintoja

Sensoriikka

Sensoriset toiminnot, aistitoiminnot

Somatosensoriikka

Kehoaisteista (tunto, proprioseptiikka, tasapaino) muodostuva kehotietoisuus / sellaiset aistituntemukset, joiden alkuperä on muualla kuin aistinelimisissä

Tehtäväsuuntautunut

Tehtäväsuuntautuneissa lähestymistavoissa keskitytään suorituksen parantamiseen valikoidussa joukossa tehtäviä. Tehtävien valinnan perusteena on niiden merkityksellisyys ja toimintahaitta henkilölle itselleen tai hänen lähipiirilleen.

Toiminnanohjaus

Tahdonalaisen toiminnan prosessit, jotka mahdollistavat tavoitteellisen toiminnan ja sen sujuvan etenemisen. Toiminnanohjaus edellyttää kykyä valikoida, yhdistää ja käsitellä eri lähteistä tulevaa tietoa.

Visuomotoriikka

Tarkoituksenmukaisten tahdonalaisten liikkeiden suunnittelu ja tuottaminen näköhavainnon pohjalta

Visuospatiaalinen

Avaruudellinen hahmottaminen / tilan hahmottaminen nähdyn pohjalta