Sensory Processing Measure (SPM) ja Sensory Processing Measure Preschool (SPM-P) ovat lasten aistitiedon käsittelyn arviointiin kehitettyjä normitettuja mittareita. SPM- ja SPM-P-kyselylomakkeet on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä muiden arviointimenetelmien kanssa. Huoltajien ja opettajan täyttämät kyselylomakkeet antavat tietoa lapsen aistitiedon käsittelystä ja siitä, miten se mahdollisesti vaikuttaa lapsen motorisen toiminnan suunnitteluun ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa toimimiseen. Opettajien kyselylomakkeen tarkoituksena on tunnistaa ja tuoda keskusteluun varhaiskasvatus- tai kouluympäristön toimintakykyä edistäviä ja rajoittavia sensorisia tekijöitä «Miller-Kuhaneck H, Henry DA, Glennon TJ, ym. Devel...»1. SPM soveltuu 5–12-vuotiaiden lasten ja SPM-P 2–5-vuotiaiden lasten arviointiin. Mittarit perustuvat sensorisen integraation teoriaan. Teorian mukaan aistitiedon käsittely ja integraatio on tärkeä neurobiologinen prosessi, joka vaikuttaa vahvasti kehitykseen.
Mittareilla arvioidaan aistitiedon käsittelyä kahdeksalla asteikolla: osallistuminen ja sosiaaliset taidot (SOC), näkö (VIS), kuulo (HEA), tunto (TOU), kehotietoisuus (BOD), tasapaino ja liikkuminen (BAL), suunnittelu ja oivallukset (PLA) ja aistijärjestelmien kokonaispisteet (TOT). Muutama kysymys koskee maku- ja hajuaistia. Huoltajien SPM-kyselylomakkeessa on 75 väittämää ja opettajien 62 väittämää. Vastaavasti SPM-P-kyselylomakkeessa on sekä huoltajille että opettajille 75 väittämää. Jokaista väittämää arvioidaan neliportaisella asteikolla: ei koskaan, joskus, usein, aina. Väittämistä lasketaan asteikkokohtaiset ja kokonaispisteiden raakapistesummat, jotka kirjataan pisteytyssivulle. Nämä muunnetaan normeihin suhteutetuiksi standardiarvoiksi: T-pisteiksi ja persentiileiksi. Lapsen suoriutuminen asettuu johonkin seuraavista tasoista: 1) tavanomainen, 2) joitakin vaikeuksia (4–16 persentiiliä) ja 3) selviä vaikeuksia (< 3 persentiiliä).
SPM- ja SPM-P-kyselyjä käytettäessä huoltajien ja opettajan samanaikaisesti täyttämät lomakkeet mahdollistavat lapsen suoriutumisen (aistitiedon käsittelyn) vertailun molemmissa ympäristöissä. «Glennon TJ, Miller Kuhaneck H, Hertzberg D. The Se...»2
Standardointi
Sensory Processing Measure -mittarin amerikkalaiseen standardointiotokseen kuului 1 051 lasta, joiden ikä oli 5–12 vuotta «Glennon TJ, Miller Kuhaneck H, Hertzberg D. The Se...»2. Moderoivia muuttujia tarkasteltaessa todettiin, että iän, sukupuolen, etnisen taustan tai sosioekonomisen taustan vaikutus SPM:n pisteisiin oli vain vähäinen eikä niillä ole merkittävää vaikutusta testitulosten tulkintaan. Tämän takia raakapisteet siirretään yhteen tulostustaulukkoon, jonka avulla raakapisteet muutetaan T-pisteiksi. «Parham LD, Ecker C, Miller Kuhaneck H ym. SPM Sens...»3
Sensory Processing Measure Preschool -standardointiotokseen kuului 651 lasta, joiden ikä oli 2–5 vuotta, mutta jotka oli valittu muuten samoin demografisin perustein kuin SPM-otoksen lapset «Glennon TJ, Miller Kuhaneck H, Hertzberg D. The Se...»2. Moderoivien muuttujien tarkastelussa kuitenkin todettiin, että tässä ikäryhmässä tulosten tulkintaan tarvitaan kaksi tulostustaulukkoa, joiden avulla raakapisteet muutetaan T-pisteiksi. 2-vuotiaille on oma tulostustaulukko ja 3–5-vuotiaille yhteinen tulostustaulukko. «Ecker C, Parham LD, Miller Kuhaneck H ym. SPM-P Se...»4
Reliabiliteetti
SPM-mittarin huoltajien kyselyn sisäisen konsistenssin (eli yhdenmukaisuuden) ja toistomittauksen kertoimien on raportoitu olevan 0,77–0,95 ja 0,94–0,98 «Parham LD, Ecker C, Miller Kuhaneck H ym. SPM Sens...»3. Huoltajien lomakkeen kysymysten kykyä erotella tavanomaisesti kehittyneet lapset lapsista, joilla on sensorisen integraation ongelmia, analysoitiin testin kehittelyn aikana (ESP) the Wilcoxon Signed Rank -testillä jokaisen kysymyksen osalta. Analyysi osoitti tilastollisesti merkitsevän eron (p ≤ 0,05) 84 kysymyksen kohdalla 192 kysymyksestä «Johnson-Ecker CL, Parham LD. The evaluation of sen...»5. Opettajien kyselyn sisäisen konsistenssin kertoimet asettuivat välille 0,75–0,95 ja toistomittaus (test-retest) välille 0,95–0,98 «Parham LD, Ecker C, Miller Kuhaneck H ym. SPM Sens...»3. Opettajien lomake erotteli hyvin tavanomaisesti kehittyneet lapset lapsista, joilla oli aistitiedon käsittelyyn liittyviä haasteita. Tavanomaisesti kehittyneet lapset luokiteltiin oikein 92,3-prosenttisesti ja lapset, joilla oli aistitiedon käsittelyyn liittyviä haasteita 72-prosenttisesti «Miller-Kuhaneck H, Henry DA, Glennon TJ, ym. Devel...»1. SPM-manuaalissa on raportoitu mittarin sisäisestä konsistenssista, toistomittauksista sekä mittausvirheen ja luottamusvälin laskemisesta
SPM-P:n sisäinen konsistenssi analysoitiin Cronbachin alfaa käyttämällä ja todettiin hyväksi sekä kodin että varhaiskasvatuksen kyselyssä (yli 0,70). Toistomittauksen (test-retest) tulos 2 viikon kuluttua oli erinomainen (yli 0,90). «Glennon TJ, Miller Kuhaneck H, Hertzberg D. The Se...»2
Validiteetti
SPM pohjaa kahteen aikaisempaan kyselylomakkeeseen the Evaluation of Sensory Processing (ESP) ja the School Assessment of Sensory Integration (SASI). Molemmat testit arvioitiin asiantuntijoiden toimesta, ja SPM-mittariin sisällytettiin kysymyksistä ainoastaan ne, joiden oli arvioitu mittaavan aistijärjestelmien toimintaa, praksiaa ja sosiaalista osallistumista. «Miller-Kuhaneck H, Henry DA, Glennon TJ, ym. Devel...»1 Rakennevaliditeetin osalta SPM:n kehittämistyön aikana on tehty faktorianalyysejä, joita on kuvattu manuaalissa laajasti. Brown ym. ovat tutkineet SPM:n rinnakkaisvaliditeettia suhteessa Sensory Profile -kyselyyn 5–10-vuotialla lapsilla (n = 30). SPM:n huoltajien lomake ja Sensory Profile korreloivat merkittävästi keskenään (rho = 0,86, p < 0,01). Suurin osa Sensory Profile- ja SPM-lomakkeen asteikoista korreloivat merkittävästi keskenään. Merkitsevät asteikkojen korrelaatiot vaihtelivat 0,37:n (p < 0,05) ja 0,77:n (p < 0,01) välillä. Myös opettajien lomakkeiden todettiin korreloivan merkitsevästi keskenään (rho = 0,74, p < 0,01). Samoin suurin osa koululomakkeiden asteikoista 0,36 (p < 0,05) – 0,75 (p < 0,01). «Brown T, Morrison IC, Stagnitti K. The Convergent ...»6
SPM-P:n sisältö- ja rakennevaliditeettia on arvioitu asiantuntijoiden tekemällä tarkastelulla, faktorianalyyseillä, vertaamalla Sensory Profile- ja Infant Toddler Sensory Profile -kyselyihin ja tutkimalla mittarin kykyä tunnistaa lapset, joilla on erityisesti sensorisen integraation ongelmia. Prosessit, joilla sisältö- ja rakennevaliditeettia on tutkittu, on kuvattu yksityiskohtaisesti manuaalissa. «Glennon TJ, Miller Kuhaneck H, Hertzberg D. The Se...»2, «Ecker C, Parham LD, Miller Kuhaneck H ym. SPM-P Se...»4
SPM- ja SPM-P-mittareiden kehitystyön aikana tehdyt tutkimukset osoittavat niiden psykometristen ominaisuuksien (mm. sisäinen konsistenssi, erotteleva- ja rakennevaliditeetti) olevan hyvät. Tätä päätelmää tukevat myös tutkimukset, joita on tehty muissa maissa mittarin englanninkielistä versiota tai käännöstä käyttöön otettaessa, esimerkiksi Australiassa, Etiopiassa «Hadgu H, Zeleke S. Adaptation and validation of th...»7 ja Kiinassa «Lai CY, Chung JC, Chan CC, ym. Sensory processing ...»8, «Alkhalifah SM, AlArifi H, AlHeizan M ym. Validatio...»9.
Tulosten tulkinta
SPM- ja SPM-P-mittareiden käyttöön, tulosten tulkintaan ja tulkinnan tueksi suositellaan koulutusta mittareiden käytöstä.
Käytettävyys
SPM- ja SPM-P-mittarit on kulttuurisesti käännetty Tanskaan, Suomeen, Norjaan, Ruotsiin, Kiinaan «Lai CY, Chung JC, Chan CC, ym. Sensory processing ...»8 ja arabimaihin. «Alkhalifah SM, AlArifi H, AlHeizan M ym. Validatio...»9, «Jorquera-Cabrera S, Romero-Ayuso D, Rodriguez-Gil ...»10. Niitä käytetään alkuperäisinä Australiassa ja Uudessa-Seelannissa «Brown T, Morrison IC, Stagnitti K. The Convergent ...»6. SPM-mittarin soveltuvuudesta Suomessa käytettäväksi on tehty pilottihanke 2011 «Parham LD, Ecker C, Miller Kuhaneck H ym. SPM Sens...»11. Pilottihankkeen tavoitteena oli saada tietoa suomeksi käännettyjen lomakkeiden käyttökelpoisuudesta, erityisesti väittämien ymmärrettävyydestä ja niihin vastaamisen helppoudesta. Hankkeeseen osallistui 30 toimintaterapiaan lähetettyä lasta tai heidän huoltajaansa eri puolilta Suomea. Lasten ongelmat vaihtelivat autismista visuo- ja karkeamotorisiin koordinaatiohäiriöihin. Lapsista 23 oli poikia ja 7 tyttöjä. Ikäjakauma oli 5 vuotta 2 kuukautta – 8 vuotta 11 kuukautta. Pilottihankkeen tuloksena todettiin, että suurin osa huoltajista ja opettajista koki kyselylomakkeen väittämät ja niihin vastaamisen melko helpoksi. SPM-mittarin todettiin soveltuvan Suomessa käytettäväksi.
SPM-P-mittarin soveltuvuutta Suomessa käytettäväksi «Ecker C, Parham LD, Miller Kuhaneck H ym. SPM-P Se...»4 on myös tarkasteltu 47:n terapiassa käyvän lapsen otoksella. Lapsista 5 oli 2-vuotiaita ja 42 oli 3–5 vuotiaita (28 poikaa ja 19 tyttöä). Huoltajien täyttämiä lomakkeita palautui 38 ja varhaiskasvatuksen lomakkeita 25. Lomakkeiden vastauksia verrattiin amerikkalaiseen kliiniseen otokseen. Tunnuslukujen perusteella suomalaisten keskiarvot ja -hajonnat ovat lähes täysin samalla tasolla lähes kaikilla asteikoilla kuin alkuperäisen aineiston, vaikka suomalainen aineisto on huomattavasti pienempi. Asteikot näyttävät siis toimivan Suomessa hyvin samansuuntaisesti kuin Yhdysvalloissa. Suomalaisen pilottiaineiston perusteella molempien kyselylomakkeiden reliabiliteetti eli sisäinen johdonmukaisuus eri asteikoissa oli pääosin hyvä. SPM-kysely onkin levinnyt Suomessa laajasti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaterapeuttien käyttöön osana lasten tutkimusta.
Sensory Processing Measure -mittarista on julkaistu päivitetty versio SPM-2 tämän Käypä hoito -suosituksen laatimisen aikana. Suomenkielinen versio on suunniteltu julkaistavaksi keväällä 2024. Päivitetyssä versiossa kohderyhmän ikäjakaumaa on laajennettu aikuisuuteen saakka.
Rajoitukset
Kysely pohjaa vain amerikkalaiseen normiaineistoon. Kyselyä ei ole suunnattu erityisesti kehityksellisen koordinaatiohäiriön tunnistamiseen, mutta se kartoittaa sosiaalista osallistumista, praksiaa ja arjen toimintakykyä.