Tähän lisätietomateriaaliin on koottu lasten ja nuorten motoriikan testaamiseen soveltuvia testejä silloin kun epäillään kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD). Valittaessa testiä lapsen tai nuoren motoristen taitojen arviointiin on tärkeää varmistaa testin pätevyys (validiteetti), toistettavuus (reliabiliteetti) sekä käyttökelpoisuus. Lisäksi tulosten tulkittavuus (kuten katto- ja lattiaefektit) on edellytys arviointimenetelmän laadukkaalle käytölle. Kun testin pistemäärä pysyy lähes samanlaisena lyhyen ajanjakson jälkeen saman mittaajan mittaamana (testi-uusintatesti, intra-rater reliability) tai toisen mittaajan mittaamana (inter-rater reliability), voidaan testin toistettavuutta pitää hyvänä. Luotettavuuden mittarina pidetään myös testin eri osioiden hyvää sisäistä yhdenmukaisuutta (item consistency). Testin pätevyyttä arvioitaessa keskeisiä ovat testin kyky erottaa ryhmät toisistaan (known group validity), testin muutosherkkyys (sensitivity to change tai responsiveness), herkkyys (sensitiivisyys; tunnistetaan poikkeavasti kehittyneet) ja tarkkuus (spesifisyys; tunnistetaan tavanomaisesti kehittyneet). Kliinisessä tutkimuksessa tulisi valita psykometrisiltä ominaisuuksiltaan tilanteeseen sopivin testi.
Opas toimintakyvyn mittarin arviointiin, THL ks. «https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/toimia-tietokanta/opas-toimintakykymittareiden-arviointiin»1; Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö ks. «https://www.duodecimlehti.fi/duo94223»2.
Alla on lueteltu sekä kirjallisuuskatsauksiin «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»1, «Griffiths A, Toovey R, Morgan PE, ym. Psychometric...»2, «Lee EJ, Zwicker JG. Early identification of childr...»3 perustuen yleisimmin käytetyt että Suomen lastenneurologisille työryhmille tehdyn kyselykartoituksen perusteella Suomessa yleisimmät kliinisessä käytössä olevat yli 5-vuotiaiden motoriikkaa arvioivat testistöt.
Yleisimmät motorisia taitoja arvioivat testit
Yleisimmin käytetyt yli 5-vuotiaiden motorisia taitoja arvioivat testistöt ovat Movement Assessment Battery for Children-2 (MABC-2) «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja MABC-2- ja BOT-2-testit»1, Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-2 (BOT-2) «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja MABC-2- ja BOT-2-testit»1, Test of Gross Motor Development-2 (TGMD-2/TGMD-3) ja Zurich Neuromotor Assessment Battery (ZNA-2).
Motorisia taitoja ja valmiuksia, sensomotoriikan laatua, praksiaa ja visuomotoriikkaa arvioivia testejä
Lisäksi yleisimmät yli 5-vuotiaille tarkoitetut testistöt, jotka arvioivat motorisia taitoja ja valmiuksia, sensomotoriikan laadullisia ongelmia, jäljittelytaitoja (praksiaa) tai visuomotoriikkaa, ovat Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT) «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Sensory Integration and Praxis tests (SIPT)»2, Miller Function & Participation Scales (M-Fun), Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration with Supplemental Developmental Tests of Visual Perception and Motor Coordination, 6.painos, (VMI Beery-6) ja NEPSY-II Lasten neuropsykologinen tutkimus.
| Testi* | Arvioitavat osa-alueet (määrällinen/laadullinen) | Ikä | Arvioinnin kesto | Diagnostiset katkaisupisteet / vaikeusasteen määrittely | Käyttötarkoitus | Testin tyyppi | Normatiivinen otos (vuosi) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| * MABC-2 = Movement Assessment Battery for Children-2; BOT-2 = Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-2; TGMD-2 = Test of Gross Motor Development-2; NSMDA = Neurological Sensory Motor Developmental Assessment; SIPT = Sensory Integration and Praxis test, M-FUN = Miller Function & Participation Scales; Beery VMI-6 = Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration with Supplemental Developmental Tests of Visual Perception and Motor Coordination; ZNA = Zurich Neuromotor Assessment Battery | |||||||
| MABC-2 «Henderson SE, Sugden DA Barnett AL. Movement Asses...»4 | Karkea- ja hienomotoriikka (määrällinen, laadullisia piirteitä ei pisteytetä) |
3–16 v | 20–40 min | Liikennevalot: vihreä = normaali keltainen = riski punainen = motorinen vaikeus (< 6 %) (-2 SD) Raja-arvo diagnoosille: standardipistemäärä ≤ 7 |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 1 172 lasta, Iso-Britannia (2006), ei suomalaisia normeja |
| BOT-2 «Bruininks R, Bruininks B. Bruininks Oseretsky Test...»5 | Karkea- ja hienomotoriikka | 4–21 v | 40–60 min | Standardipistemäärä > 70 selvästi yli keskitason 60–69 yli keskitason 41–50 keskitaso 31–40 alle keskitason (-1 - -2 SD) < 30 selvästi alle keskitason (-2 SD) Raja-arvo diagnoosille: standardipistemäärä ≤ 40 |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 1 520 lasta, USA (2005), ei suomalaisia normeja |
| TGMD-3 «Ulrich D. Test of Gross Motor Development (3rd 330...»6 | Karkeamotoriikka | 3–10 v | 15–20 min | Indeksipistemäärä: > 129 erittäin kehittynyt 120–129 erinomainen 110–119 yli keskitason 90–109 keskitason 80–89 alle keskitason 70–79 mahdollisesti motoriikan häiriö tai viive < 70 motoriikan häiriö tai viive Persentiilit: 5 %, indeksipistemäärä 76 |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Kriteeriperustaiset normit | 862 lasta, USA (2014–2017), suomalaiset viitearvot 374 lasta |
| ZNA-2 «Kakebeeke TH, Caflisch J, Largo RH ym. Zürcher Neu...»7 | Karkea- ja hienomotoriikka, Assosiatiiviset liikkeet |
3–18 v | 20–30 min | ±1SD keskitaso -1SD - (-2 SD) vähän alle keskitason < -2SD selvästi alle keskitason ≤ 15 th persentiiliä = riski (DCD) ≤ 5 th persentiiliä (-2 SD) = selvä motoriikan vaikeus |
Erotteleva, arvioiva, neuromotorisen kehityksen seuranta, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö |
Normit | 616 lasta, Sveitsi (2018), ei suomalaisia normeja |
| SIPT «Ayres JA. Sensory Integration Praxis tests Manual....»8 | Karkea- ja hienomotoriikka, aistitiedon käsittely ja hahmottaminen | 4 – 8 v 11 kk | 2 x 60 min. | ± 1 SD tyypillinen tulos (keskimääräinen) < -1 SD poikkeama ≤ -2 SD ehdoton ongelma |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö. | Normit yksittäisiin tehtäviin sekä ongelmako-konaisuuksiin | 1997 lasta, USA (1989), ei suomalaisia normeja |
| M-FUN «Miller LJ. Miller Function & Participation Scales....»9 | Karkea- ja hienomotoriikka, visuomotoriikka | 2 v 6 kk – 7 v 11kk | 40–60 min | Standardipistemäärä > 14 keskitasoa parempi 7–13 keskitaso 5–6 lievä vaikeus (rajalla, < -1 SD) 4 heikko (-2 SD) 1–3 erittäin heikko (< -2 SD) |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta | Normit | 414, 2 v 6 kk – 7 v 11 kk, USA (2006), ei suomalaisia normeja |
| Beery VMI-6 «Beery KE, Beery NA. The Beery – Buktenica D...»10 | Visuomotoriikka, visuaalinen hahmottaminen, motorinen koordinaatio |
2– 18 v | 15–20 min/testi | Standardipistemäärä > 129 erittäin hyvä 120–129 hyvä 110–119 yli keskitason 90–109 keskitaso 80–89 alle keskitason 70–79 heikko < 70 erittäin heikko |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta | Normit | 1 737, 2–18 v, USA (2010), ei suomalaisia normeja |
| NEPSY-II «Korkman M. NEPSY-II - Lasten neuropsykologinen tut...»11, «Korkman M, Kirk U, Kemp SL. NEPSY-II Lasten neurop...»12 | Sensomotoriikka (määrällinen, laadullisia piirteitä ei pisteytetä) |
3–16 v | 15 min / sensomotoriset osatestit | Standardipistemäärä (persentiili) 8–12 (26–75) keskitasoa 6–7 (11–25) vähän alle keskitason 4–5 (3–10) selvästi alle keskitason 1–3 (≤ 2) erittäin heikko |
Erotteleva, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 909 3–15 –v., Suomi (2008) |
Perustietoa testeistä:
M-ABC-2, Movement Assessment Battery for Children-2 «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja MABC-2- ja BOT-2-testit»1
BOT-2, Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency-2 «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö ja MABC-2- ja BOT-2-testit»1
SIPT, Sensory Integration and Praxis tests «Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja Sensory Integration and Praxis tests (SIPT)»2
TGMD-3, The Test of Gross Motor Development, Third Edition
The Test of Gross Motor Development (TGMD-3) on 3–10-vuotiaille soveltuva kriteeriperustainen karkeamotoriikan testi ks. «https://www.tgmd3.org/home»3. Testissä 6 liikkumisliikkeitä mittaavaa osiota (juoksu, laukka eteenpäin, laukka sivulle, konkkaus, vuorohyppely, tasaponnistushyppy eteen) ja 7 välineenkäsittelytaitoja mittaavaa osioita (kahden käden mailasivulyönti, yhden käden kämmenlyönti, pallon pompotus, kahden käden kiinniotto, pallon potku, heitto olan yli, heitto olan ali). Välineenkäsittelytaidoilla (pallotaidot) on suurempi korrelaatio (r = 0,47) kuin liikkumistaidoilla (r = 0,39). Sisäinen johdonmukaisuus on uudistetussa versiossa erittäin hyvä kaikissa ikäryhmissä ja erinomainen myös eri kulttuuritaustaan kuuluvilla sekä sukupuolten välillä. Faktorirakenne (eksploratiivinen sekä konfirmatorinen faktorianalyysi) tukee yhden faktorin rakennetta eli karkeamotorisen taidon faktoria, joka selittää 73,82 % muuttujien varianssista. Toistettavuus on osoittautunut erinomaiseksi molemmissa osioissa sekä kokonaispistemäärässä: liikkumistaidot (ICC = 0,97), välineenkäsittelytaidot (ICC = 0,95) ja kokonaispistemäärä (ICC = 0,97). Erotteleva validiteetti oli hyväksyttävällä tasolla ja vaihteli osioiden välillä 0,34–0,67 «Webster EK, Ulrich DA. Evaluation of the psychomet...»13, «Ulrich DA. Introduction to the special section: Ev...»14. TGMD-3-testin psykometriikkaa on tutkittu myös suomalaisilla lapsilla. Osallistujina oli 60 lasta, jotka olivat 3–9-vuotiaita. Aineisto jaettiin kolmeen 20 lapsen aineistoon. Toistettavuutta tutkittiin videoidusta kahdesta aineistosta (n = 40) saman mittaajan mittaamana ja kahden eri tutkijan toimesta. Toistettavuus oli 0,69–0,77, ja yhtäpitävyys vaihteli 87 ja 91 %:n välillä. Arvioitsijoiden välinen toistettavuus oli kohtalaista (kappa 0,57–0,64) ja yhtäpitävyys 83 %. TGMD-3-testi osoittautui luotettavaksi menetelmäksi arvioimaan suomalaisten lasten karkeamotorisia taitoja «Rintala PO, Sääkslahti AK, Iivonen S. Reliability ...»15. Testin psykometriikkaa on tutkittu jonkin verran myös DCD-kohderyhmän lapsilla. «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»1 Testin osioiden eri liikevaiheista on saatavilla kuvat, joita voidaan hyödyntää kuvatukea tarvitsevien lasten kanssa «Allen KA, Bredero B, Van Damme T, ym. Test of Gros...»16.
Zurich Neuromotor Assessment Battery
Zurich Neuromotor Assessment Battery (ZNA) «Largo RH, Rousson V, Caflisch J ym. Zurich Neuromo...»17 on standardoitu testi, joka on alun perin kehitetty kuvaamaan tavanomaisesti kehittyvien lasten neuromotorista kehitystä (suoriutumisen vaihtelun koko kirjo) 5 vuoden iästä 18 vuoden ikään «Largo RH, Caflisch JA, Hug F, ym. Neuromotor devel...»18, «Largo RH, Caflisch JA, Hug F, ym. Neuromotor devel...»19. Testistä on julkaistu vastikään päivitetty versio ZNA-2 (Zurich Neuromotor Assessment-2) «Kakebeeke TH, Caflisch J, Largo RH ym. Zürcher Neu...»20, «Kakebeeke TH, Knaier E, Chaouch A, ym. Neuromotor ...»21, jossa ikäskaala on laajentunut «Kakebeeke TH, Caflisch J, Chaouch A, ym. Neuromoto...»22, ja testistöä on uudistettu siten, että samat tehtävät (suoritusten lukumäärä lisääntyy) kattavat koko ikäjakauman «Kakebeeke TH, Knaier E, Chaouch A, ym. Neuromotor ...»21, mikä mahdollistaa neuromotorisen kehityksen ja suoriutumisen seurannan pitkittäisesti 3:sta 18 vuoden ikään. ZNA-2 koostuu 5:stä hienomotoriikkaa (nappulatehtävä, pulttien kääntäminen ja helmien pujottaminen), puhtaasti motorisia liikkeitä (käden ja jalkaterän toistavat, vuorottelevat ja sormien sarjalliset liikkeet), staattista tasapainoa (yhdellä jalalla seisominen silmät auki ja silmät kiinni) ja karkeamotoriikkaa (tuolilta nousu, sivuttain hyppääminen ja vauhditon pituushyppy) sekä liikkeiden laatua (assosiatiiviset liikkeet) arvioivasta komponentista ja 14 osatehtävästä. Ikään ja sukupuoleen suhteutetut SD-arvot ja z-pisteet voidaan määrittää testistön komponenteille ja kokonaissummalle (ka = 0, SD = 1). Referenssiarvot ovat olemassa sveitsiläislapsille. «Kakebeeke TH, Knaier E, Chaouch A, ym. Neuromotor ...»21
Uudistetun version reliabiliteetin vaihtelu testin eri osa-alueilla: test-retest (ICC = 0,67–0,84), inter-rater (ICC ≥ 0,92), intra-rater (ICC = 1,00) sekä kokonaispistemäärän test-retest reliabiliteetti 0,84 «Kakebeeke TH, Knaier E, Chaouch A, ym. Neuromotor ...»21. ZNA-2- ja MABC-2-testien vertailussa 3-5-vuotiaiden lasten ryhmissä kokonaispistemäärien korrelaatio on ollut r = 0,40–0,77 «Kakebeeke TH, Knaier E, Köchli S, ym. Comparison b...»23, «van der Veer G, Kamphorst E, Minnaert A, ym. Asses...»24. Testin alkuperäistä versiota (ZNA) on käytetty 5-vuotiaiden DCD:n arvioinnissa.
M-FUN, Miller Function & Participation Scales
Miller Function & Participation Scales (M-FUN) «Miller LJ. Miller Function & Participation Scales....»9, «Case-Smith J, O`Brien J. Occupational Therapy for ...»25 on kehitetty arvioimaan lapsilla esiintyviä karkea-, hieno- ja visuomotoriikan vaikeuksia. Testi on normitettu 2 vuoden 6 kuukauden – 7 vuoden 11 kuukauden ikäisille lapsille ja jakaantuu kahteen osioon: standardoituun ja normitettuun toiminnalliseen suoritusosioon ja havainnoinnin kautta tapahtuvaan normitettuun osallistumisosioon. Suoritusosio sisältää kädentaidot-, visuomotoriikka- ja koordinaatio/tasapaino-osiot ja osallistumisosio oman toiminnan ohjauksen ja osallistumisen osion. Käsikirjan mukaan testin sisäinen validiteetti (internal consistency) on tutkimuksissa todettu kohtalaiseksi (osatestien välinen korrelaatio 0,47–0,55 ja havaintolomakkeiden osioiden välinen korrelaatio 0,41–0,58). Kun on testattu normaalisti kehittyviä ja viiveellä kehittyviä lapsia, M-FUN-testin on todettu olevan herkkä tunnistamaan motorisia vaikeuksia lapsilla, joilla on lievä tai keskivaikea kehityksellinen sensomotoriikan viivästymä (SD -1: herkkyys 0,69–0,89; SD -2: herkkyys 0,38–0,60). Tarkkuus eli kyky erotella oikein ne lapset, joilla ei ole motoriikan viivettä, oli 0,80-1,00. Testin kehittäjät raportoivat standardointiaineistosta poimittujen pienten alaotosten (n = 27–29) perusteella luotettavuuden olevan hyvä (saman testaajan testi-uusintatestikorrelaatio vaihteli alaskaaloissa välillä 0,85–0,92 ja 5 testaajan välinen korrelaatio välillä 0,91–0,93).
Israelilaistutkimuksessa hepreankielinen käännösversio korreloi hyvin yhdysvaltalaisen version kanssa visuomotoriikan osiota lukuun ottamatta «Rihtman T, Parush S. Suitability of the Miller Fun...»26, mutta suomalaisessa 33 yleisopetuksessa olevan 7 vuoden – 7 vuoden 11 kuukauden ikäisen lapsen aineistossa visuomotorinen osio (karkea- ja hienomotoriikan osioita ei tutkittu) soveltui hyvin suomalaislasten arviointiin, eivätkä suomalaisten ja yhdysvaltalaisten lasten tulokset eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi «Saitajoki L, Kähäri-Laine E. Hauskoista viivoista ...»27. M-FUN-testistä on julkaistu tutkimusartikkeleita lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, mutta ei lapsilla, joilla on DCD.
Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration with Supplemental Developmental Tests of Visual Perception and Motor Coordination, 6. painos (Beery VMI-6)
Beery VMI «Beery KE, Beery NA. The Beery – Buktenica D...»10 ja sen osatestit on kehitetty visuomotoristen ongelmien tunnistamiseen ja interventioiden tehokkuuden arvioimiseen. Testi arvioi standardoidusti visuomotoriikkaa, visuaalista hahmottamista ja motorista koordinaatiota, ja standardoidut pisteytykset ovat 2–100-vuotiaille. Koska testissä käytetään numeroiden ja aakkosten sijasta geometrisiä kuvioita ja symboleja, eivät tulos ja tulkinta ole kulttuurisidonnaisia. Testi koostuu kolmesta osatestistä: visuomotoriikan osatestistä (Beery VMI), visuaalisen hahmottamisen (Visual Perception) osatestistä ja motorisen koordinaation (Motor Coordination) osatestistä. Beery VMI on standardoitu ensimmäisen kerran vuonna 1964 ja viimeksi vuonna 2010 (6. painos). Yhteensä standardointitutkimuksissa on ollut mukana 13 000 lasta. Aikaisemmissa painoksissa validiteetti on arvioitu vertailemalla Beery VMI:tä muihin samoja osa-alueita arvioiviin testeihin, muun muassa Developmental Test of Visual Perception (DTVP-2) ja Wide Range Assessment of Visual Motor Abilities (WRAVMA). 2–17-vuotiaiden ikäryhmässä osatestien sisäinen validiteetti (internal consistency) todettiin hyväksi (Spearman-Brown correlation: 0,79–0,89) ja reliabiliteetti erittäin hyväksi (testi-uusintatestikorrelaatio Beery VMI 0,93, visuaalinen hahmottaminen 0,98, motorinen koordinaatio 0,94; testaajien välinen 0,75–0,88) «Beery KE, Beery NA. The Beery – Buktenica D...»10. Testin on todettu korreloivan lukemisen ja matematiikan vaikeuksiin «Sortor JM, Kulp MT. Are the results of the Beery-B...»28. Beery VMI -testiä on käytetty arvioimaan visuaalisen hahmotuksen vaikeuksia muun muassa lapsilla, joilla on diagnosoitu DCD «De Roubaix A, Van Waelvelde H. Psychometric proper...»29, «Van Waelvelde H, De Weerdt W, De Cock P, ym. Assoc...»30, «Jarus T, Lourie-Gelberg Y, Engel-Yeger B, ym. Part...»31, «Wilson BN, Creighton D, Crawford SG, ym. Psychomet...»32.
Lisätietoa ks. «https://assessments.academictherapy.com/i/developmental-test-of-visual-motor-integration-6-vmi-6-beery-vmi»4, «https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/84089/Lasten%20n.pdf?sequence=1&isAllowed=y»5 ja «https://www.uv.uio.no/isp/english/about/oslo-spesialpedagogikk-og-laeringslab/lending-and-technical-services/lab-tester/visual-and-motor-skills/vmi-6.pdf»6.
NEPSY-II
NEPSY-II «Korkman M, Kirk U, Kemp SL. NEPSY-II Lasten neurop...»12 on vain psykologien käytössä oleva lurialaiseen viitekehykseen perustuva neuropsykologinen arviointimenetelmä 3–16-vuotiaille lapsille. Se kattaa 6 osa-aluetta ja 29 osatestiä, joita ovat tarkkaavuus ja toiminnanohjaus (7 osatestiä), kielelliset toiminnot (5), muisti ja oppiminen (6), sensomotoriset toiminnot (4), sosiaalinen havaitseminen (2) ja visuospatiaaliset toiminnot (5). Sensomotoriset toiminnot -osa-alue sisältää dominoivalla ja ei-dominoivalla kädellä suoritettavan sorminaputuksen (toistava ja sarjallinen, 5–16 v.), käsien asentojen jäljittelyn (3–16-v.) ja sormien erottelun (5–16-v.) osatestin sekä visuomotorisen tarkkuuden (3–6-v.) osatestin. Aikaisemman NEPSY-testin «Korkman M, Kirk U, Kemp, S. NEPSY. Lasten neuropsy...»33 osatestit käsien liikesarjat ja suun motoriset sarjat on sisällytetty yhdysvaltalaiseen versioon, jossa on kaikkiaan 32 osatestiä. Myös Suomessa voidaan edelleen käyttää näitä NEPSY:n osatestejä ja vuoden 1997 suomalaisia normeja (n = 400, 3–12-vuotiaita). NEPSY-II-normiaineistona on 909 iältään 3–15-vuotiasta suomalaista lasta.
Suoriutumista kuvaavat raakapisteet muutetaan iänmukaisiksi standardipisteiksi (keskiarvo 10, keskihajonta 3) ja persentiileiksi. Tutkimuksen aikana suositellaan havainnoitavan ja kirjattavan suoritusten laadullisia piirteitä, kuten nopeuden muutoksia, asennon jäykistymistä, myötäliikkeitä, vääriä asentoja, näönvaraista ohjausta, toisella kädellä auttamista tai peilikuvakäden käyttämistä, käsien vapinaa, käden väsymistä ja puristusvoiman muutoksia. Epäitäessä havainto- tai motorista viivästymää tai häiriötä suositellaan «Korkman M. NEPSY-II - Lasten neuropsykologinen tut...»11 (neuro)psykologisessa tutkimuksessa käytettävän NEPSY-II-osatestejä, jotka edustavat visuomotorisia ja hienomotorisia taitoja sekä visuospatiaalista prosessointia, visuaalista muistia, tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta. Tällaisen tutkimuksen kesto on 3–4-vuotiailla noin 60 minuuttia ja 5–16-vuotiailla noin 90 minuuttia.
NEPSY-II:n sisältö, rakenne- ja kriteerivaliditeetit kuvataan suomalaisen ja yhdysvaltaisen standardiointiaineiston perustella hyväksi «Korkman M. NEPSY-II - Lasten neuropsykologinen tut...»11, «Korkman M, Kirk U, Kemp SL. NEPSY: a developmental...»34. Testin validiteettia on tutkittu vertaamalla standardointivaiheessa USA:ssa lapsia (n = 260), joilla on kehityksen tai oppimisen ongelmia tai diagnoosi (mm. lukihäiriö, ADHD, kielellinen vaikeus, lievä kehitysvamma, autismi). Näissä tutkimuksissa ei ollut mukana DCD-ryhmiä. Samanaikaisvaliditeettia on tutkittu niin ikään 1 060 lapsen aineistolla, mutta sitä ei ole arvioitu suhteessa motorisiin testeihin. Sensomotoriset osiot toimivat suomalaisaineistossa hyvin, ja ICC-kuvaajien perusteella osioiden käyttäytyminen on johdonmukaista. Käsien asentojen jäljittelyn osatestin reliabiliteetti oli standardointiaineistossa hyvä dominoivan käden (0,899) ja ei-dominoivan käden osalta (0,901). Sormien erottelun osalta reliabiliteetti jää sen sijaan heikohkoksi (dominoiva 0,624 ja ei-dominoiva 0,654). Uusintatestausreliabiliteetti vaihteli yhdysvaltalaisen standardointiaineiston osatesteissä 0,75:n ja 0,98:n välillä «Korkman M, Kirk U, Kemp SL. NEPSY: a developmental...»34.
Viime vuosina on tehty jonkin verran DCD:n alatyyppeihin liittyvää tutkimusta, jossa yhtenä menetelmänä käytetty NEPSY-II:n sensomotorisia osatestejä. Belgialainen tutkimusryhmä «Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perce...»35 vertasi 7–11-vuotiaiden lasten, joilla on diagnosoitu DCD (DSM-5, n = 50), ja tavanomaisesti kehittyneiden ikätovereiden (n = 31) motorisia, kognitiivisia ja visuaalisen hahmottamisen profiileja. Tutkittaville tehtiin motoristen taitojen (MABC-2) arvioinnin lisäksi laaja neuropsykologinen tutkimus, jossa oli mukana sensomotoriset käsien asentojen jäljittelyn ja käsien liikesarjojen osatestit. Klusterianalyysissä erottui 5 alaryhmää, joihin kaikkiin liittyi toiminnanohjauksen vaikeuksia (92 % prosentilla). Praksian (käsien asentojen jäljittely, käden motoriset liikesarjat) vaikeuksia todettiin 62 %:lla ja visuomotoriikan vaikeuksia 36 %:lla, mutta nämä vaikeudet eivät erotelleet alaryhmiä.
Tuoreessa ranskalaisessa tutkimuksessa «Gras D, Ploix Maes E, Doulazmi M, ym. Developmenta...»36 selvitettiin niin ikään 7–16-vuotiaiden lasten ja nuorten DCD:n alatyyppejä kattavan neuropsykologisen tutkimuksen perusteella. Tutkimukseen osallistui 164 lasta ja nuorta, joilla oli DCD (DSM-5). Osallistujissa pojat ja vasenkätisyys olivat yliedustettuina. Menetelminä käytettiin WISC-IV:n ja MABC-2:n lisäksi NEPSY-II:n ja NEPSY:n sensomotorisia (sorminaputus, käsien asentojen jäljittely, visuomotorinen tarkkuus) ja visuospatiaalisia osatestejä (kopiointitehtävä, nuolten suunnat, reitin löytäminen, palikkarakennelmat). Klusterianalyysissa (unsupervised hierarchical clustering) erottuivat alaryhmät, joissa painottuivat joko yhdistetyt visuospatiaaliset ja käsien liikkeiden häiriöt tai puhtaammin käsien liikkeiden häiriöt (nopeudessa tai tarkkuudessa). Muut samanaikaishäiriöt, kuten ADHD, eivät vaikuttaneet alatyyppien ryhmittelyyn.