Sensory Integration and Praxis Tests (SIPT) on sensorisen integraation koulutuksen käyneiden terapeuttien käyttämä standardoitu testistö, jonka avulla pyritään arvioimaan aistitiedon käsittelyyn ja praksiaan (motorisen toiminnan ideointi, suunnittelu ja toteutus) liittyviä ongelmakokonaisuuksia. Sitä käytetään tyypillisesti arvioinnissa, kun lapsella on lieviä ongelmia akateemisessa oppimisessa, motorista viivettä tai vaikeutta motoriikan koordinaatiossa, dyspraksiaa tai käyttäytymisen haasteita, kuten yliaktiivisuutta, tarkkaavuusongelmaa tai ylireagointia aistimuksille «Mulligan S. Patterns of sensory integration dysfun...»1. Testin käyttö edellyttää koulutusta, jossa terapeutti opiskelee testin käytön sekä tulosten tulkinnan. Suomessa sensorisen integraation teorian ja terapian täydennyskoulutuksen on suorittanut yli 260 toiminta- ja fysioterapeuttia, joista noin puolella on myös koulutus SIPT-testin käyttöön.
SIPT-testistö sisältää 17 osatestiä, jotka on suunniteltu arvioimaan: 1) tuntoaistimusten käsittelyä ja hahmottamista, 2) vestibulaarisen ja proprioseptiivisen aistitiedon prosessointia, 3) kehon puolten välistä yhteistyötä, sarjallista motoriikkaa (sequencing) ja praksiaa sekä 4) visuaalista hahmottamista (kuvio-taustaerottelua, avaruudellista hahmottamista) ja visuomotoriikkaa. Testin ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa lasten sensorisen integraation ja praksian ongelmia sekä kuvata tätä tietoa. Testi suoritetaan kahdella tutkimuskerralla, joista kumpikin kestää noin tunnin.
Käsitettä kehityksellinen dyspraksia on usein käytetty synonyymina kehitykselliselle koordinaatiohäiriölle (DCD) «Polatajko HJ, Cantin N. Developmental coordination...»2, (ks. «Historiallinen näkökulma kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) terminologiaan»1). Sensorisen integraation teorian ja terapian julkaisuissa on tyypillisesti käytetty termiä kehityksellinen dyspraksia lapsista, joilla on vaikeuksia uusien motoristen taitojen oppimisessa, taitojen yleistämisessä muihin toimintoihin tai liikkeiden jäsentämisessä ja koordinaatiossa «Polatajko HJ, Cantin N. Developmental coordination...»2. Koordinoidut liikkeet edellyttävät aistitiedon yhdentymistä, ja joidenkin dyspraktisten lasten vaikeudet tällä alueella voivat olla merkittäviä. Sensorisen integraation ongelmien tunnistaminen auttaa hoidon suunnittelussa ja tarjoaa selityksen dyspraksialle. «Gibbs J, Appleton J, Appleton R. Dyspraxia or deve...»3
Goyen, Lui ja Hummel «Goyen TA, Lui K, Hummell J. Sensorimotor skills as...»4 raportoivat tutkimustuloksista, joissa pienenä keskosena syntyneillä lapsilla, jotka myöhemmin saivat DCD-diagnoosin, todettiin 8 vuoden iässä SIPT-testillä mitaten tilastollisesti merkitsevät erot täysiaikaiseen verrokkiryhmään verrattuna praksiatesteissä: kuvioiden jäljentäminen, kolmiulotteinen rakentelu ja sarjallinen praksia (mediaani kuvioiden jäljentämisessä oli 0,07 ja 0,95; asentopraksiassa -0,48 ja 0,71, kolmiulotteisessa rakentelussa 0,09 ja 0,63; sarjallisessa praksiassa 0,14 ja 0,96 ja oraalipraksiassa -0,16 ja 0,52). Tulokset ovat yhtenevät suomalaisen tutkimuksen kanssa «Lönnberg P, Niutanen U, Parham LD, ym. Sensory-mot...»5, jossa erittäin ennenaikaisena keskosena syntyneillä lapsilla todettiin 7 vuoden iässä SIPT-testillä mitaten tilastollisesti erittäin merkitsevät erot kuvioiden jäljentämisessä (p = 0,001), käden motorisessa tarkkuudessa (p < 0,001) ja asentopraksiassa (p < 0,001) verrattuna samanikäisiin täysiaikaisina syntyneisiin verrokkeihin. «Lönnberg P, Niutanen U, Parham LD, ym. Sensory-mot...»5 Molemmissa tutkimuksissa lasten kognitiivinen taso oli normaali.
|
Testin standardointi
SIPT-testistön amerikkalainen normatiivinen otos kattaa 1 997 lasta, joiden ikä on 4 vuotta 0 kuukautta – 8 vuotta 11 kuukautta. Tyttöjä ja poikia otoksessa on lähes yhtä paljon. Vuoden 1980 väestölaskentaa käytettiin määrittämään oikeanlainen edustus Yhdysvaltojen väestöstä normatiivisessa otoksessa. Huomioituja muuttujia olivat ikä, sukupuoli, etninen tausta, yhteisö (esim. kaupunki tai maaseutu) ja maantieteellinen sijainti. «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6
Reliabiliteetti
SIPT:n toistomittauksen (toistomittaus arviointikertojen välillä, test-retest) luotettavuutta arvioivat tutkimukset toteutettiin usean tutkijan toimesta ja tutkimuksiin osallistui 41 lasta, joilla oli jokin toimintakyvyn rajoite, sekä 10 tavanomaisesti kehittynyttä lasta. Toistomittausten väli oli 1–2 viikkoa. Toistomittauksen kertoimet SIPT:n 17 testin pisteytyksissä vaihtelivat välillä 0,48–0,93, mutta vain 5 testissä kerroin oli alle 0,70. Yleisesti praksiatesteissä oli paras toistomittauksen reliabiliteetti ja muidenkin testiosioiden toistotestauksen luotettavuutta pidettiin hyväksyttävänä. Useat tekijät ovat kuitenkin saattaneet vaikuttaa SIPT:n osatestien toistotestausten luotettavuuteen. Ensinnäkin otoskoko oli pieni, ja toiseksi otoksessa oli enemmän lapsia, joilla oli rajoitteita. Kolmas tekijä oli arvioitujen toimintojen luonne SIPT:ssä. «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6
Arvioitsijoiden välistä yhtenevyyttä (toistomittaus arvioijien välillä, interrater) arvioitiin useammassa tutkimuksessa. Kokonaisotokseen kuului 63 lasta (19:llä lukihäiriö, 41:llä muita oppimisvaikeuksia ja 3:lla spina bifida). Arvioitsijoiden välistä yhtenevyyttä arvioitiin siten, että kaksi koulutettua testaajaa pisteytti aina kunkin lapsen suoriutumisen kaikissa SIPT:n osatesteissä. Arvioitsijoiden välinen kerroin oli 0,94:n ja 0,99:n välissä, mikä osoittaa koulutettujen arvioitsijoiden saavan todennäköisesti samanlaisia tuloksia «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6. Asher ym. ovat tutkineet SIPT-testin tulosten tulkinnan luotettavuutta 20 toimintaterapeutin arvioidessa kahta tutkimustapausta SIPT-pisteiden avulla. Löydöksenä oli, että terapeutit pystyivät yleisesti olemaan samaa mieltä johtopäätöksistään sensorisen integraation ongelmakokonaisuuksista. Toisessa analysoitavassa tapauksessa yhteisymmärrys oli 70 % ja toisessa 100 %. Yhteenvetona heidän tutkimuksessaan todetaan, että SIPT antaa merkityksellistä ja luotettavaa tietoa koulutettujen terapeuttien käyttämänä. «Asher AV, Parham LD, Knox S. Interrater reliabilit...»7
Validiteetti
Sisältövaliditeetti perustuu SIPT:n edeltäjän Southern California Sensory Integration Tests (SCSIT) kehittämistyöhön, SCSIT:n käytöstä saatuihin kokemuksiin ja tarkennuksiin, lähitieteiden ajankohtaisiin tutkimustuloksiin sekä sensorisen integraation asiantuntijoiden konsultaatioon SIPT:n kehittämisessä. «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6 Sisältövaliditeetin kehitysprosessi on kuvattu tarkemmin SIPT-manuaalissa «Ayres JA. Sensory Integration Praxis tests Manual....»8.
Rakennevaliditeetti perustuu lukuisiin faktori- ja klusterianalyyseihin, jotka loivat perustan SIPT:n taustalla oleville teoreettisille rakenteille. Klusterianalyyseissä tunnistettiin 6 ryhmää, joissa suoriutuminen SIPT-tehtävissä oli keskivertoa parempaa tai heikompaa. Ryhmät erosivat merkittävästi toisistaan, ja ne voitiin loogisesti ryhmitellä faktorianalyyseissä todettujen testipisteiden perusteella. Niillä myös katsottiin olevan kliinistä merkitystä SIPT:n rakennevaliditeetille kokonaisuudessaan. «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6 Vuonna 1998 Mulligan julkaisi laajan faktorianalyysin otoksella, jossa oli yli 10 000 lapsen testitulokset. Tulokset olivat yhtenevät Ayresin alkuperäisten luokittelujen kassa «Mulligan S. Patterns of sensory integration dysfun...»1. Vuonna 2000 Mulligan tutki klusterianalyyseillä SIPT-testillä saatuja lasten tuloksia. Klusterianalyysissä analysoitiin vuosina 1989–1993 kerätyt 1 961 lapsen testitulokset. Tavoitteena oli selvittää, tukeeko isommalla otoksella (kuin Ayresin alkuperäiset otokset) tehty analyysi SIPT:n tulkinnassa käytettävää 6:tta klusteria. Tutkimuksen tulokset tukivat 5:ttä Ayresin alkuperäisten tutkimusten kanssa yhtenevää klusteria, joita SIPT:ssä tulkinnassa käytetään «Mulligan S. Cluster Analysis of Scores of Children...»9. Samaan tulokseen päätyivät Mailloux ym. 2011 «Mailloux Z, Mulligan S, Roley SS, ym. Verification...»10.
Faktori- ja klusterianalyysien lisäksi tärkeä osa SIPT:n rakennevaliditeettia on kyky erottaa lapset, joilla on sensorisen integraation häiriötä, lapsista, joilla ei ole. SIPT:n jokainen osatesti erotteli lapset, joilla oli häiriöitä, lapsista, joilla ei ollut (p < 0,1). «Mailloux Z. An overview of Sensory Integration and...»6
Mulligan «Mulligan S. Validity of the Postrotary Nystagmus T...»23 tutki postrotarisen nystagmus (PRN) -testin rakennevaliditeettia vestibulaarisen prosessoinnin mittarina. Tutkimukseen osallistui 575 amerikkalaista lasta (411 poikaa ja 165 tyttöä, iältään 5–8 vuotta), joille oli tehty sensorisen integraation tutkimus SIPT-testillä. Lasten postrotarinen nystagmus oli hidastunut, keskiarvoa vastaava tai nopeutunut. PRN-testin tulosta verrattiin muuttujiin, joiden oletettiin myös edellyttävän vestibulaarisen tiedon prosessointia: seisoma- ja kävelytasapaino, kehon puolten välinen koordinaatio, motorinen tarkkuus, kinestesia sekä asennon saavuttaminen kielellisen ohjeen perusteella. Tulokset osoittivat korrelaatiokertoimien olevan tilastollisesti merkitsevät p < 0,5 kaikkien parien välillä: r = -0,16 (kinestesia), r = 0,25 (kehon puolten välinen koordinaatio), r = 0,19 (seisoma- ja kävelytasapaino) ja r = -0,19 (motorinen tarkkuus). Lapset, joilla oli hidastunut postrotarinen nystagmus, saivat tilastollisesti merkitsevästi heikompia (p < 0,001) tuloksia näistä kaikista SIPT:n testeistä kuin lapset, joilla oli nopeutunut nystagmus.
SIPT-testin tulosten tulkinta
Sensorisen integraation ongelmat luokitellaan kahdenlaisiin ongelmiin, dyspraksioihin ja aistisäätelyongelmiin «Bundy, A. & Lane, S. Sensory Integration Theory an...»11. Testituloksia analysoidaan muodostaen mahdollisia ongelmakokonaisuuksia testisuorituksen pienten pistemäärien perusteella. Tietokoneohjelma muuntaa lapsen raakapisteet jokaisesta 17 osatehtävästä z-arvoiksi. Näiden arvoja muodostamaa profiilia verrataan ohjelman avulla normaaliotokseen ja siitä saadaan muodostettua graafinen kuvio. Grafiikan avulla tutkitun lapsen pistemäärää verrataan sensorisen integraation ongelmakokonaisuuksiin, jotka perustuvat testin kehityksen aikana tehtyihin klusterianalyyseihin. «Asher AV, Parham LD, Knox S. Interrater reliabilit...»7.
Lasten, joilla todetaan kehityksellinen dyspraksia, testitulokset useissa seuraavista tehtävistä asettuvat alle -1 SD:n: seisoma- ja kävelytasapaino, kuvioiden jäljentäminen, asentopraksia, kehon puolten välinen yhteistyö, motorinen tarkkuus, sarjallinen praksia, oraalinen praksia, kinestesia ja grafestesia. «Ayres JA. Sensory Integration Praxis tests Manual....»8
Sensorisen integraation ja praksian testistö on käytössä maailmanlaajuisesti, ja julkaisuja sen kulttuurisesta soveltuvuudesta ja testin käytöstä löytyy useasta maasta «Omairi C, Mailloux Z, Antoniuk SA, ym. Occupationa...»12, «Van Jaarsveld A, Mailloux Z, Herzberg DS. The use ...»13, «Van Jaarsveld A. Patterns of sensory integration d...»14, «Bhattacharya A, Chakraborty J. Is Sensory Integrat...»15, «Mulcahy B. The Status and Use of Sensory Integrati...»16, «Chan PLC, Poon MYC, Bux V ym. Occupational therapy...»17. SIPT:n lisänä tulee lasten toimintakykyä tutkittaessa käyttää kliinistä havainnointia, toimintakykyä kartoittavia kyselyjä sekä haastatteluja. SIPT:n käyttöä rajoittavat tutkimuksen kesto, kustannukset sekä testin normien ikä. Testiä ei ole päivitetty sitten sen julkaisuvuoden 1989. Tähän asiaan on kuitenkin tartuttu kansainvälisellä yhteistyöllä ja Evaluation in Ayres Sensory Integration (EASI) -testi on viimeistelyvaiheessa «Mailloux Z, Parham LD, Roley SS, ym. Introduction ...»18, «Gándara-Gafo B, Beaudry-Bellefeuille I, Mailloux Z...»19, «Schaaf RC, Wright KA, Mailloux Z, ym. Evaluation i...»20, «Mailloux Z, Grady-Dominguez P, Bundy A, ym. Evalua...»21, «Holmlund M, Orban K. Translation and cross-cultura...»22. Testiin on kerätty maailmanlaajuinen normiaineisto, missä Suomi ja muut pohjoismaat ovat mukana. Suomessa on jo koulutettu noin 60 toiminta- ja fysioterapeuttia EASI-testin käyttöön.