Takaisin Tulosta

Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCD) ja alaryhmäluokittelu

Lisätietoa aiheesta
Aulikki Lano
5.6.2024

Ymmärryksen lisäämiseksi kehityksellisen koordinaatiohäiriön (DCD) oirekuvan heterogeenisyydestä ja kuntoutuksen kohdentamisen parantamiseksi useat tutkijat ovat yrittäneet luokitella DCD:tä kliinisen oirekuvan perusteella alaryhmiin tilastollisin menetelmin. (Ks. myös taulukko «Eri tutkimuksissa todetut alaryhmät järjesteltynä tulkitun oirekuvan laaja-alaisuuden ja vaikeusasteen mukaisesti lievästä vaikeaan....»1.)

Tutkimuksissa käytettyjen muuttujien laaja kirjo ja tutkimuksen kohteena olevien DCD-ryhmien valintakriteeristö sekä osallistujien lukumäärä selittävät eroavuuksia alaryhmien välillä. Yhteinen piirre tutkimuksille kuitenkin on, että lähes kaikissa tutkimuksissa yhtä alaryhmää kuvaa laaja-alainen toimintahäiriö suorituksissa sekä alaryhmä, johon liittyy puutteita näönvaraisissa toiminnoissa. Toiminnanohjauksen vaikeuksia ilmeni samanaikaisesti motoristen vaikeuksien kanssa useissa alaryhmissä niissä tutkimuksissa, joissa toiminnanohjausta kuvaavia muuttujia oli käytetty. Ainoastaan yhden tutkimuksen alaryhmistä ja niiden suoritusprofiileista tai suoritusprofiilien muutoksista oli myös seurantatietoa.

Ahosen suomalaisten lasten motorisia koordinaatiohäiriöitä selvittäneessä pitkittäistutkimuksessa «Ahonen T. Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Ke...»1 neuvolan 5-vuotiaiden lasten (N = 1 138) motorisen seulontatutkimuksen (karkeamotoriikka, visuomotoriikka, tieto motoriikan varhaiskehityksestä) perusteella valikoitiin 7 vuoden tutkimukseen 106 älyllisesti normaalitasoista, mutta motorisesti viiveistä lasta ja 40 verrokkilasta. Hierarkkiseen klusterianalyysiin valikoitiin motorisesta ja neuropsykologisesta tutkimuksesta 10 muuttujaa, joiden perusteella tunnistettiin 6 alaryhmää.

Lapset tutkittiin uudelleen 9 ja 11 vuoden iässä. Alaryhmän 1 (taulukko «Eri tutkimuksissa todetut alaryhmät järjesteltynä tulkitun oirekuvan laaja-alaisuuden ja vaikeusasteen mukaisesti lievästä vaikeaan....»1) motoriikan koordinaation vaikeudet korostuivat 9 vuoden iässä, kun taas ryhmässä 2 motoriset vaikeudet lievenivät. Ryhmässä 3 kinesteettisten ja visuospatiaalisten vaikeuksien merkitys korostui iän myötä. Ryhmässä 4 profiilit olivat pääosin samanmuotoisia ja vaikeuksien taso säilyi iän karttuessa. Ryhmässä 5 visuospatiaaliset vaikeudet korostuivat, mutta motoriikan koordinaatio oli hyvää tasoa. Ryhmässä 6 vaikeudet sormien kinestesiassa näkyivät 9 vuoden iässä, mutta eivät enää 11 vuoden iässä. Keskeiset vaikeudet näkyivät visuospatiaalisissa toiminnoissa. Lukemisen vaikeuksia esiintyi erityisesti alaryhmissä 4 ja 6 ja matematiikan vaikeuksia kaikissa muissa paitsi alaryhmässä 2.

Hoare ym. «Hoare D. Subtypes of developmental coordination di...»2 tunnistivat hierarkkista klusterianalyysiä käyttäen 5 alaryhmää 80 australialaislapsen (6–9 v; 63 poikaa) ryhmästä, johon kuuluvilla oli DCD (MAND-testi). Klusterimuuttujiksi valittiin eri testistöistä 6 motoriikkaa ja hahmottamista arvioivaa muuttujaa.

Macnab ym. «Macnab JJ, Miller LT, Polatajko HJ. The search for...»3 toistivat Hoaren tutkimuksen toisella, 62 kanadalaislapsen (7–12 v) aineistolla. Kaikilla lapsilla oli kliinisesti varmistettu DCD. Klusterianalyysiin muuttujiksi valittiin samat muuttujat, joskin osin eri testistöistä. Tutkijat tunnistivat 5 alaryhmää.

Dewey ja Kaplan «Dewey D, Kaplan BJ. Subtyping of developmental mot...»4 tunnistivat hierarkkista klusterianalyysiä käyttäen 4 alaryhmää kanadalaisten kouluikäisten lasten ryhmästä, johon kuuluvilla oli DCD:n riski (N = 102; 68 poikaa). Lapset olivat iältään 6–11-vuotiaita ja kävivät normaalia koulua. Heistä 51:llä (44 poikaa) todettiin motoriikan kehitysviive (toimintaterapeutin testauksessa suoriutuminen vähintään yhdessä testissä alle -1 SD; neurologinen sairaus ja älyllinen kehitysvammavamma, ADHD suljettiin pois) ja 51 (24 poikaa) kuului iän ja sosioekonomisen statuksen suhteen vakioituun verrokkiryhmään. Klusterianalyysiin sisällytetyt muuttujat kuvasivat motorista suoriutumista ja motorista suunnittelua.

Tsai ym. «Tsai CL, Wilson PH, Wu SK. Role of visual-perceptu...»5 tunnistivat 4 alaryhmää 178:n (75 poikaa) taiwanilaisen lapsen (9–10 v) ryhmästä, johon kuuluvilla oli DCD:n riski (MABC-2 < 5 persentiiliä). Lapset, joilla oli neurologinen vamma, oppimisvaikeus, käytösongelma tai älykkyysosamäärä alle 70, suljettiin pois. Hierarkkiseen klusterianalyysiin tutkijat valitsivat muuttujat motorisista ja visuaalisen hahmottamisen taitoja mittaavista testeistä.

Vaivre-Douret ym. «Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. S...»6 tunnistivat hierarkkista klusterianalyysia käyttäen 3 alaryhmää 43 ranskalaislapsen (5–15 v) ryhmästä, johon kuuluvilla oli kliininen DSM-IV-R-kriteerien mukainen DCD- tai dyspraksiadiagnoosi. Sensorinen tai neurologinen vamma, ADHD, psykiatrinen häiriö ja keskosuus suljettiin pois. Klusterianalyysin muuttujat valikoituivat laajasta neuropsykologisesta, neuropsykomotorisesta ja neurovisuaalisesta tutkimuskokonaisuudesta.

Asonitoun ym. «Asonitou K, Koutsouki D. Cognitive process-based s...»7 tavoitteena oli tunnistaa kognitiivisia alaryhmiä kreikkalaisten päiväkotilasten ryhmästä, johon kuuluvilla oli todettu DCD. Neurologinen sairaus tai vamma, kehitysvammaisuus, ADHD ja keskosuus suljettiin pois. Tutkimukseen osallistui 108 iältään 5–6-vuotiasta lasta, joista 54:llä (36 poikaa) todettiin DCD (DSM-IV kriteerit), ja 54:llä (36 poikaa) DCD:tä ei todettu. Tutkimuskokonaisuuteen sisältyi 31 motorista ja kognitiivista suoriutumista arvioivaa muuttujaa. Näistä hierarkkiseen klusterianalyysiin valittiin 9 motorista ja 7 kognitiivista muuttujaa, joiden perusteella tunnistettiin 6 alaryhmää. Toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden vaikeudet ilmenivät yhdessä motoriikan vaikeuksien kanssa.

Lust ym. «Lust JM, Steenbergen B, Diepstraten JAEM, ym. The ...»8 tunnistivat 4 alaryhmää kouluikäisten DCD-oireisten hollantilaislasten ryhmästä motoriikkaa, visuaalista hahmottamista, visuomotoriikkaa ja kognitiivisia päättelytaitoja arvioivien testien perusteella klusterianalyysiä (NbClust) käyttäen. Tutkijat keräsivät takautuvasti sairaala-aineistosta 98 iältään 8-vuotiasta lasta, joilla oli moniammatillisen työryhmän kliinisesti diagnosoima DCD. ADHD ja autismikirjon häiriö samanaikaishäiriönä hyväksyttiin. Laaja-alaisia motoriikan vaikeuksia todettiin 56 %:lla tutkituista, ja kaikissa alaryhmissä tuli esille vähintään riskitasoisia tasapainon hallinnan vaikeuksia.

Van Dyck ym. «Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perce...»9 luonnehtivat 50 kouluikäisen DCD-diagnosoidun belgialaislapsen ja 31:n tavanomaisesti kehittyneen ikätoverin (7–11 vuotta) motoriset, kognitiiviset ja visuaalisen hahmottamisen ryhmäprofiilit ja tunnistivat ryhmästä 5 alaryhmää klusterianalyysiä käyttäen. DCD-diagnoosi oli lastenneurologin varmistama ja perustui DSM-5 kriteeristöön. ADHD samanaikaishäiriönä hyväksyttiin (N = 29). Poissulkukriteereitä olivat WISC-V:n kielellisen ymmärtämisen indeksi VCI < 80, autismikirjon häiriö ja pikkukeskosuus (syntymä ennen raskausviikkoa 33). Laajasta tutkimuksesta klusterianalyysiin valittiin 15 muuttujaa. Kaikkiin alaryhmiin liittyi toiminnanohjauksen vaikeuksia, mutta niiden laatu ja vaikeusaste vaihtelivat.

Taulukko 1. Eri tutkimuksissa todetut alaryhmät järjesteltynä tulkitun oirekuvan laaja-alaisuuden ja vaikeusasteen mukaisesti lievästä vaikeaan.
Tutkimus Osallistujat Muuttujat analyysissä Alaryhmät
BOT = Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, WISC = Wechsler Intelligence Scale for Children, Beery VMI = Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration, MAND = McCarron Assessment of Neuromuscular Development, MFVPT = The Motor-Free Visual-Perception Test, KST = The Kinaesthetic Sensitivity Test, TOMI = Test Of Motor Impairment, TVPS-R = The Test of Visual-Perceptual Skills-Revised (non-motor), NP-MOT = Neuro-psychomotor functions in children battery, CAS = Cognitive Assessment System, MABC = Movement Assessment Battery for Children, NEPSY= A Developmental Neuropsychological Assessment, RTD = Test of topological and directional relations, DTVP-2 = Developmental Test of Visual Perception, TD = typically developing (tavanomaisesti kehittyneet), ÄO = älykkyysosamäärä
«Ahonen T. Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Ke...»1 5 v:
153 DCD:n riski
(neuvolan motorinen seulontatutkimus)
7 v:
106 DCD:n riski
Purdue: hienomotoriikka Sorminaputus, sormikoordinaatio
Toiminnanohjauksen virheet
BOT: staattinen tasapaino
Sormien kinestesia,
sormien asentojen kinestesia
WISC: kolmiulotteinen rakentelu
WISC: kuution täydennys
Myötäliikkeet
  • Karkeamotoriikkaan painottuvat vaikeudet, ei kognitiivisia vaikeuksia (tutkimuksen alaryhmä 2) (28 %)
  • Lievät motoriikan vaikeudet ja visuospatiaaliset vaikeudet (alaryhmä 5) (27 %)
  • Kinestesiaongelmat, spatiaalinen muisti, eleilmaisu, korkeintaan lievät motoriikan vaikeudet (alaryhmä 6) (8 %)
  • Karkeamotoriikan vaikeudet liittyivät toiminnanohjauksen, taktiilis-kinesteettisten ja visuospatiaalisten toimintojen vaikeuksiin (alaryhmä 3) (8 %)
  • Visuospatiaalis-konstruktiiviset ja tasapainovaikeudet (alaryhmä 4) (23 %)
  • Laaja-alainen heikko suoriutuminen (alaryhmä 1) (6 %)
«Hoare D. Subtypes of developmental coordination di...»2 80 DCD
6–9 v
Purdue: hienomotoriikka
Beery VMI: visuomotoriikka,
MAND: staattinen tasapaino,
juoksunopeus
MFVPT: visuaalinen hahmottaminen
KST: kinesteettinen tarkkuus
  • Hidas juoksunopeus ja heikentynyt kinesteettinen tarkkuus, hyvä staattinen tasapaino (28 %)
  • Huono staattinen tasapaino ja kinesteettinen tarkkuus, hyvät visuaalisen hahmottamisen ja visuomotoriikan taidot (25 %)
  • Visuaalisen hahmottamisen vaikeudet, hyvä hienomotoriikka, kinesteettinen tarkkuus ja juoksunopeus (18 %)
  • Motoriikan (juoksu, tasapaino, hienomotoriikka) ja visuomotoriikan vaikeudet, hyvä kinesteettinen tarkkuus (10 %)
  • Laaja-alaiset motoriikan ja hahmottamisen vaikeudet (19 %)
«Macnab JJ, Miller LT, Polatajko HJ. The search for...»3 62 DCD
7–12 v
BOT: hienomotoriikka,
BOT: juoksunopeus ja ketteryys
Beery VMI: visuomotoriikka
TOMI: tasapaino
MFVPT: visuaalinen hahmottaminen
KST: kinesteettinen tarkkuus
  • Karkeamotoriikkaan painottuvat motoriikan vaikeudet, hyvät visuomotoriikan ja visuaalisen hahmottamisen taidot (15 %)
  • Heikot tasapainotaidot ja kinesteettinen tarkkuus, hyvät visuomotoriikan ja hienomotoriikan sekä visuaalisen hahmottamisen taidot (13 %)
  • Hienomotoriikkaan painottuvat motoriikan vaikeudet, hyvä tasapaino ja visuaalinen hahmottaminen (17 %)
  • Hieno- ja visuomotoriikan ja visuaalisen hahmottamisen vaikeudet (32 %)
  • Laaja-alaiset motoriikan ja hahmottamisen vaikeudet (23 %)
«Dewey D, Kaplan BJ. Subtyping of developmental mot...»4 51 DCD:n riski
(motorinen testi < -1SD)
51 TD
6–11 v
BOT: yläraajan koordinaatio, bilateraalinen koordinaatio, tasapaino
Kaplan: opittujen liikkeiden jäljittely
Dewey: motorinen sarjoittaminen
  • Ei motorisia vaikeuksia (pääosin verrokkiryhmän lapsia)
  • Motorisen sarjoittamisen vaikeudet
  • Tasapainon hallinnan, yläraajan koordinaation ja jäljittelyn vaikeudet
  • Vaikeat suorituspuutteet kaikissa tehtävissä
«Tsai CL, Wilson PH, Wu SK. Role of visual-perceptu...»5 178 DCD
(MABC < 5 persentiiliä)
9–10 v
MABC: 8 osatehtävää
TVPS-R: ei-motorinen visuaalinen hahmottaminen (7 osatehtävän kokonaispistemäärä)
  • Puutteelliset pallotaidot, hyvät hahmottamisen, käden näppäryys- ja tasapainotaidot (32 %)
  • Hienomotoriikan, pallotaitojen ja staattisen tasapainon hallinnan vaikeudet, hyvät visuaalisen hahmottamisen ja dynaamisen tasapainon taidot (29 %)
  • Hienomotoriikan, staattisen tasapainon hallinnan ja visuaalisen hahmottamisen vaikeudet, hyvät pallotaidot (35 %)
  • Laaja-alaiset vaikeudet (4 %)
«Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. S...»6 43 DCD
5–15 v
Laaja neuropsykologinen,
neuropsykomotorinen (NP-MOT) ja neurovisuaalinen tutkimus:
49 muuttujaa
  • Motorisen suunnittelun ja ohjelmoinnin (jäljittely, praksia) ja tasapainon hallinnan vaikeudet, hyvät visuaalisen hahmottamisen taidot = ideomotorinen ryhmä (12 %)
  • Visuospatiaalis-konstruktiiviset, visuomotoriikan ja tarkkaavuuden vaikeudet (39 %)
  • Laaja-alaiset vaikeudet (49 %)
«Asonitou K, Koutsouki D. Cognitive process-based s...»7 54 DCD
54 TD
5–6 v
A) Motoriset taidot:
(9 muuttujaa)
MABC: hienomotoriikka, staattinen ja dynaaminen tasapaino
BOT: juoksunopeus ja ketteryys
B) Kognitiiviset kyvyt:
(7 muuttujaa)
CAS-osa-alueet: suunnittelu, tarkkaavuus, rinnakkaisprosessointi
  • Riskiryhmä (vaikeuksia hypyissä, hienomotoriikassa ja rinnakkaisprosessoinnissa) (8 %)
  • Motorinen suoriutuminen keskitasoa, kognitiivinen suoriutuminen lähellä keskitasoa (40 %)
  • Hienomotoriikka, tasapaino ja juoksunopeus lähellä keskitasoa, kognitiiviset taidot keskitasoa (12 %)
  • Vaikeuksia usealla osa-alueella, selkeimmin hienomotoriikassa, suunnittelussa ja rinnakkaisprosessoinnissa (24 %)
  • Huomattavat vaikeudet dynaamisen tasapainon hallinnassa, mutta vaikeuksia myös hienomotoriikassa, suunnittelussa ja rinnakkaisprosessoinnissa (11 %)
  • Laaja-alainen motoris-kognitiivinen toimintahäiriö (kaikki suoritukset alle keskitason) (5 %)
«Lust JM, Steenbergen B, Diepstraten JAEM, ym. The ...»8 98 DCD
5–10 v
WISC-III:
kielellinen ÄO, visuaalinen ÄO
MABC-2: hienomotoriikka, pallotaidot, tasapaino
Beery VMI: visuomotoriikka, visuaalinen hahmottaminen, motorinen koordinaatio
  • Lievät karkeamotoriikan vaikeudet (24 %)
  • Karkeamotoriikkaan painottuvat motoriikan vaikeudet (18 %)
  • Motoriikan (etenkin pallotaidot), visuaalisen hahmottamisen ja kielellisen päättelyn vaikeudet (38 %)
  • Hienomotoriikan, visuaalisen hahmottamisen ja visuaalisen päättelyn vaikeudet (19 %)
«Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perce...»9 50 DCD
31 TD
7–11 v
MABC-2: hienomotoriikka, pallottelutaidot, tasapaino
NEPSY-II: käden asentojen ja käden liikesarjojen jäljittely DTVP-2: visuaalinen hahmottaminen,
silmä-käsikoordinaatio,
visuomotoriikka
RTD:visuospatiaalinen hahmottaminen
WISC-V: visuaalinen konstruktio, visuaalinen muisti,
Toiminnanohjaus (useita testejä): työmuisti, motorinen ja kognitiivinen inhibitio, suunnittelu, joustavuus, tarkkaavuus
  • Ei todettavia vaikeuksia (tavanomaisesti kehittyviä lapsia) (32 %)
  • Hienomotoriikan ja kognitiivisen inhibition lievät vaikeudet; vaikeudet kauttaaltaan lieviä (25 %)
  • Hienomotoriikan, tasapainon hallinnan, suunnittelukyvyn ja tarkkaavuuden vaikeudet (20 %)
  • Hienomotoriikan, kognitiivisen inhibition ja visuaalisen hahmottamisen vaikeudet (13 %)
  • Laaja-alaiset suoriutumisen vaikeudet (10 %)

Kirjallisuutta

  1. Ahonen T. Lasten motoriset koordinaatiohäiriöt. Kehityspsykologinen seurantatutkimus. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 1990.
  2. Hoare D. Subtypes of developmental coordination disorder. Adapted Phys. Activ. Q 1994;11:158–169. doi: 10.1123/apaq.11.2.158
  3. Macnab JJ, Miller LT, Polatajko HJ. The search for subtypes of DCD: is cluster analysis the answer? Hum Mov Sci 2001;20(1-2):49-72 «PMID: 11471397»PubMed
  4. Dewey D, Kaplan BJ. Subtyping of developmental motor deficits. Dev Neuropsychol 1994;10,265–284. doi: 10.1080/87565649409540583
  5. Tsai CL, Wilson PH, Wu SK. Role of visual-perceptual skills (non-motor) in children with developmental coordination disorder. Hum Mov Sci 2008;27(4):649-64 «PMID: 18374437»PubMed
  6. Vaivre-Douret L, Lalanne C, Ingster-Moati I, ym. Subtypes of developmental coordination disorder: research on their nature and etiology. Dev Neuropsychol 2011;36(5):614-43 «PMID: 21667364»PubMed
  7. Asonitou K, Koutsouki D. Cognitive process-based subtypes of developmental coordination disorder (DCD). Hum Mov Sci 2016;47():121-134 «PMID: 26991728»PubMed
  8. Lust JM, Steenbergen B, Diepstraten JAEM, ym. The subtypes of developmental coordination disorder. Dev Med Child Neurol 2022;64(11):1366-1374 «PMID: 35578393»PubMed
  9. Van Dyck D, Baijot S, Aeby A, ym. Cognitive, perceptual, and motor profiles of school-aged children with developmental coordination disorder. Front Psychol 2022;13():860766 «PMID: 35992485»PubMed