Yleisimmät varhaiskehitysvaiheen (0–5 vuotta) motoriikkaa arvioivat testit
Varhaiskehitysvaiheen testien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat testin kyky tunnistaa kehitysviive ja kehityksellisiä vaikeuksia sekä kyky ennustaa myöhempää kehitystä. Systemaattisessa katsauksessa «De Roubaix A, Van de Velde D, Roeyers H, ym. Stand...»1 selvitettiin alle 5-vuotiailla käytettävien standardoitujen testien kykyä ennustaa motorisia vaikeuksia (ml. kehityksellinen koordinaatiohäiriö, DCD) kouluiässä. 33 tutkimuksesta 20 arvioitiin laadultaan hyväksi, 11 kohtalaiseksi ja 2 heikoksi. Tutkimuksen kohteena oli yleisemmin (18 tutkimuksessa) lapset, joilla oli riskitekijöitä. DCD tai DCD:n riski (MABC 2 -testin < 15 persentiiliä) oli tulosmuuttujana (outcome) 4 tutkimuksessa. Suurin osa katsaukseen sisältyneistä 14 testistä näytti ennustavan kouluiän motorisia vaikeuksia. Kuitenkaan mikään katsaukseen sisältyneistä testeistä ei saavuttanut 80 %:n herkkyyttä tai tarkkuutta. Testien kyky ennustaa myöhempiä motorisia vaikeuksia on paras riskiryhmissä ja paranee iän myötä.
Tähän lisätietoaineistoon on koottu kirjallisuuskatsausten «De Roubaix A, Van de Velde D, Roeyers H, ym. Stand...»1, «Blank R, Barnett AL, Cairney J, ym. International ...»2, «Griffiths A, Toovey R, Morgan PE, ym. Psychometric...»3, «Lee EJ, Zwicker JG. Early identification of childr...»4 ja Suomen lastenneurologisille työryhmille tehdyn kyselykartoituksen perusteella yleisimmin Suomessa kliinisessä käytössä olevat varhaiskehitysvaiheen (0–5 vuotta) lasten motoriikkaa arvioivat testistöt. Ne soveltuvat motoriikan arviointiin osana laajempaa kehityksen arviointia (esim. lapsilla, joilla suurentunut DCD:n riski «Kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön (DCD) liitettyjä riskitekijöitä»1). Alberta Infant Motor Scale (AIMS) -testi on suunnattu vauvaikäisille, Münchener Funktionelle Entwicklungsdiagnostik (MFED) ja Bayley Test of Infant and Toddler Development 3 (BSID-III) ulottuvat taaperoikään, ja Peabody Developmental Motor Scales-2 (PDMS-2) ja Griffiths Mental Development Scales (GMDS, Griffiths III) syntymästä 5–6 vuoden ikään asti. Lisätietoaineistossa «Kooste yli 5-vuotiaille soveltuvista motoriikan testeistä, joita voidaan käyttää epäiltäessä kehityksellistä koordinaatiohäiriötä (DCD)»2 esitellyistä motoriikkaa arvioivista testeistä osa soveltuu myös alle 5-vuotiaille.
| Testi* | Arvioitavat osa-alueet | Arvioitava karkeamotoriikan osa-alue | Ikä | Arvioinnin kesto | Diagnostiset katkaisupisteet / vaikeusasteen määrittely | Käyttötarkoitus | Testin tyyppi | Normatiivinen otos (vuosi) |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| * AIMS = The Alberta Infant Motor Scale; MFED = Münchener Funktionelle Entwicklungsdiagnostik; BSID-III = Bayley Scale of Infant and Toddler Development-III; PDMS-2 = Peabody Developmental Motor Scales-2; Griffiths-III = Griffiths Mental Development Scales-III | ||||||||
| AIMS | Karkeamotoriikka | Päinmakuu, selinmakuu, istuminen, seisominen | 0–18 kk | 20–30 min | Ei koko ikäryhmän kattavaa raja-arvoa kehitysviiveelle / poikkeavalle kehitykselle. Persentiilirajat,
jotka saattavat ennustaa tulevia motorisia taitoja: < 10. persentiili ≤ 4 kk:n iässä ja < 5. persentiili ≥ 8 kk:n iässä «Piper MC, Darrah J (toim.). Motor assessment of th...»5 |
Tavanomaisen ja ei-tavanomaisen kehityksen tunnistaminen, kehityksen viiveen tunnistaminen, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 2 202 lasta, Kanada (1994), ei suomalaisia normeja |
| MFED | Kokonaiskehityksen eteneminen (0–1 v.), karkea- ja hienomotoriikka, havainnointi, puheen tuotto ja ymmärtäminen, sosiaalinen käyttäytyminen ja itsenäinen selviytyminen (1–3 v.) |
0–1 v.: ryömiminen, istuminen, kävely, tarttuminen 1–3 v.: liikkuminen, kädentaidot |
0–3 v | 30–50 min | Kehitysviive / jatkotutkimusten tarve: 0–1 v.: > 1 kk:n viive vähintään 2 osa-alueella |
Sensomotorisen ja sosiaalisen kehityksen sekä terapiatarpeen arviointi, jatkotutkimuksiin lähettämisen tarpeen arviointi | Ei ole | Saksa (1968) |
| BSID-III | Motorinen asteikko (karkea- ja hienomotoriikka), kognitiivinen asteikko, kielellinen asteikko (puheen tuottaminen ja ymmärtäminen) | Staattinen asento, dynaaminen liike, tasapaino | 1 kk–3 v | 30–90 min | Motorinen kehitysviive: < 85 (< -1 SD) lievä < 70 (< -2 SD) kohtalainen < 55 (< -3 SD) vaikea |
Erotteleva, ennustava, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 1 700 lasta, USA (2000), ei suomalaisia normeja |
| PDMS-2 | Karkea- ja hienomotoriikka | Staattinen (seisomatasapaino, istumaan nousu, punnerrus), liikkuminen (kävely, juoksu, hyppääminen, yhdellä jalalla hyppääminen jne.), esineiden käyttö/manipulointi (potkaiseminen, heittäminen, lyöminen, kiinniotto) | 0–5 v | 45–60 min (20–30 min karkeamotoriikka) |
TMG-indeksi: 90–110 keskitaso 80–89 alle keskitaso 70–79 heikko 35–69 erittäin heikko Kehitysviiveen / poikkeavan kehityksen epäilyn raja-arvona pidetään -1,5 SD (6 persentiiliä) ja poikkeavan kehityksen -2,0 SD (2 persentiiliä): poikkeava kehitys |
Erotteleva, arvioiva, ennustava, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 2 003 lasta, USA ja Kanada (1997–1998), ei suomalaisia normeja |
| Griffiths-III | Oppimiskyky, kieli ja kommunikaatio (ml. puheen tuotto ja ymmärtäminen), minäkäsitys, sosiaalisuus ja emotionaaliset taidot, karkeamotoriset taidot, silmän ja käden koordinaatio | Karkeamotoriset taidot (asentokontrolli, tasapaino, vartalon koordinaatio)Silmän ja käden koordinaatio (hienomotoriset taidot, kaksikätisyys, visuaalinen hahmottaminen | 0–6 v (72 kk) | 60 min | DQ-indeksi: 90–109 keskitaso 80–89 alle keskitason 70–79 selvästi alle keskitason |
Erotteleva, ennustava, arvioiva, intervention suunnittelu ja vaikutuksen seuranta, tieteellinen tutkimuskäyttö | Normit | 426 lasta, Iso-Britannia ja Irlanti (2015), ei suomalaisia normeja |
The Alberta Infant Motor Scale (AIMS)
Alberta Infant Motor Scale (AIMS) «Piper MC, Darrah J (toim.). Motor assessment of th...»5, «Piper MC, Pinnell LE, Darrah J, ym. Construction a...»6 on 0–18 kuukauden (täysiaikaisuudesta alkaen, rv 40) ikäisten vauvojen motorisen kehityksen arviointiin kehitetty standardoitu havainnointimenetelmä. Normiaineistona on 2 200 vauvaa Albertasta, Kanadasta. Testin avulla voidaan tunnistaa varhaisia kehitysviivästymiä. Testissä havainnoidaan tiettyjä liikkeitä arviointikriteerien (painon jakautuminen, asento, painovoimaa vastaan liikkuminen) perusteella verrattuna normeihin 4 alkuasennossa: päinmakuu (21 osiota), selinmakuu (9 osiota), istuminen (12 osiota) ja seisominen (16 osiota). Osioissa havaituista taidoista muodostetaan motorinen ikkuna (kehittynein taito – vähiten kehittynyt taito). Osiot pisteytetään dikotomisesti: havaittu / ohitettu (1 piste) – ei havaittu (0 pistettä.) Kokonaispistemäärä sijoitetaan motorista kehitystä kuvaaville persentiilikäyrille.
AIMS-testin avulla voidaan tunnistaa lapset, joiden motorinen kehitys on normaali, lapset, joiden asennot ja liikkeet ovat normaalit, mutta joiden motoriset taidot ovat ikään nähden epäkypsät, sekä lapset, joiden asennot ja liikkeet ovat poikkeavat neurologisen häiriön seurauksena. AIMS-testin alkuperäisten normien toimivuutta tarkasteltiin 20 vuotta myöhemmin tutkimuksessa otoksella, jossa oli 650 kanadalaista lasta (iältään 2 viikkoa – 18 kuukautta) «Darrah J, Bartlett D, Maguire TO, ym. Have infant ...»7. Tulokset osoittivat AIMS-testin osioiden kehitysaikataulun ja alkuperäisten normien olevan yhä valideja.
AIMS-testin kyvyssä tunnistaa ennenaikaisesti syntyneiden lasten motorisen kehityksen viive on esitetty olevan rajoituksia, ja lisätutkimusta tarvitaan «de Albuquerque PL, Lemos A, Guerra MQ, ym. Accurac...»8. Tuoreessa norjalaistutkimuksessa «Ustad T, Brandal M, Campbell SK, ym. Concurrent an...»9 AIMS- ja PDMS-2-testin samanaikaisvaliditeetin on todettu olevan 6 ja 12 kuukauden iässä hyvä ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla. Toisessa takautuvassa pitkittäistutkimuksessa «Vens N, Dewitte G, Van Waelvelde H, ym. Developmen...»10 selvitettiin AIMS-testituloksen yhteyttä myöhemmin todettuun DCD:hen otoksella belgialaisia lapsia, jotka olivat kehitysongelmien riskin vuoksi seurannassa. Tulokset osoittivat AIMS-testin pistemäärien 6–12 ja 12–18 kuukauden ikäryhmissä olevan merkitsevästi yhteydessä MABC-2-testin pistemääriin 3-vuotiaana. Lisäksi liikkeiden laadulliset puutteet ennakoivat myöhempää DCD-diagnoosia. Lisätutkimusta AIMS-testin ennustavuudesta tarvitaan yhä, sillä tutkimusta ei ole juurikaan tehty sellaisten täysiaikaisina syntyneiden lasten aineistolla, joilla on myöhemmin todettu DCD. Persentiilirajat, jotka saattavat ennustaa tulevia motorisia taitoja ovat ≤ 10. persentiili ≤ 4 kuukauden iässä ja ≤ 5. persentiili ≥ 8 kuukauden iässä. «Piper MC, Darrah J (toim.). Motor assessment of th...»5 Kuitenkaan yksittäisestä testaustuloksesta ei tule vetää suoria johtopäätöksiä, koska on todettu, että kuukausittaisessa seurannassa tavanomaisesti kehittyneiden lasten tulokset eivät pysyneet samalla persentiilillä ja joillakin lapsilla yksi tai useampi tulos jäi suositeltuja raja-arvoja pienemmäksi «Piper MC, Darrah J (toim.). Motor assessment of th...»5.
Münchener Funktionelle Entwicklungsdiagnostik (MFED)
MFED-testi on «Hellbrügge T. Münchener Funktionelle Entwicklungsd...»11, «Hellbrügge T, Lajosi F, Menara D ym. Münchener Fun...»12, «Hellbrügge T, Pechstein J. Entwicklungsphysiologis...»13 Münchenin yliopistollisessa sairaalassa Hellbrücken kollegoineen vuonna 1968 kehittämä testi, jonka eri osiot perustuvat pitkälti aikaisemmin julkaistuihin kehitystesteihin (mm. Bayley Scale of Infant Development, Griffiths ja Denver developmental screening test). Testi on standardoitu saksalaisilla lapsilla. Testin tekijät ovat antaneet luvan suomennokseen (HUS / Lastenlinnan lasten fysiatria) ja testin käyttämiseen Suomessa. Lastenlinnassa 2007 imeväisikäisen aineistolla tehdyssä validointitutkimuksessa todettiin joissakin osioissa kehityksen poikkeavan noin kuukaudella saksalaislasten kehityksestä «Imeväisiän toiminnallinen kehitysdiagnostiikka. Oh...»14, joskin ensimmäisen ikävuoden lopulla suomalaislapset olivat kehityksessään saavuttaneet saksalaiset vertailulapset.
MFED-testiä käytetään karkea- ja hienomotoriikan seulontatestinä sekä ohjauksen ja terapian tarpeen arviointiin. Suomessa se on käytössä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Kliinikot kokevat testin nopeakäyttöiseksi ja helpoksi oppia. Testissä on erilliset tutkimusosiot 0–1 vuoden ja 1–3 vuoden ikäisille. Imeväisiässä (0–1 v) seurataan 8:aa eri kehityksen osa-aluetta: konttaaminen, istuminen, pystyasento ja kävely, tarttuminen, havaintotoiminnat, puheen tuotto, puheen ymmärtäminen ja sosiaalinen kehitys/vuorovaikutus. Jokaiselle osa-alueelle voidaan määrittää kuukausittain lapsikohtainen kehitysprofiili. Testistö havainnoi kehitystä myös laadullisesti, jolloin lievätkin kehitysvaikeudet voidaan tunnistaa varhain ja kuntoutus kohdentaa virheellisten suoritusten korjaamiseen. Mikäli viivettä on yli 1 kuukautta kahdella tai useammalla osa-alueella, suositellaan jatkoselvityksiä. Taaperoiässä (1–3 v) osa-alueet ovat: liikkuminen (kävelyikä), hienomotoriikka (kädentaidot), havainnointi, puheen tuotto, puheen ymmärtäminen, sosiaalinen käyttäytyminen/vuorovaikutus ja itsenäinen selviytyminen (päivittäistaidot).
MFED-testituloksen yhteydestä myöhemmin todettuun DCD:hen ei ole tutkimustietoa, mutta kliinisen kokemuksen ja äskettäin julkaistun saksalaisen tutkimuksen «Janning A, Lademann H, Olbertz D. Predictive Value...»15 mukaan testi ennakoi hyvin myöhemmin Bayley Scales of Infant Development-II -testissä (BSID-II) näkyviä motoriikan viiveitä ja MFED-testiä voi käyttää alle 3-vuotiaiden karkea- ja hienomotoriikan arvioinnissa ja seulonnassa ja jatkotutkimusten tarvetta suunniteltaessa. Kliinisen kokemuksen mukaan MFED korreloi hyvin myös AIMS-testiin (Alberta Infants Motor Scale) motorisen viiveen osalta.
Lisätietoa: Theodor-Hellbrügge-Stiftung - Entwicklungstest "Münchener Funktionelle Entwicklungsdiagnostik 1. bis 4. Lebensjahr" (theodor-hellbruegge-stiftung.de)
BSID-III, The Bayley Scales of Infant Development, Third Edition
The Bayley Scales of Infant Development (BSID) -testi «Bayley N. Manual for the Bayley Scales of infant d...»16 on alun perin vuonna 1969 kehitetty suoritustesti kehitysviivästymien ja -häiriöiden arviointiin ja interventioiden suunnittelun tueksi. Suomessa psykologien käytössä oleva BSID-III «Bayley N. Bayley- III. Bayley scales of infant and...»17, «Bayley N. Bayley scales of infant and toddler deve...»18 sisältää kognitiivisen kehityksen, kielellisen kehityksen (ymmärtäminen ja tuottaminen) ja motorisen kehityksen (hieno- ja karkeamotoriikka) asteikot. Hienomotorisella asteikolla arvioidaan erilaisten taitojen eriytymistä, kuten silmä-käsikoordinaation kehittymistä, motorista suoriutumisnopeutta ja havaintojen sekä motoristen suunnitelmien tekemistä. Karkeamotorinen asteikko tarkastelee puolestaan niitä kehityksen vaiheita, joissa lapsi kehittyy selällään makaavasta vauvasta käveleväksi lapseksi (selinmakuu, kääntyminen, konttaaminen, istuminen, seisominen, käveleminen). Testistöön kuuluvat vanhempien täyttämät sosioemotionaalisen kehityksen ja adaptiivisen käyttäytymisen arviointilomakkeet, joissa yhtenä osa-alueena arvioidaan liikkumista (motoriikkaa). Suomalaisessa validointitutkimuksessa (n = 161, ikä 8–36 kk) selvitettiin suomeksi käännettyjen kielellisten ja kognitiivisten asteikkojen toimivuutta ja normien yhteneväisyyttä yhdysvaltalaisen testistön kanssa. Motoriset asteikot jätettiin tästä validointitutkimuksesta pois, koska kulttuurisidonnaisten erojen arvioitiin olevan todennäköisesti pienempiä kuin esimerkiksi kielen kehitykseen ja kielelliseen prosessointiin perustuvissa päättelytehtävissä. Suomalaislasten motoristen asteikkojen vertailuaineistona toimivat yhdysvaltalaiset normit.
BSID-III-testin reliabiliteetti ja validiteetti ovat hyvät. Samoin toistettavuus on hyvä (ICC = 0,79–0,80). BSID:n varhaisempia versioita I ja II on tutkittu, mutta BSID-III:n ennustekyvystä on vain vähän tutkimusta «De Roubaix A, Van de Velde D, Roeyers H, ym. Stand...»1. BSID-III-testin motorisen asteikon ennustevaliditeettia on tutkittu lähinnä riskiryhmillä, etenkin ennenaikaisina syntyneillä. Australiassa ennenaikaisina syntyneiden (rv 30) lasten aineistolla tehdyssä tutkimuksessa «Spittle AJ, Spencer-Smith MM, Eeles AL, ym. Does t...»19 selvitettiin BSID-III:n motorisen indeksin kykyä ennustaa 2-vuotiaiden (korjattu ikä) motorisia vaikeuksia (MABC-2, < 15 persentiili) ja liikuntavammaa 4-vuotiaana. Tulokset osoittivat BSID-III:n tarkkuuden olevan erinomainen (< 1 SD 0,97 ja < 2 SD 1,00) ja herkkyyden olevan pieni (< 1 SD 0,32–0,037, < 2 SD 0,18–0,21). Vastaavasti tuoreessa ruotsalaisessa kohorttitutkimuksessa «Montgomery C, Setänen S, Kaul YF, ym. Predictive v...»20 tarkasteltiin ennenaikaisina syntyneiden (< 27 rv) lasten 2,5-vuoden korjatussa iässä arvioidun BSID-III:n motorisen indeksin yhteyttä myöhemmin MABC-2-testillä 6,5-vuotiaana todettuihin motorisiin vaikeuksiin (≤ 5 persentiili). BSID-III:n motorinen indeksi selitti 18 % MABC-2:n kokonaispisteiden varianssista (p < 0,001). Kliinisessäkin työssä tavanomaisesti käytetyn raja-arvon 85 BSID-III-testin herkkyys oli 26,3 % ja tarkkuus 92,9 %.
BSID-III-testiä onkin kritisoitu liian myönteisistä tuloksista ja kyvyttömyydestä tunnistaa kehitysviivettä, etenkin verrattuna edeltäneeseen BSID-II-versioon «Anderson PJ, Burnett A. Assessing developmental de...»21. Selityksenä on pidetty sen yhdysvaltalaista normiaineistoa, jossa edustavaan väestöpohjaiseen aineistoon on yhdistetty otos lapsia (10 % kokonaisotoksesta), joiden kehityksessä on ongelmia. Testistä on julkaistu päivitetty versio Bayley™-4 normeineen «Bayley N, Aylward GP. Bayley Scales of Infant and ...»22, jonka odotetaan parantavan testin luotettavuutta. Uusinta Bayley-4 -testiä ei ole validoitu Suomeen, eikä se ole täällä kliinisessä käytössä.
PDMS-2, The Peabody Developmental Motor Scales, Second Edition
The Peabody Developmental Motor Scales (PDMS-2) -testi «Folio M, Fewell R. Peabody Developmental Motor Sca...»23 antaa määrällisen ja laadullisen arvion pienten lasten (syntymästä 5 vuoden ikään) karkea- ja hienomotorisesta kehityksestä. Testiä voidaan hyödyntää esimerkiksi, jos halutaan arvioida pienten lasten motorisia taitoja. Testi on kriteeriperusteinen, ja se koostuu 6:sta eri osa-alueesta (4 karkeamotoriikan ja 2 hienomotoriikan osa-aluetta). Tehtävien määrä vaihtelee lapsen iän mukaan. Karkeamotorisissa taidoissa arvioidaan primitiiviheijasteet, toimintaa paikallaan ollen (kuten yhdellä jalalla tasapainoilu), liikkumisliikkeitä (kuten ryömiminen, juokseminen ja hyppääminen) sekä välineen käsittelyä (24 erilaista tehtävää, esim. pallon heitto ja kiinniotto sekä potkaiseminen). Testistä voidaan määritellä kehitysiät ja indeksit karkeamotoriikalle (Gross Motor Quotient, GMQ), hienomotoriikalle (Fine Motor Quotient, FMQ) ja kokonaisindeksi motoriikalle (Total Motor Quotient, TMQ) Indeksien keskiarvo on 100 ja keskihajonta 15.
Testin reliabiliteetti on hyvä ja sisäinen validiteetti on vaihdellut 3–6-vuotiailla kohtalaisesta erinomaiseen. Toistettavuus on erinomainen (ICC = 0,97). Vaikka PDMS-2-testiä pidetään luotettavana motoristen taitojen testinä alle 5-vuotiaille, se saattaa tunnistaa heikosti lapsia, joilla on lieviä motorisia vaikeuksia. Syynä tähän on mahdollisesti standardointiaineisto, jossa väestöpohjaiseen otokseen on yhdistetty otos lapsia (10 %), joilla oli kehityksessään kielellisiä tai puheen kehityksen ongelmia tai fyysisiä ongelmia. Kuitenkin PDMS-testissä 3-vuotiaana < 27 persentiilin suoriutumisen hienomotoriikassa on todettu ennustavan DCD:tä 8 vuoden iässä (Movement ABC < 15 persentiiliä) «Goyen TA, Lui K. Developmental coordination disord...»24. PDMS-2 on Suomessa hyvin vähän käytössä, eikä siihen ole suomalaisia normeja. PDMS-3 (Folio & Fewell, 2023) on juuri ilmestynyt. Se on normitettu USA:ssa 1 452 lapsen aineistolla vuosina 2016–2021. Testin diagnostinen tarkkuus ja erottelukyky (herkkyys, tarkkuus, ROC/AUC) on raportoitu tarkemmin kuin aikaisemmassa versiossa.
Griffiths Mental Development Scales (GMDS) / Griffiths Mental Development Scales III
Griffiths Mental Development Scales (GMDS) «Griffiths R. The Abilities of Young Children. Buck...»25, «Huntley M. The Griffiths Mental Development Scales...»26 on Englannissa vuonna 1954 kehitetty kokonaiskehityksen arviointiin tarkoitettu testi 2–6-vuotiaille (tai 2–8-vuotiaille) lapsille. Alkuperäinen GMDS sisälsi asteikot 0–2-vuotiaille, ja myöhemmät GMDS-E «Griffiths R. The Abilities of Young Children. Buck...»25 ja GMDS-ER «Luiz DM, Faragher B, Barnard A ym. GMDS-ER: Griffi...»27 sisälsivät myös toisen asteikon 2–6-vuotiaille (tai 2–8-vuotiaille) lapsille. Nykyisin käytössä on vuonna 2006 uudistettu ja 2015 uudelleen standardoitu Griffiths III «Stroud L, Foxcroft C, Green E ym. Griffiths Scales...»28, joka on tarkoitettu 0–6-vuotiaiden kehityksen arviointiin.Griffiths III käsittää 5 osa-aluetta, joista motorisia taitoja arvioidaan kahdella alaskaalalla: karkeamotoriset taidot (ml. asentokontrolli, tasapaino ja vartalon koordinaatio) sekä silmän ja käden koordinaatio (ml. hienomotoriset taidot, kaksikätisyys, visuaalinen hahmottaminen). Muut testillä arvioitavat osa-alueet ovat oppimiskyky (foundations of learning), kieli ja kommunikaatio (ml. puheen tuotto ja ymmärtäminen), minäkäsitys, sosiaalisuus ja emotionaaliset taidot. Näiden raakapisteiden summapistemäärän perusteella voidaan määritellä kehitysikä ja laskea kehitystä kuvaava indeksi (general quotient, GQ), jossa pistemäärää < 84 (-1 SD) pidetään kehitysviiveen tai kehitysvaikeuksien katkaisurajana. Griffiths III:n normit perustuvat Isossa-Britanniassa ja Irlannissa vuonna 2015 kerättyyn 426 lapsen standardiaineistoon.
Griffithsin testejä pidetään luotettavina varhaisten motoristen taitojen testeinä ja testien ajatellaan ennakoivan hyvin motorisia vaikeuksia esikoulu tai kouluiässä. GMDS:n karkeamotoriikan (liikkuminen) alaskaalan herkkyys 1-vuotiaana on 80 % ja tarkkuus 100 %. 3-vuotiaana herkkyys ja tarkkuus ovat alaskaaloissa karkeamotoriikka (liikkuminen) 84 % ja 71 % ja silmä-käsiyhteistyö 84 % ja 43 % «Goyen TA, Lui K. Developmental coordination disord...»24.
Kansainvälisesti Griffithsin testit ovat lastenlääkäreiden ja -neurologien sekä psykologien lasten kehitysseurannassa ja tieteellisissä tutkimuksissa käyttämiä. Tutkimusta Griffithsin eri testeistä on tehty erityisesti DCD:n riskiryhmistä ennenaikaisena syntyneiden lasten aineistoilla. Karkeamotoriikan (liikkumisen) indeksiä voidaan käyttää italialaistutkimuksen «Biasini A, Monti F, Gianstefani I ym. Griffiths me...»29 mukaan yhdessä tavanomaisen neurologisen tutkimuksen kanssa seulomaan hyvin ennenaikaisina syntyneiden (rv 32, syntymäpaino < 1 500 g, n = 32) motorisia vaikeuksia 6 ja 12 kuukauden iässä. GMDS:n karkeamotoriikan (liikkuminen) pistemäärä < 43 persentiilissä ennenaikaisina syntyneillä 3-vuotiailla lapsilla saattaa ennustaa DCD:n riskiä (M-ABC < 15 persentiiliä) kouluiässä, mutta ei alaskaalassa silmä-käsikoordinaatio «Goyen TA, Lui K. Developmental coordination disord...»24. Australialaistutkijat «Bowen JR, Gibson FL, Leslie GI, ym. Predictive val...»30 osoittivat ennenaikaisina syntyneiden 3-vuotiaiden lasten GMDS:n silmä-käsiyhteistyö ja suoriutuminen -yhdistelmäindeksin korrelaation olevan kohtalainen Stanford–Binet'n testin ei-kielellisen päättelyn faktoriin (r = 0,597) ja Beery VMI:hin (r = 0,49) 5-vuotiaana. Englantilainen tutkimusryhmä «Barnett AL, Guzzetta A, Mercuri E, ym. Can the Gri...»31 selvitti GMDS:n ja myöhemmän M-ABC-testissä suoriutumisen välisiä yhteyksiä täysiaikaisilla lapsilla (n = 80), joilla syntymävaiheessa oli enkefalopatia. Tulokset osoittivat heikon suoriutumisen 1-vuotiaana alaskaalassa karkeamotoriikka (liikkuminen) ja 2-vuotiaana alaskaalassa silmä-käsikoordinaatio olevan riskitekijä motorisiin vaikeuksiin (pienet M-ABC-pistemäärät) 5–6-vuotiaana. Griffiths III -testillä tutkimusta on vielä tehty vähän, eikä tutkimustietoa testisuoriutumisen yhteydestä myöhemmin todettuun DCD:hen ole saatavilla.
Griffithsin testejä on käytetty Suomessa pikkukeskosten kehitysseurannassa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Pienten lasten kehitysseurannassa käytetään Suomessa pääasiassa BSID-III testiä, kun taas Griffiths III -testi on vähemmän käytössä, eikä siihen ole suomalaisia normeja.
Kommentti:
Pienten alle 5-vuotiaiden lasten testisuoriutumiseen liittyvästä vaihtelusta ja epäluotettavuudesta huolimatta standardoidut motoriset testit ovat suositeltavia arvioitaessa motorisia taitoja ennen viidettä ikävuotta. Testien luotettavuus paranee iän sekä taitojen karttumisen ja eriytymisen myötä.
Standardoitujen testien lisäksi kliinisessä tutkimuksessa korostuu lapsen suoriutumisen ja toiminnan laadullinen havainnointi.
Motoristen taitojen seurantatutkimuksia suositellaan riskiryhmään kuuluville ja lapsille, joiden testisuoriutuminen jää alle 5-vuotiaana odotettua heikommaksi.
Tutkimusta tarvitaan yhä lisää varhaiskehitysvaiheen motoristen testien ennustavuudesta DCD-ryhmässä.