Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tutkittiin anoreksiaa, bulimiaa ja BEDiä sairastavien ajattelun ja toiminnan joustavuutta «Keegan E, Tchanturia K, Wade TD. Central coherence...»1. Mukana oli 29 tutkimusta, joissa verrattiin anoreksiaa sairastavia verrokkeihin, 8 tutkimusta, joissa verrattiin bulimiaa sairastavia verrokkeihin ja 4 tutkimusta, joissa verrattiin BEDiä sairastavia verrokkeihin. Osallistujia oli yhteensä 3 505. Kaikki osallistujat olivat yli 16-vuotiaita, ja kaikilla oli akuutisti syömishäiriö. Niissä tutkimuksissa, joissa oli raportoitu sukupuolijakauma ja etnisyys, osallistujat olivat lähes pelkästään tyttöjä tai naisia ja etniseltä taustaltaan kaukasialaisia. Sosioekonomista taustaa ei ollut raportoitu mukana olevissa tutkimuksissa. Meta-analyysissa ei raportoitu, missä maissa mukana olevat tutkimukset on toteutettu. Tutkimusmenetelmänä oli kaikissa mukana olevissa tutkimuksissa Wisconsin korttien lajittelutehtävä. Meta-analyysin perusteella anoreksiaa sairastavilla (Hedgesin g = −0,38; 95 % luottamusväli -0,50 − -0,26, p < 0,001) ja bulimiaa sairastavilla (Hedgesin g = -0,55; 95 % luottamusväli -0,81 − -0,29, p < 0,001) oli vaikeuksia toiminnan ja ajattelun joustavuudessa. BEDiä sairastavat eivät eronneet verrokeista.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tutkittiin anoreksiaa sairastavien ajattelun ja toiminnan joustavuutta «Westwood H, Stahl D, Mandy W, ym. The set-shifting...»2. Mukana oli 22 tutkimusta, joissa verrattiin anoreksiaa sairastavia verrokkeihin. Mukana oli 18 tutkimusta, joissa osallistujat olivat aikuisia (681 anoreksiaa sairastaa ja 813 verrokkia) ja 4 tutkimusta, joissa osallistujat olivat lapsia tai nuoria (134 anoreksiaa sairastavaa ja 143 verrokkia). 1 tutkimuksessa kaikki osallistujat olivat miehiä (29 anoreksiaa sairastavaa ja 42 verrokkia), 1:ssä osallistujina oli yksittäisiä miehiä, ja lopuissa kaikki osallistujat olivat tyttöjä tai naisia. Sosioekonomista tai etnistä taustaa tai tutkimuksien toteutusmaita ei raportoitu meta-analyysissa. Mukana olevien tutkimusten osallistujat oli rekrytoitu pääosin syömishäiriötä hoitavien tahojen kautta, ja osa osallistujista oli avohoidossa ja osa osastohoidossa. Kaikilla syömishäiriötä sairastavilla oli akuutisti anoreksia. Tutkimusmenetelmänä oli kaikissa mukana olevissa tutkimuksissa Wisconsin korttien lajittelutehtävä. Meta-analyysin perusteella anoreksiaa sairastavilla aikuisilla oli vaikeuksia toiminnan ja ajattelun joustavuudessa (d = 0,48; 95 % luottamusväli 0,28–0,68, z = 4,70, p < 0,001). Anoreksiaa sairastavat lapset tai nuoret eivät eronneet verrokeista.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tutkittiin BEDiä sairastavien ajattelun ja toiminnan joustavuutta «Iceta S, Rodrigue C, Legendre M, ym. Cognitive fun...»3. Mukana oli 18 tutkimusta, joissa verrattiin BEDiä ajankohtaisesti sairastaneita verrokkeihin. Osassa tutkimuksissa verrattiin BEDiä sairastavia normaalipainoisiin verrokkeihin ja osassa ylipainoisiin verrokkeihin, joilla ei kuitenkaan ollut todettua BEDiä. Osallistujat oli rekrytoitu syömishäiriöitä hoitavien tahojen kautta, lihavuusleikkausta odottavien jonosta sekä muilta sairaalan poliklinikoilta. Tutkimukset oli pääosin toteutettu länsimaissa, mutta muutama yksittäinen tutkimus oli toteutettu myös muissa kuin länsimaissa. Sosioekonomista tai etnistä taustaa ei raportoitu meta-analyysissa. Osallistujista suurin osa oli naisia, mutta mukana oli myös yksittäisiä tutkimuksia, joissa noin puolet osallistujista oli naisia ja puolet miehiä. Meta-analyysissa oli mukana myös muita osa-alueita ja osallistujien määrää nimenomaisesti ajattelun ja toiminnan joustavuutta mittaavissa tutkimuksissa ei raportoitu erikseen. Kaikki osallistujat olivat aikuisia. Tutkimusmenetelminä oli erilaisia neuropsykologisia tehtäviä, joissa arvioitiin toiminnan ja ajattelun joustavuutta. Meta-analyysin perusteella BEDiä sairastavilla aikuisilla oli vaikeuksia toiminnan ja ajattelun joustavuudessa (d = -0,40; 95 % luottamusväli -0,569 − -0,22, p < 0,0019).
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tutkittiin anoreksiaa, bulimiaa ja BEDiä sairastavien ajattelun ja toiminnan joustavuutta «Wu M, Brockmeyer T, Hartmann M, ym. Set-shifting a...»4. Mukana oli 49 tutkimusta, joissa verrattiin anoreksiaa sairastavia verrokkeihin (1 394 anoreksiaa sairastavaa ja 1 631 verrokkia), 13 tutkimusta, joissa verrattiin bulimiaa sairastavia verrokkeihin (376 bulimiaa sairastavaa ja 563 verrokkia) sekä 2 tutkimusta, joissa verrattiin BEDiä sairastavia verrokkeihin (55 BEDiä sairastavaa ja 56 verrokkia). Osallistujat olivat nuoria ja aikuisia (ikähaarukka 14,8–42,4 vuotta). Suurin osa osallistujista oli tyttöjä tai naisia. Sosioekonomista tai etnistä taustaa tai tutkimuksien toteutusmaita ei raportoitu meta-analyysissa. Mukana olevissa tutkimuksissa tehtiin erilaisia neuropsykologisia tehtäviä, joilla arvioitiin kognitiivista joustavuutta. Meta-analyysin perusteella anoreksiaa sairastavilla (Hedgesin g = -0,44; 95 % luottamusväli -0,54–0,33, p < 0,001), bulimiaa sairastavilla (Hedgesin g = -0,50; 95 % luottamusväli -0,72 – -0,27, p < 0,001) ja BEDiä sairastavilla (Hedgesin g = -0,53; 95 % luottamusväli -0,90–0,15, p = 0,006) oli vaikeuksia toiminnan ja ajattelun joustavuudessa.
Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa tutkittiin anoreksiaa sairastavien ajattelun ja toiminnan joustavuutta «Saure E, Laasonen M, Lepistö-Paisley T, ym. Charac...»5. Anoreksiaa sairastavat oli jaettu kolmeen kategoriaan anoreksian keston perusteella. Kategoriat olivat 0–3,99 vuotta (lyhyen aikaa sairastaneet), 4–6,99 vuotta ja yli 7 vuotta (pitkään sairastaneet). Ensimmäisessä kategoriassa mukana oli 14 tutkimusta, joissa oli osallistujina 604 anoreksiaa sairastavaa ja 710 verrokkia, toisessa kategoriassa mukana oli 12 tutkimusta, joissa oli osallistujina 305 anoreksiaa sairastavaa ja 414 verrokkia, ja kolmannessa kategoriassa mukana oli 12 tutkimusta, joissa oli osallistujina 527 anoreksiaa sairastavaa ja 580 verrokkia. Tutkimuksissa oli mukana nuoria ja aikuisia (ikä 12,17–35,44 vuotta) ja sekä akuutisti sairastavia että jo toipuneita. Osallistujista suurin osa oli tyttöjä tai naisia ja kaukasialaisia. Sosioekonomista taustaa tai tutkimuksien toteutusmaita ei ollut raportoitu. Tutkimusmenetelminä oli erilaisia neuropsykologisia tehtäviä, joiden perusteella arvioitiin toiminnan ja ajattelun joustavuutta. Lyhyen aikaa (0–3,99 vuotta) anoreksiaa sairastaneet eivät eronneet verrokeista ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Pidemmän aikaa anoreksiaa sairastaneilla oli vaikeuksia toiminnan ja ajattelun joustavuudessa (4–6,99 vuotta sairastaneet: SMD -0,58; 95 % luottamusväli -0,42–0,74, p < 0,001; yli 7 vuotta sairastaneet: SMD -0,63; 95 % luottamusväli -0,48 – -0,78, p < 0,001).