Tutkimus 1: systemaattinen katsaus
Vuonna 2017 julkaistu yhteensä 30 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta käsittänyt meta-analyyttinen ja metaregressiivinen tutkimus «Traviss-Turner GD, West RM, Hill AJ. Guided Self-h...»1 tarkasteli 12–65-vuotiaiden syömishäiriöitä sairastavien ihmisten ohjattua itsehoitoa. Useimmilla hoitoa saaneista oli ahmintaoireisiin painottuva syömishäiriö. Ohjattu itsehoito tarkoittaa sitä, että oireileva henkilö tutustuu johonkin syömishäiriön itsehoitomalliin, esimerkiksi kirjaan tai verkkoaineistoon, syömishäiriöihin perehtyneen maallikon tai ammattilaisen tukemana. Tukitapaamisia on vähintään 1 joko kasvokkain, etänä tai ryhmässä. Yleisimmin tukitapaamisia tarjottiin tutkimuksissa 4–18 kertaa.
Oireiden vähenemisen efektikoko oli suuruudeltaan kohtalainen -0,46 (95 % luottamusväli -0,64 – -0,28) ja vastasi noin puolen pisteen suuruista EDE- tai EDE-Q-kyselyn oireiden vähenemistä. Kaikkein todennäköisimmin ohjatusta itsehoidosta hyötyivät BEDiä sairastavat.
Tutkimukset olivat heterogeenisiä tutkimusinterventioiden, verrokkiryhmien ja päätulosmuuttujien suhteen. Tutkimuksista 12 vertasi ohjattua itsehoitoa hoitojonossa odottamiseen. Tutkimuksista 20:ssä satunnaistaminen oli toteutettu hyvin, 16:ssa intervention toteuttaja ei tiennyt, mihin hoitoryhmään hoitoa saava oli satunnaistettu. Kaikissa tutkimuksissa ei hyödynnetty intention to treat -analyysia. Tutkijat eivät huomioineet katoa analyyseissaan. Valtaosa tutkimuksista arvioi hoitovastetta EDE-haastattelun tai EDE-Q-kyselyn avulla. Osallistujien kokonaismäärää ei ilmoitettu ja tulokset olivat samansuuntaisia.
Tutkimukset 2–8: satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia
Useista systemaattisen katsauksen «Traviss-Turner GD, West RM, Hill AJ. Guided Self-h...»1 jälkeen julkaistuista satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista «Jenkins PE, Luck A, Violato M, ym. Clinical and co...»2, «Fitzsimmons-Craft EE, Taylor CB, Graham AK, ym. Ef...»3, «Carter JC, Kenny TE, Singleton C, ym. Dialectical ...»4 on saatu vastaavia ohjatun itsehoidon toimivuutta puoltavia tuloksia myös siten, että itsehoito on tarjottu puhelinsovelluksen ja terveysvalmentajan ohjaamana «Hildebrandt T, Michaeledes A, Mayhew M, ym. Random...»5 tai vertaamalla 10 tapaamisen ohjattua itsehoitoa kasvokkain toteutettuun 21 tapaamisen psykoterapiaan puolen vuoden ajan «König HH, Bleibler F, Friederich HC, ym. Economic ...»6. Satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen perustuvassa kustannusvaikuttavuusanalyysissa tutkijat totesivat, että hoitojärjestelmän kannalta ohjatut itsehoitomallit ja kasvokkain toteutettu kognitiivinen psykoterapia ovat melko tasa-arvoisia vaihtoehtoja. Ohjatut itsehoitomallit ovat edullisempia, joten hoitoa voidaan tarjota samoin kustannuksin useammille. Kognitiivinen psykoterapia puolestaan maksaa enemmän, mutta voi olla yksilötasolla vaikuttavampaa «de Zwaan M, Herpertz S, Zipfel S, ym. Effect of In...»7. Yksi Saksassa toteutettu 178 osallistujan satunnaistettu kontrolloitu tutkimus totesi, että ohjattu itsehoito vaikuttaa hitaammin ja auttaa harvempia kuin kasvokkain toteutettu kognitiivinen psykoterapia «Wagner G, Penelo E, Wanner C, ym. Internet-deliver...»8.
Kommentti: Ohjatusta itsehoidosta hyötyvät eniten ahmintapainotteista syömishäiriötä sairastavat, mutta se ei ole riittävä vaikeasti oireileville. Terveydentila arvioidaan ennen hoitoon ohjausta.
Tutkimus 9: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
Ohjatun itsehoidon pitkäaikaistulokset ovat melko hyviä. Yksi meta-analyysiin sisältyneistä tutkimuksista «» vertaili ohjatun itsehoidon eri toteutustapoja ja niiden pitkäaikaisvaikutuksia. Itävaltalainen 155 osallistujan satunnaistettu kontrolloitu tutkimus ei havainnut eroa internetpohjaisen ja kirjaan perustuvan ohjatun itsehoidon välillä: internetpohjaista ohjattua itsehoitoa saaneista 44 % ja kirjaan perustuvaa ohjattua itsehoitoa saaneista 39 % määriteltiin toipuneeksi 18 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta. Merkittävin hoitovaste ilmeni 4 kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta. Tutkijat määrittivät hoitomuodot keskenään samanarvoisiksi.