Takaisin

Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutus Alzheimerin taudin riskiin

Näytönastekatsaukset
Hanna Savolainen-Peltonen, Päivi Polo ja Marjo Tuppurainen
22.9.2025

Näytön aste: B

Vaihdevuosien hormonihoidon käyttö alle kymmenen vuoden ajan ei ilmeisesti estä Alzheimerin taudin kehittymistä.

Suomalainen tapaus-verrokkitutkimus «Imtiaz B, Taipale H, Tanskanen A, ym. Risk of Alzh...»1 kokosi vuosina 2005–2011 kliinisesti verifioidut Alzheimerin tauti (AD) -tapaukset lääkekorvausrekisteristä ja enintään 4 verrokkia tapausta kohden (46 117 AD-tapausta ja 184 463 verrokkia) väestötietojärjestelmästä. Hormonihoidon (HT) käyttötiedot vuosilta 1995–2011 saatiin lääkekorvausrekisteristä. Vain systeeminen HT (oraalinen tai transdermaalinen) otettiin huomioon. Systeemisen estrogeenin ja progesteronin käyttö liittyi suurentuneeseen Alzheimerin taudin riskiin (OR 1,10; 95 % luottamusväli 1,06–1,12 ja 1,13; 95 % luottamusväli 1,10–1,17). Systeemisen estrogeenin käyttöön yli 10 vuoden ajan (OR 0,91; 95 % luottamusväli 0,84–0,99) liittyi verrokkeja pienempi Alzheimerin taudin riski. Pitkäaikainen (> 10 vuotta) yhdistelmä-HT:n käyttö ei ollut yhteydessä Alzheimerin taudin riskiin (OR 1,0; 95 % luottamusväli 0,90–1,2).

  • Tutkimuksen taso: tasokas
  • Sovellettavuus: heikko
  • Kommentti: Tutkimustulosten tulkintaa vaikeuttavat seuraavat tekijät: tutkimuksessa HT:n aloitusikä oli keskimäärin 64,1 vuotta AD-tapauksilla ja 63,8 vuotta verrokeilla. Ennen tätä ikää käytettyä HT:tä ei voitu ottaa huomioon, koska Kelan lääkerekisteri otettiin käyttöön Suomessa vasta vuonna 1995. HT-valmisteiden käyttöprosentti oli molemmissa ryhmissä pieni.

Suomalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa «Savolainen-Peltonen H, Rahkola-Soisalo P, Hoti F, ...»2 tunnistettiin lääkekorvausrekisteristä kaikki postmenopausaaliset naiset (n = 84 739), jotka vuosina 1999–2013 saivat AD-diagnoosin. Verrokit (n = 84 739) tunnistettiin kansallisesta väestörekisteristä ja vakioitiin iän ja sairaanhoitopiirin mukaan. Tiedot hormonihoidon (HT) käytöstä saatiin lääkekorvausrekisteristä. AD-diagnoosin saaneiden yhdistelmähoidon aloitusikä oli hieman korkeampi - verrattuna verrokkeihin (56,1 (SD 7,8) vs. 55,8 vuotta (SD 7,6), p = 0,02).

Systeemisen HT:n käyttö liittyi 9–17 % suurempaan Alzheimerin taudin riskiin. Taudin riski ei eronnut merkittävästi estradiolia yksinään (OR 1,09; 95 % luottamusväli 1,05–1,14) ja estrogeenin ja progestiinin yhdistelmähoitoa käyttävillä (OR 1,17; 95 % luottamusväli 1,13–1,21). Yhdistelmähoidon käytön yhteydessä havaittu riskin suureneminen ei ollut yhteydessä eri progestiineihin (norethisteroniasetaatti, medroksiprogesteroniasetaatti tai muut progestiinit). HT:n aloitusikä ei ollut ratkaiseva Alzheimerin taudin riskin kannalta. Vaginaalisen estradiolin käyttö ei vaikuttanut taudin riskiin (OR 0,99; 95 % luottamusväli 0,96–1,01).

Naisilla, jotka alkoivat käyttää HT:tä alle 60-vuotiaana, riskin suureneminen liittyi yli 10 vuoden HT-altistukseen (OR yhdistelmähoidolle 1,20; 95 % luottamusväli 1,13–1,26). Kirjoittajat arvioivat, että 10 000:n iältään 70–80-vuotiaan naisen joukossa (tässä ikäryhmässä insidenssi 105 tapausta / 10 000 naisvuotta) havaitaan vuosittain 9–18 ylimääräistä Alzheimerin taudin diagnoosia, erityisesti niillä, jotka ovat käyttäneet hormonikorvaushoitoa yli 10 vuotta.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Elämäntapatekijöitä tai muita sairauksia ei ollut mahdollista huomioida sekoittavina tekijöinä.

Kaksi sisäkkäistä tapaus-verrokkitutkimusta «Vinogradova Y, Dening T, Hippisley-Cox J, ym. Use ...»3 kokosi tiedot 55-vuotiaista tai sitä vanhemmista naisista (n = 118 501), joilla oli diagnosoitu dementia vuosien 1998 ja 2020 välillä. Naisia vertailtiin 497 416:een ikäryhmän, vastaanottopaikan ja indeksipäivämäärän mukaan valittuun verrokkiin. Tiedot saatiin QResearch- tai Clinical Practice Research Datalink (CPRD) -tietokannoista ja niitä yhdistettiin sairaalahoitoja, kuolemansyitä ja sosiaalitietoja sisältäviin rekistereihin. Sekoittavina tekijöinä huomioitiin kolme vuotta ennen indeksipäivää muun muassa elämäntapatekijöitä, etninen tausta, suvun dementiahistoria, aikainen menopaussi, munasarjojen poisto tai kohdunpoisto, vaihdevuosioireet, samanaikaiset sairaudet sekä muiden relevanttien (milloin tahansa yli 10 vuotta ennen indeksipäivämäärää määrättyjen) lääkkeiden käyttö.

Yhteensä 16 291 (14 %) dementiadiagnoosin saanutta naista ja 68 726 (14 %) verrokkia oli käyttänyt HT:tä yli kolme vuotta ennen indeksipäivämäärää. Yleisellä tasolla ei havaittu HT:n käyttöön liittyviä dementiariskejä. Sen sijaan AD:n riski oli suurentunut niillä naisilla, jotka olivat käyttäneet estrogeeni-progestiinihoitoa 5–9 vuotta (1,11; 95 % luottamusväli 1,04–1,20) ja 10 vuotta tai pidempään (1,19; 95 % luottamusväli 1,06–1,33). Tämä vastasi noin 5–7:ää ylimääräistä tapausta 10000:ta naisvuotta kohden.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Yleiskommentti: Kahdessa tasokkaassa tutkimuksessa alle 10 vuoden vaihdevuosien hormonihoidon käyttö ei ollut yhteydessä Alzheimerin taudin kehittymiseen. Yli 10 vuoden vaihdevuosien hormonihoidon yhteydestä Alzheimerin taudin kehittymiseen on ristiriitaista tutkimusnäyttöä vaikutuksen suunnasta.

Kirjallisuutta

  1. Imtiaz B, Taipale H, Tanskanen A, ym. Risk of Alzheimer's disease among users of postmenopausal hormone therapy: A nationwide case-control study. Maturitas 2017;98:7-13 «PMID: 28274328»PubMed
  2. Savolainen-Peltonen H, Rahkola-Soisalo P, Hoti F, ym. Use of postmenopausal hormone therapy and risk of Alzheimer's disease in Finland: nationwide case-control study. BMJ 2019;364:l665 «PMID: 30842086»PubMed
  3. Vinogradova Y, Dening T, Hippisley-Cox J, ym. Use of menopausal hormone therapy and risk of dementia: nested case-control studies using QResearch and CPRD databases. BMJ 2021;374:n2182 «PMID: 34588168»PubMed