Hansranin ym. «Hansrani V, Riding D, Seif MW, ym. Transvenous occ...»1 yksöissokkoutetussa satunnaistetussa tutkimuksessa 18–54-vuotiaita naisia, joilla oli muutoin selittämätön lantion alueen kipu ja transvaginaalisessa ultraäänitutkimuksessa todettu munasarjalaskimon (vena ovarica), sisemmän lonkkalaskimon (vena iliaca interna) tai parauteriinisten laskimoiden refluksi, satunnaistettiin joko pelkkään varjoainekuvaukseen tai varjoainekuvaukseen ja vajaatoimintaisten laskimoiden tukkimiseen koileilla. Voimalaskelman perusteella tavoitteena oli satunnaistaa yhteensä 100 potilasta tutkimukseen. COVID-19-pandemiasta johtuvien rekrytointiongelmien vuoksi tutkimus jouduttiin keskeyttämään ennenaikaisesti, kun vain 60 potilasta oli ehditty satunnaistaa. Lisäksi seurannan aikana 9 potilasta putosi tutkimuksesta. Muutos SF-MPQ-kipukyselyn pistemäärässä 12 kuukauden seurannassa oli ensisijainen lopputulosmuuttuja ja EQ-5D-3L-elämänlaatukysely toissijainen lopputulosmuuttuja. SF-MPQ käsittää kolme erillistä osiota, joissa kaikissa toimenpideryhmän tulokset olivat paremmat kuin vertailuryhmän: toimenpideryhmän SF-MPQ pain rating index -osion mediaanipistemäärä pieneni 14:stä (IQR 7–22) 3:een (IQR 0–10) seuranta-aikana ja vertailuryhmän 15:stä (IQR 11–21) 9:ään (IQR 5–22), p = 0,016. SF-MPQ VAS -pistemäärä pieneni toimenpideryhmässä 43:sta (IQR 25–74) 15:een (IQR 0–30). Pistemäärä pysyi vertailuryhmässä muuttumattomana ja oli 53 sekä alkutilanteessa (IQR 41–75) että seurannassa (IQR 20–71), p = 0,002. SF-MPQ:n senhetkisen kivun arvioinnissa toimenpideryhmässä merkittävästi suurempi osa vertailuryhmään verrattuna valitsi vaihtoehdon "ei kipua" 12 kuukauden kohdalla, p = 0,005. EQ-5D TTO (time trade off) oli toimenpideryhmässä lähtötilanteessa 0,790 (IQR 0,74–0,84) ja 12 kuukauden kohdalla 0,837 (IQR 0,80–1,0) ja vertailuryhmässä lähtötilanteessa 0,770 (0,68–0,84) ja 12 kuukauden kohdalla 0,837 (0,73–0,84), lähtötaso huomioiden p = 0,008. EQ-5D VAS oli toimenpideryhmässä lähtötilanteessa 73 (IQR 51–80) ja 12 kuukauden kohdalla 80 (IQR 74–90) ja vertailuryhmässä lähtötilanteessa 75 (IQR 55–83) ja 12 kuukauden kohdalla 70 (IQR 55–91), lähtötaso huomioiden p = 0,01. Tutkimukseen osallistuneilla potilailla ei ollut sairaalahoitoa vaativia komplikaatioita tai uusintatoimenpiteitä.
Chungin ja Huh'n «Chung MH, Huh CY. Comparison of treatments for pel...»2 Etelä-Koreassa tehdyssä tutkimuksessa lantion kivuista kärsiviä naisia, joiden kivuille ei löytynyt muuta selitystä ja jotka eivät reagoineen 4–6 kuukauden hoitoon progestiinilla, satunnaistettiin joko munasarjalaskimon embolisaatioon (ryhmä A, 52 potilasta), kohdunpoistoon ja molemminpuoliseen salpingo-ooforektomiaan (ryhmä B, 27 potilasta) tai kohdunpoistoon ja affisioituneen puolen salpingo-ooforektomiaan (ryhmä C, 27 potilasta). Kipu VAS-asteikolla arvioituna väheni A-ryhmässä 7,8:sta (SD 1,2) 3,2:een (SD 0,9) 12 kuukauden seurannassa, B-ryhmässä 7,7:stä (SD 1,3) 4,6:een (SD 1,1) ja C-ryhmässä 7,8:sta (1,2) 5,6:een (SD 0,8). Kivun väheneminen oli tilastollisetsi merkitsevä (p < 0,05) ryhmässä A ja B, mutta ei ryhmässä C. Komplikaatiot olivat vähäisiä kaikissa ryhmissä, mutta niitä ei ole eritelty tarkemmin. Embolisaation teho lantion kivun hoidossa oli tehokkaampi kuin kohdunpoiston ja molemminpuolisen tai toispuoleisen salpingo-ooforektomian.
Guirolan ym. «Guirola JA, Sánchez-Ballestin M, Sierre S, ym. A R...»3 satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin koilausta ja plugausta oireisessa laskimovajaatoiminnassa laskimon tukkimismenetelmänä. Sata naista, joilla oli lantion tai vatsan alueen kipuja yli 6 kuukauden ajan ja transvaginaalisessa ultraäänessä lantion laskimoiden vajaatoimintaan viittaava löydös, satunnaistettiin suonensisäiseen toimenpiteeseen, jossa pyrittiin tukkimaan molemmat munasarjalaskimot ja sisemmät lonkkalaskimot joko käyttämällä platinakoileja tai verisuoniplugeja. Kaikkien potilaiden oireet vähenivät vuoden seurannassa. Dyspareunia hävisi 88,9 %:lla koiliryhmässä ja 77,8 %:lla plugiryhmässä, dysmenorrhea 88,8 %:lla koiliryhmässä ja 88,6 %:lla plugiryhmässä ja virtsaamispakko 85,7 %:lla koiliryhmässä ja 100 %:lla plugiryhmässä. Kipu VAS-asteikolla arvioituna väheni 95,9 %:lla koiliryhmässä ja 96 %:lla plugiryhmässä. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja oireiden helpottamisessa seurannan aikana. Komplikaatioita oli vähän, ja niissä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä. Koilien (3/50 potilasta) tai plugin (1/50 potilasta) irtoaminen ja ajautuminen tyypillisesti keuhkoverenkiertoon oli merkittävin komplikaatiotyyppi. Nämäkin potilaat olivat oireettomia, ja koilit tai plugi pystyttiin kaikissa tapauksissa poistamaan suonensisäisesti.
Sutanton ym. «Sutanto SA, Tan M, Onida S, ym. A systematic revie...»4 systemaattisessa katsauksessa arvioitiin lantiolaskimoiden vajaatoiminnan suonensisäisen koilaushoidon tehoa ja turvallisuutta. Katsaukseen otettiin mukaan 20 artikkelia, joista 8 oli eteneviä kohorttitutkimuksia, 10 takautuvia kohorttitutkimuksia ja 2 satunnaistettuja kliinisiä tutkimuksia. Potilaita oli yhteensä 970 (pienimmässä tutkimuksessa 3 ja suurimmassa 218 potilasta). Kaikki tutkitut potilaat olivat naisia (keski-ikä 42,6 vuotta, SD 6,7). Tulosmuuttujien osalta näytön laadun arvioitiin olevan heikko. Tutkimuksissa, joissa tehtiin ainoastaan munasarjalaskimon embolisaatioita, oireet helpottivat 40–100 %:lla ja täysin oireet helpottivat 8–100 %:lla, ja tutkimuksissa, joissa emboloitiin myös muita suonia kuin munasarjalaskimo, oireet helpottivat 12,9–100 %:lla ja kokonaan oireet hävisivät 37,5–88,9 %:lla potilaista. Kahdeksan tutkimuksen tulokset kivun osalta VAS-asteikolla arvioituna pystyttiin yhdistämään, ja keskimääräinen kivun lievittyminen oli 5,47 VAS-pistettä (95 % luottamusväli 4,77–6,16) 2 vuoden kohdalla koilaustoimenpiteestä. Tulosten heterogeenisyys oli kuitenkin suuri (I2 = 96 %). Virtsaamispakko helpotti 78–100 %:lla, dysmenorrhea 40,0–79,4 %:lla ja dyspareunia 60,0–89,5 %:lla. Koilien liikkuminen, yleisimmin keuhkoverenkiertoon, oli yleisin merkittävä komplikaatio. Liikkuneet koilit joko poistettiin suonensisäisesti tai jätettiin paikoilleen. Toimenpiteisiin ei raportoitu liittyneen kuolleisuutta. Pienellä määrällä potilaista raportoitiin oireiden uusimista ja uusintatoimenpiteiden raportoitiin helpottaneen oireita, mutta tätä ei tarkennettu.