Tutkimuksessa «Meyers HP, Limkakeng AT Jr, Jaffa EJ, ym. Validati...»1 verrattiin modifioitujen Sgarbossan kriteerien (MSC) soveltuvuutta akuutin sepelvaltimotukoksen diagnostiikassa alkuperäisiin Sgarbossan kriteereihin (SC). Tutkimukseen haettiin kolmen vuoden ajalta (5/2009–6/2012) takautuvasti kaikki tertiäärisairaalan 258 päivystyspoliklinikkapotilasta, joilla oli iskeemiseksi sopivat oireet ja EKG:ssä LBBB. Näistä potilaista yhdeksällä todettiin akuutti sepelvaltimotukos. Lisäksi yhdestä tertiäärisairaalasta ja yhdestä alueellisesta sairaalasta kerättiin takautuvasti 36 potilasta, joilla oli todettu LBBB ja koronaariangiografiassa akuutti sepelvaltimotukos. Yhteensä tutkimuksessa oli 45 potilasta, joilla oli LBBB ja akuutti sepelvaltimotukos, ja 249 potilasta, joilla oli LBBB ilman akuuttia suonitukosta. EKG:n tulkitsijat oli sokkoutettu muilta kliinisiltä tiedoilta. Akuutti sepelvaltimotukos todettiin joko koronaariangiografian tai sydänentsyymipäästön perusteella.
MSC:n ja SC:n herkkyys akuutin sepelvaltimotukoksen suhteen oli tässä järjestyksessä 80 % ja 49 % (p < 0,001) ja tarkkuus 99 % ja 100 % (p = 0,5).
Tutkimuksessa «Lindow T, Mokhtari A, Nyström A, ym. Comparison of...»2 verrattiin neljää erilaista EKG-kriteeristöä akuutin sepelvaltimotukoksen diagnostiikassa. Tutkimus oli etenevä, ja siihen otettiin 623 peräkkäistä sairaalapäivystyspotilasta, joilla oli ei-traumaattinen rintakipu ja EKG:ssä LBBB tai kammiotahdistettu rytmi aikavälillä 2/2017–11/2018. Potilaista 13 %:lla todettiin sydäninfarkti ja 2,4 %:lla (n = 15) akuutti sepelvaltimotukos. Tutkimuksessa verrattiin neljää EKG-kriteeristöä: 1) painottamattomat Sgarbossan kriteerit (SC), 2) modifioidut Sgarbossan kriteerit (MSC), 3) BARCELONA-kriteerit (BC) ja 4) Selvesterin kriteerit. Tutkimus selvitti näiden kriteeristöjen herkkyyttä ja tarkkuutta akuutin sepelvaltimotukoksen suhteen.
Eri kriteerien herkkyys ja tarkkuus oli edellä mainitussa järjestyksessä 26,7/86,2 % (SC), 60,0/86,0 % (MSC), 53,3/82,2 % (BC) ja 46,7/88,3 % (Selvester). Tässä aineistossa positiivinen ennustearvo oli 4,6 % (SC), 9,4 % (MSC), 6,9 % (BC) ja 9,0 % (Selvester). Negatiivinen ennustearvo oli kaikissa ryhmissä > 98 %.
Tutkimuksessa «Dodd KW, Zvosec DL, Hart MA, ym. Electrocardiograp...»3 verrattiin Sgarbossan kriteereitä (SC) modifioituihin Sgarbossan kriteereihin (MSC) sellaisten potilaiden akuutin sepelvaltimotukoksen diagnostiikassa, joilla oli EKG:ssä kammiotahdistettu rytmi. Tutkimukseen otettiin 149 sydäninfarktipotilasta, joista 59:llä todettiin akuutti sepelvaltimotukos koronaariangiografian ja sydänmerkkiaineiden perusteella. Verrokkiryhmänä oli 102 satunnaisesti valittua päivystyspotilasta, joilla ei ollut akuuttia sepelvaltimotukosta.
MSC:n herkkyys akuutin sepelvaltimotukoksen suhteen oli 81 % ja SC:n 56 %. Tarkkuus oli 84–96 % (MSC) ja 90–97 % (SC) riippuen otannasta. Ryhmien välillä ei ollut tarkkuuden suhteen tilastollisesti merkitsevää eroa.
Yleiskommentti: Akuutti sepelvaltimotukos LBBB- tai kammiotahdistuspotilaalla on melko harvinainen tapahtuma, ja kovin kattavia tutkimuksia on tulevaisuudessakin vaikea tehdä. Tutkimukset ovat kuitenkin linjassa sen suhteen, että modifioidut Sgarbossan kriteerit toimivat melko hyvin ainakin tilanteessa, jossa akuutin sepelvaltimotukoksen ennakkotodennäköisyys on melko suuri. Valikoimattomilla rintakipupotilailla tulokset vaikuttavat olevan heikompia.