HOST-EXAM-tutkimus «Kang J, Park KW, Lee H, ym. Aspirin Versus Clopido...»1 satunnaisti 5438 vuosien 2014–2018 välillä Koreassa lääkeainestentillä hoidettua potilasta ongelmattoman 12 kuukauden kaksoisverihiutale-estohoidon jälkeen suhteessa 1:1 saamaan klopidogreelia (75 mg kerran vuorokaudessa) tai aspiriinia (100 mg kerran vuorokaudessa). 5,8 vuoden seurannan aikana ensisijainen päätetapahtuma (kokonaiskuolleisuus, ei-fataali sydäninfarkti, aivohalvaus, akuutista sepelvaltimo-oireyhtymästä johtuva sairaalahoito ja Bleeding Academic Research Consortiumin tyypin 3 tai suurempi verenvuoto) tapahtui 12,8 %:lla klopidogreeliryhmässä ja 16,9 %:lla aspiriiniryhmissä (riskisuhde 0,74; 95 % luottamusväli 0,63–0,86; p < 0,001). Klopidogreeliryhmällä oli pienempi iskeemisten tapahtumien riski (7,9 % vs. 11,9 %; riskisuhde 0,66; 95 % luottamusväli 0,55–0,79; p < 0,001) ja vakavien verenvuotojen riski (4,5 % vs. 6,1 %; riskisuhde 0,74; 95 % luottamusväli 0,57–0,94; p = 0,016). Kaikista syistä johtuvien kuolemien ilmaantuvuudessa ei ollut merkitsevää eroa kahden ryhmän välillä (6,2 % vs. 6,0).
Satunnaistetussa avoimessa SMART-CHOICE 3 -monikeskustutkimuksessa «Choi KH, Park YH, Lee JY, ym. Efficacy and safety ...»2 5 542 potilasta, joilla oli suuri toistuvien iskeemisten tapahtumien (aikaisempi sydäninfarkti, lääkehoitoinen diabetes tai monimutkainen sepelvaltimotoimenpide) riski, satunnaistettiin keskimäärin 17,5 kuukauden PCI:n jälkeen joko klopidogreelimonoterapiaan (75 mg kerran vuorokaudessa) tai aspiriinimonoterapiaan (100 mg kerran vuorokaudessa) Etelä-Koreassa. Ensisijainen päätetapahtuma oli kuolema, sydäninfarkti tai iskeeminen aivohalvaus. Mediaaniseurantajakson (2,3 vuotta) aikana ensisijainen päätetapahtuma ilmeni 92 potilaalla klopidogreeliryhmässä ja 128 potilaalla aspiriiniryhmässä (Kaplan-Meierin arvioitu 3 vuoden ilmaantuvuus 4,4 %; (95 % luottamusväli 3,4–5,4 %) vs. 6,6 % (95 % luottamusväli 5,4–7,8 %), riskisuhde 0,71 (95 % luottamusväli 0,54–0,93; p = 0,013). Mistä tahansa syystä johtuva kuolema tapahtui 50 potilaalla klopidogreeliryhmässä ja 70 potilaalla aspiriiniryhmässä (2,4 % (1,6–3,1) vs. 4,0 % (2,9–5,0) 3 vuoden kohdalla; 0,71 (0,49–1,02)); sydäninfarkti 23 potilaalla klopidogreeliryhmässä ja 42 potilaalla aspiriiniryhmässä (1,0 % (0,6–1,4) vs. 2,2 % (1,4–2,9) 3 vuoden kohdalla, 0,54 (0,33–0,90)); ja aivohalvaus 23 potilaalla klopidogreeliryhmässä ja 29 potilaalla aspiriiniryhmässä (1,3 % (0,7–2,0) vs. 1,3 % (0,8–1,7) 3 vuoden kohdalla; 0,79 (0,46–1,36)). Verenvuotoriskissä ei ollut eroa klopidogreeli- ja aspiriiniryhmien välillä (3,0 % (2,0–3,9) vs. 3,0 % (2,2–3,9) 3 vuoden kohdalla; 0,97 (0,67–1,42)).
Seitsemän satunnaistetun tutkimuksen potilastasoisessa meta-analyysissä «Valgimigli M, Choi KH, Giacoppo D, ym. Clopidogrel...»3, jossa oli yhteensä 28 982 joko sydäninfarktin sairastanutta tai pallolaajennushoidon kokenutta potilasta, klopidogreeli monoterapia vähensi yhdistelmäpäätetapahtumaa (sydän- ja verisuonitautiperäinen kuolema, sydäninfarkti tai iskeeminen aivohalvaus) 14 % 5,5 vuoden kohdalla (HR 0,86, 95 % luottamusväli 0,77–0,96, p = 0,0082). Kokonaiskuolleisuudessa tai merkittävissä vuodoissa ei todettu ryhmien välillä eroa.
Yleiskommentti: Klopidogreelimonoterapia on PCI-hoidon tai sairastetun sydäninfarktin jälkeen ASAa tehokkaampi estämään uusia sydäninfarkteja ja muita iskeemisiä tapahtumia ilman, että verenvuodot lisääntyvät merkittävästi. Klopidogreelin hyödyt verrattuna aspiriiniin näyttävät olevan suurimmat suuren iskemiavaaran potilailla, kuten diabetesta sairastavilla ja niillä, joille on tehty monimutkainen PCI-toimenpide.