Vuonna 2021 julkaistussa Cochrane-katsauksessa «Ghosh J, Papadopoulou A, Devall AJ, ym. Methods fo...»1 selvitettiin alkuraskauden keskenmenon eli raskausviikolla 14 tai aikaisemmin tapahtuneen keskenmenon eri hoitovaihtoehtojen tehokkuutta ja turvallisuutta. Alaryhmäanalyyseissä verrattiin keskenmenon eri hoitovaihtoehtoja erikseen keskeytyneen keskenmenon ryhmässä ja epätäydellisen keskenmenon ryhmässä, johon kuuluvilla vuoto oli jo alkanut. Katsaukseen sisällytettiin 78 satunnaistettua kliinistä tutkimusta, joissa oli mukana yhteensä 17 795 naista 37 maasta.
Tutkimuksista 59:n aineisto soveltui meta-analyysiin. Meta-analyysissa todettiin sekä kirurgisten että lääkehoitojen olevan seurantahoitoa tehokkaampia tavoiteltaessa kohdun täydellistä tyhjenemistä; kohdunkaulan kypsytys ja kohdun imutyhjennyksen yhdistelmä RR 2,12 (95 % luottamusväli 1,41–3,20), kohdun kaavinta RR 1,49 (95 % luottamusväli 1,26–1,75), imukaavinta RR 1,44 (95 % luottamusväli 1,29–1,62), mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmälääkehoito RR 1,42 (95 % luottamusväli 1,22–1,66), misoprostolilääkehoito RR 1,30 (95 % luottamusväli 1,16–1,46). Kirurgisia ja lääkehoitovaihtoehtoja verrattaessa kirurgiset hoidot todettiin tehokkaammiksi. Näiden tulosten perusteella kohtu tyhjeni täysin keskimäärin 100 %:lla kohdunkaulan kypsytyksen ja kohdun imutyhjennyksen yhdistelmällä, 95 %:lla kohdun kaavinnalla, 92 %:lla imukaavinnalla, 91 %:lla mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmälääkehoidolla, 83 %:lla misoprostolilääkehoidolla ja 64 %:lla seurantahoidolla hoidetuista.
Keskenmenon eri hoitovaihtojen turvallisuutta verrattaessa todettiin, että yhdessäkään tutkimuksessa ei tullut esiin yhtään kuolemaa. Vakavat komplikaatiot (verensiirto, kohtuperforaatio, kohdunpoisto, teho-osastohoito) olivat harvinaisia. Eniten vakavia komplikaatioita oli seurantahoidolla hoidetuilla (1,9 %), mutta muiden hoitojen vakavien komplikaatioiden riskit olivat samaa luokkaa; kaavinnan 0,8 %, imukaavinnan 1,0 %, misoprostolilääkehoidon 1,0 % ja mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmälääkehoidon 1,4 %. Suunnittelemattomaan kirurgiseen tyhjennykseen joutui seurantahoidon jälkeen 12 %, misoprostolihoidon jälkeen 12,5 %, kaavintahoidon jälkeen 9,6 %, mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmälääkehoidon jälkeen 7,7 % ja imukaavinnan jälkeen 4,4 %.
Lievempiä komplikaatioita arvioitaessa infektioita oli seuranhoidolla hoidetuilla 3,6 %, kaavinnan jälkeen 6,7 %, imukaavinnan jälkeen 5,1 %, misoprostolilääkehoidolla 3,9 % ja mifepristonin ja misoprostolin yhdistelmälääkehoidolla 3,2 %. Hemoglobiini pieneni eniten kirurgisilla hoidoilla hoidetuilla.
Alaryhmäanalyyseissä sekä keskeytyneen keskenmenon ryhmässä, että epätäydellisen keskenmenon ryhmässä, tulokset olivat samankaltaiset kuin koko tutkimusryhmässä tehokkuuden ja turvallisuuden osalta. Epätäydellisen keskenmenon ryhmässä seurantahoito oli kuitenkin tehokkaampi kuin keskeytyneen keskenmenon hoidossa.
Ruotsalaisessa vuonna 2017 julkaistussa satunnaistetussa tutkimuksessa «Fernlund A, Jokubkiene L, Sladkevicius P, ym. Miso...»2 (mukana vuoden 2021 Cochrane-katsauksessa) verrattiin vaginaalisesti annosteltua 800 µg:n misoprostolikerta-annoshoitoa ja seurantahoitoa alkuraskauden keskenmenon hoidossa. Tutkimukseen otettiin mukaan naiset, joilla todettiin keskenmeno ennen raskausviikkoa 10, ja keskenmenon hoidon seuranta toteutettiin kotona. Misoprostoliryhmässä (94 naista) potilaille laitettiin poliklinikkakäynnin yhteydessä 800 µg misoprostolia emättimeen ja seurantaryhmälle (95 naista) ei annettu mitään hoitoa. Potilaat kotiutuivat poliklinikkakäynnin jälkeen, ja heitä seurattiin molemmissa ryhmissä ultraäänitutkimuksella ensimmäisen kerran 10 vuorokauden kuluttua ja sen jälkeen 7 vuorokauden välein 31 vuorokauteen asti. Potilaat saivat missä tahansa vaiheessa toivoa kohdun kaavintahoitoa, ja kaavinta tehtiin, jos 31 vuorokauden kohdalla kohtu ei ollut tyhjentynyt. Kohtu oli tyhjentynyt 10 vuorokauden kohdalla 66 %:lla misoprostoliryhmässä ja 43 %:lla seurantaryhmässä. Vastaavat lukemat olivat 31 vuorokauden kohdalla 86 % ja 61 %. Kaavintahoitoa toivoi useampi seurantaryhmässä (17 %) kuin misoprostoliryhmässä (3 %). Molemmista ryhmistä kahdelle potilaalle jouduttiin tekemään kaavinta runsaan vuodon vuoksi päivystyksellisesti. Misoprostoliryhmässä kivun kokemus oli yleisempää (100 %) kuin seurantaryhmässä (92 %).
Yleiskommentti: Cochrane-katsauksen mukaan tehokkaimmaksi keskenmenon hoidoksi todettiin kirurginen hoito, mutta lääkehoito oli yhtä turvallinen ja lähes yhtä tehokas. Kirurginen hoito on kajoavampi ja kalliimpi kuin lääkehoito ja vaatii sairaalaolosuhteita, kun taas lääkehoito voidaan varhaisilla viikoilla toteuttaa lähes aina kotona. Seurantahoito ei ole yhtä tehokas vaihtoehto kuin kirurginen tai lääkehoito, mutta se on turvallinen ja voidaan valita potilaan niin halutessa, erityisesti jos kyseessä on epätäydellinen keskenmeno, jossa vuoto on jo alkanut.