Keskenmeno

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 11.05.2026 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Naistentaudit ja synnytykset, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Keskenmeno

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
11.5.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Noin 10–15 % havaituista raskauksista päättyy keskenmenoon. Valtaosa keskenmenoista tapahtuu ensimmäisellä raskauskolmanneksella.
  • Keskenmenoille on useita eri syitä. Suurin osa yksittäisistä keskenmenoista johtuu alkion kromosomipoikkeavuuksista.
  • Keskenmenon riskiä lisäävät esimerkiksi yli 40 vuoden ikä, lihavuus ja tupakointi.
  • Keskenmenon tyypillisiä oireita ovat verinen vuoto ja alavatsakipu, mutta se voi olla myös oireeton.
  • Ensisijainen diagnostinen tutkimus keskenmenoa epäiltäessä on emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus. Kliinisen keskenmenon diagnoosi voidaan asettaa, kun raskauden kesto on vähintään 6 viikkoa viimeisistä kuukautisista laskettuna.
  • Keskenmenon hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, lääkehoito ja kirurginen hoito.
  • Lääkehoito on ensisijainen, koska se on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi. Hoitovaihtoehdoista, niiden hyödyistä ja haitoista on tärkeää keskustella potilaan kanssa ennen hoidon aloitusta.
  • Riittävä kivun hoito sekä potilaan empaattinen kohtaaminen ovat keskeisiä riippumatta valitusta hoitomenetelmästä.
  • Alle 10. raskausviikon keskenmenoissa rutiinimainen anti-D-immunoglobuliinisuojaus RhD-negatiivisille ei ole tarpeen.
  • Keskenmenon hoidon jälkeen ei ole tarpeen tehdä rutiinimaista ultraäänitutkimusta tai raskaustestiä.
  • Uuden raskauden onnistumisen todennäköisyys keskenmenon jälkeen on suuri. Valtaosa saa lapsen toistuvankin keskenmenon jälkeen.
  • Keskenmenon jälkeen suositellaan jälkitarkastusta neuvolassa. Seurannassa on keskeistä varmistaa sekä fyysinen että psyykkinen toipuminen ja ohjata tarvittaessa tuen piiriin.
  • Toisen raskauskolmanneksen keskenmenon jälkeen keskenmenon syytä selvitetään erikoissairaanhoidossa.
  • Yhden tai kahden keskenmenon jälkeen keskenmenon kokeneen ja hänen kumppaninsa mahdollisia sairauksia ja elintapoja arvioidaan perusterveydenhuollossa.
  • Kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen tilannetta arvioidaan erikoissairaanhoidossa.

Tiivistelmä ja potilasversio

  • Suosituksen tiivistelmä «Keskenmeno»1
  • Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi (tekeillä) ja ruotsiksi (tekeillä)

Tavoitteet ja aiheen rajaus

  • Suosituksen tavoitteena on
    • parantaa keskenmenon kokeneiden hoitoa ja keskenmenosta toipumista
    • lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoa keskenmenojen diagnostiikasta, hoidosta ja ehkäisystä
    • yhdenmukaistaa keskenmenon kokeneiden valtakunnallisia tutkimus- ja hoitokäytäntöjä.
  • Hoitosuositus keskittyy yksisikiöisiin raskauksiin.
  • Terveydenhuollon ammattilaisten tulee tiedostaa erilaisten perhemuotojen ja sukupuoli-identiteettien kirjo arvioidessaan suosituksen eri kohtien soveltuvuutta yksilölle. Termejä "nainen", "mies" ja "pari" on käytetty, kun se tutkimusten kohdentamisen tai riskitekijöiden arvioinnin kannalta on keskeistä tai kun niitä on käytetty lähdekirjallisuudessa.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat keskenmenon kokeneiden hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmät

Taulukko 1. Raskauteen ja keskenmenoon liittyviä termejä ja diagnoosikoodeja «Quenby S, Gallos ID, Dhillon-Smith RK, ym. Miscarr...»1, «THL, Pohjoismaiset perinataalitilastot 2022. https...»2, «National Institute for Health and Care Excellence ...»3, «Kolte AM, Bernardi LA, Christiansen OB, ym. Termin...»4, «ESHRE Guideline: Recurrent pregnancy loss. 2023. h...»5, «Loukovaara M, Alfthan H, Penttilä S ym. Trofoblast...»6.
Termi ICD-10 Määritelmä
Keskenmeno O02, O03 Raskauden keskeytyminen ennen raskausviikkoa 22+0 viimeisistä kuukautisista laskien.
Alkuraskauden eli ensimmäisen raskauskolmanneksen keskenmeno O02, O03 Raskauden keskeytyminen ennen raskausviikkoa 12+0.
Keskiraskauden eli toisen raskauskolmanneksen keskenmeno O02, O03 Raskauden keskeytyminen raskausviikoilla 12+1–21+6.
Biokemiallinen keskenmeno Raskaus todetaan raskaustestillä virtsasta tai verestä, mutta se päättyy ennen raskausviikkoa 6+0. Ultraäänitutkimuksella ei ehditä toteamaan kohdunsisäistä raskautta.
Kliininen raskaus Z32.1 Raskaustesti on positiivinen, ja raskauden arvioitu kesto on vähintään 6+0 raskausviikkoa, tai ultraäänitutkimuksessa on todettu kohdunsisäinen raskaus.
Kohdunsisäinen raskaus Z32.1 Kohtuontelossa todetaan ultraäänitutkimuksessa raskausontelo ja ruskuaispussi, myöhemmin myös sikiökaiku.
Sijainniltaan epäselvä raskaus Z32.0 Raskaustesti on positiivinen, mutta ultraäänitutkimuksella ei pystytä varmistamaan raskauden sijaintia.
Uhkaava keskenmeno O20 Alkuraskauden verinen vuoto, kohdunsuu on kiinni, ja ultraäänitutkimuksessa kohdussa todetaan kohdunsisäinen etenevä raskaus.
Keskeytynyt keskenmeno eli abortus inhibitus O02.1 Ultraäänitutkimuksessa todetaan kohdunsisäinen raskausontelo ja sikiökaiku ≥ 7 mm ilman sykettä.
Sikiötön raskaus eli tuulimunaraskaus eli ovum abortivum O02.0 Keskeytynyt keskenmeno, jossa ultraäänitutkimuksessa todetaan kohdunsisäinen raskausontelo ≥ 25 mm, mutta ei sikiötä.
Spontaani keskenmeno O03.9 Kuukautisia vastaava tai runsaampi vuoto kohdusta, raskauskudos poistuu kohdusta vuodon mukana.
Epätäydellinen keskenmeno eli residua O03.1/O03.3 Keskenmenon verisen vuodon jälkeen ultraäänitutkimuksessa todetaan kohtuontelossa vielä raskauskudosta.
Täydellinen keskenmeno O03.9 Keskenmenon verisen vuodon jälkeen kohtu on tyhjentynyt täysin.
Toistuva keskenmeno N96 Kaksi keskenmenoa ennen raskausviikkoa 22+0, sekä spontaanit että hoitoalkuiset raskaudet huomioidaan. Kohdunulkoisia tai rypäleraskauksia ei huomioida.
Primaarinen toistuva keskenmeno N96 Vähintään kaksi keskenmenoa henkilöllä, jolla ei ole aiempaa synnytystä tai raskautta, joka on jatkunut yli 22+0 raskausviikkoa.
Sekundaarinen toistuva keskenmeno N96 Vähintään kaksi keskenmenoa henkilöllä, jolla on aiempi synnytys tai raskaus, joka on jatkunut yli 22+0 raskausviikkoa.
Virhesijaintinen eli ektooppinen eli kohdunulkoinen raskaus O00 Raskauden sijainti on virheellinen, yleisimmin kohtuontelon ulkopuolella munanjohtimessa. Raskaus voi olla myös vatsaontelossa, munasarjassa, kohdunkaulan kanavassa, kohtulihaksessa, kohdunsarvessa tai sektioarvessa.
Trofoblastitauti O01 Istukka- eli trofoblastitauteihin kuuluvat rypäleraskaus, istukkasyöpä ja istukkapedin trofoblastikasvain.
Rypäleraskaus eli moolaraskaus O01.0 /O01.1 Raskauden alkuvaiheen häiriö, jossa kohdun sisällä ei yleensä ole sikiötä vaan istukan poikkeavasta kehittymisestä aiheutuva rykelmä nesterakkuloita.

Esiintyvyys ja riskitekijät

Esiintyvyys

Riskitekijät ja niihin vaikuttaminen

Taulukko 2. Keskenmenon ja toistuvan keskenmenon tunnettuja ja mahdollisia riskitekijöitä «Hautamäki H, Peuranpää P, Heikkinen-Eloranta J ym....»9, «Moroni G, Ponticelli C. Pregnancy in women with sy...»10, «France A, Penmetsa A. A Review of Celiac Disease a...»11, «Helgstrand S, Andersen AM. Maternal underweight an...»12, «Hirahara F, Andoh N, Sawai K, ym. Hyperprolactinem...»13, «Bussen S, Sütterlin M, Steck T. Endocrine abnormal...»14.
PCOS = munasarjojen monirakkulaoireyhtymä;
TORCH-infektiot = toksoplasmoosi, others (muut, kuten kuppa, parvovirus, HIV, hepatiitti B, vesirokko), rubella (vihurirokko), sytomegalovirus (CMV) ja herpes simplex -virus (HSV)
Tunnetut riskitekijät
Kromosomien poikkeavuudet Sikiön kromosomiston aneuploidia
Naisen tai miehen kromosomien rakennepoikkeavuudet
Ikä Naisen ja miehen ikä, etenkin yli 40 vuotta
Elintavat Naisen ja miehen nikotiinituotteiden käyttö
Naisen krooniset sairaudet tai tilat Ylipaino tai lihavuus
Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta
Osa reumasairauksista
Diabetes
Hoitamaton keliakia
PCOS
Fosfolipidivasta-aineoireyhtymä
Gynekologiset tilat Osa kohdun rakennepoikkeavuuksista
Kohdunkaulan heikkous (toisen raskauskolmanneksen keskenmeno)
Naisen infektiot Listeria
TORCH-infektiot
Klamydia
Mahdolliset riskitekijät
(näyttö ei selvää tai puuttuu)
Elintavat Naisen ja miehen alkoholin käyttö
Krooniset sairaudet tai tilat Miehen ylipaino tai lihavuus
Naisen:
Alipaino
D-vitamiinin puutos
Hyperprolaktinemia
Perinnöllinen tukostaipumus
Gynekologiset tilat Endometrioosi
Adenomyoosi
Myoomat

Kromosomien poikkeavuudet

Ikä

Ylipaino ja lihavuus

Elintavat

Krooniset sairaudet

Kuva 1.

Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa

Lähde: Coomarasamy A, Dhillon-Smith RK, Papadopoulou A ym. Recurrent miscarriage: evidence to accelerate action. Lancet 2021 May 1;397(10285):1675-1682. PMID: 33915096

Kuva 2.

TPO-Ab-viitearvot vaihtelevat laboratoriokohtaisesti.

Lähde: Kilpirauhasen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 9.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Anatomiset syyt

Infektiot

Vitamiinit

Alkuraskauden verenvuoto

Taulukko 3. Alkuraskauden verenvuoto: läheteohje, kun ultraäänellä tehtävää diagnostiikkaa ei ole käytettävissä (työryhmän konsensussuositus).
Raskausviikot < 6 Raskausviikot 6+0–12+0 Raskausviikot 12+1–21+6
* Lähete ultraäänitutkimusta varten. Jos transvaginaalinen ultraäänitutkimus on perusterveydenhuollossa saatavilla, erikoissairaanhoidon lähetteen tarve arvioidaan ultraäänitutkimuksen perusteella. Ks. kappale Diagnostiikka «A2»3 ja kuva «Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla»3.
Niukka pyyhkimävuoto / kuukautisia niukempi vuoto
  • Niukka kivuton pyyhkimävuoto rauhoittuu yleensä 1–2 vuorokauden kuluessa eikä vaadi jatkotutkimuksia
  • Jos niukka vuoto toistuu ja jatkuu yli 7 vuorokautta tai tulee voimistuvia vatsakipuja → 1–7 vuorokauden lähete erikoissairaanhoitoon*
  • Niukka kivuton pyyhkimävuoto rauhoittuu yleensä 1–2 vuorokauden kuluessa eikä vaadi jatkotutkimuksia
  • Jos niukka vuoto jatkuu yli 7 vuorokautta tai tulee voimistuvia vatsakipuja → 1–7 vuorokauden lähete erikoissairaanhoitoon*
  • Tehdään 1–7 vuorokauden lähete erikois-sairaanhoitoon
Kuukautismainen vuoto
  • Kotiraskaustesti virtsasta n. 2 viikon kuluttua. Jos testi on negatiivinen, kyseessä oli biokemiallinen keskenmeno ja jatkotutkimuksia ei tarvita.
  • Jos testi on positiivinen → 1–7 vuorokauden lähete erikoissairaanhoitoon*
  • Kun keskenmeno on ollut selkeä ja potilaan vointi on hyvä, muita tutkimuksia ei tarvita. Tällöin potilas ohjataan tekemään kotiraskaustesti virtsasta 4–5 viikon kuluttua ja jos se on negatiivinen, ei jatkotutkimuksia tarvita.
  • Harkinnan mukaan tehdään 1–7 vuorokauden lähete erikoissairaanhoitoon*
  • Tehdään päivystyslähete erikoissairaanhoitoon
Päivystyslähetteen kriteerit erikoissairaanhoitoon raskausviikoista riippumatta
  • Kuukautisia runsaampi vuoto
    • Erityisesti jos vaikuttaa hemodynamiikkaan (takykardinen syke, matala verenpaine, pienentynyt hemoglobiinipitoisuus)
  • Akuutti kova alavatsakipu, erityisesti toispuoleisena
  • Heikko yleisvointi
  • Kuume, gynekologiset infektio-oireet
Kuva 3.

Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla

Diagnostiikka

  • Keskenmenon oireita ovat verinen vuoto ja alavatsakipu. Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen.
  • Keskenmeno voidaan todeta myös oireettomalla raskaana olevalla esimerkiksi seulontatutkimuksen yhteydessä.
  • Keskenmenoa epäiltäessä on tärkeää huomioida keskenmenon psykologinen vaikutus ja muistaa empaattinen vuorovaikutus (ks. taulukko «Keskenmenon kokeneen potilaan kohtaaminen , ....»7).
  • Keskenmeno voidaan diagnosoida luotettavasti, kun raskaustesti (virtsatesti) on positiivinen ja raskauden kesto on vähintään 6 viikkoa viimeisistä kuukautisista laskien «Quenby S, Gallos ID, Dhillon-Smith RK, ym. Miscarr...»1.
  • Mikäli kuukautiskierto on ollut epäsäännöllinen tai raskaus on käynnistynyt esimerkiksi ehkäisyn käytön aikana, voidaan raskauden kestoa arvioida positiivisen raskaustestin päivämäärän perusteella.
  • Keskenmenon ensisijainen diagnostinen tutkimus on emättimen kautta tehtävä ultraäänitutkimus, ja sen suorittajan tulee olla asiaan perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen «Pexsters A, Luts J, Van Schoubroeck D, ym. Clinica...»64.
  • Tärkein erotusdiagnostinen vaihtoehto on virhesijaintinen (ektooppinen) raskaus, johon liittyy usein vatsaontelon sisäistä verenvuotoa.
  • Istukkagonadotropiinin (hCG) pitoisuuden määritys ei yksinään ole käyttökelpoinen tutkimus raskauden sijainnin määrittämiseen.
  • Toisen raskauskolmanneksen uhkaavassa keskenmenossa, joka käynnistyy lapsiveden menolla, mutta jossa sikiö on elossa, toimitaan lainsäädännön mukaisesti Lupa- ja valvontavirastoa herkästi konsultoiden «Laki raskauden keskeyttämisestä 239/1970. https://...»66. Ks. myös Käypä hoito -suositus Ennenaikainen synnytys «Ennenaikainen synnytys»3, «Ennenaikainen synnytys. Suomalaisen Lääkäriseuran ...»67.

Hoito

Hoitovaihtoehdot

Taulukko 4. Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot «Ghosh J, Papadopoulou A, Devall AJ, ym. Methods fo...»69, «Hooker AB, Lemmers M, Thurkow AL, ym. Systematic r...»71, «Gilman Barber AR, Rhone SA, Fluker MR. Curettage a...»75, «Deans R, Vancaillie T, Ledger W, ym. Live birth ra...»76, «Lemmers M, Verschoor MA, Hooker AB, ym. Dilatation...»77.
Seurantahoito Lääkehoito Kirurginen hoito
* Vakava komplikaatio: verensiirto, kohtuperforaatio, kohdunpoisto, teho-osastohoito. Seuranta- ja lääkehoidossa kohtuun liittyvät vakavat komplikaatiot liittyvät tilanteisiin, joissa on päädytty kohdun epätäydellisen tyhjentymisen tai runsaan vuodon vuoksi kiireelliseen kirurgiseen hoitoon.
Indikaatio
  • Potilaan yleisvointi on hyvä
  • Erityisesti kun vuoto on jo alkanut spontaanisti
  • Keskenmenon ensilinjan hoito
    • Potilaan yleisvointi on hyvä, ja hän hyväksyy lääkehoidon
  • Jos vuoto ei ala muilla hoidoilla
  • Runsas vuoto, erityisesti jos vaikuttaa hemodynamiikkaan
  • Suonensisäistä mikrobilääkehoitoa vaativa tulehdus
  • Misoprostoliallergia
  • Tiedossa oleva vuototaipumus
  • Potilaan toive toimenpideriskien läpikäynnin jälkeen
Onnistuminen eli hoidon teho «Keskenmenon lääkehoito ja kirurginen hoito ovat tehokkaampia kuin seurantahoito, mutta seurantahoito on turvallinen ja voidaan valita potilaan niin toivoessa.»A
  • 64 %
  • 83–91 %
  • 92–100 %
Toimenpidekoodit
  • MBA40 Lääkkeellinen kohdun tyhjennys keskenmenon jälkeen
  • MBA05 Kohdun tyhjennys (kaapimalla) keskenmenon jälkeen
  • MBA96 Muu kohdun tyhjennys keskenmenon jälkeen (MVA)
Edut
  • Ei kajoava
  • Ei puuttumista keskenmenon luonnolliseen kulkuun
  • Toteutetaan kotona
  • Ei kajoava
  • Lähes yhtä tehokas kuin kirurginen hoito
  • Suunniteltavissa
  • Pystytään usein toteuttamaan kotona
  • Nopea ja tehokas hoito
  • Suunniteltavissa
  • Jälkivuoto niukkaa, keskimäärin 8 vrk
Haitat
  • Jälkivuoto keskimäärin 10 vrk, voi pitkittyä ad 4 viikkoa
  • Kipulääke usein tarpeen
  • Jälkivuoto keskimäärin 10 vrk, voi pitkittyä ad 4 viikkoa
  • Kipulääke usein tarpeen
  • Kajoava
  • Toteutetaan aina sairaalassa, usein yleisanestesiassa
Riskit/komplikaatiot (yleisyys)
  • Jos epätäydellinen tyhjentyminen, jatkohoitona joko kirurginen hoito (12 %) tai lääkehoito
  • Tulehdus (3,6 %)
  • Vakava komplikaatio* (1,9 %)
  • Jos epätäydellinen tyhjentyminen, jatkohoitona kirurginen hoito (8 %)
  • Tulehdus (3,5 %)
  • Vakava komplikaatio* (1,2 %)
  • Misoprostolin haittavaikutukset, esim. kuume ja pahoinvointi
  • Jos epätäydellinen tyhjentyminen, jatkohoitona kirurgisen hoidon uusinta (7 %)
  • Tulehdus (5,9 %)
  • Vakava komplikaatio* (0,9 %)
  • Kohdunsisäiset kiinnikkeet (7–37 %)
  • Ongelmat seuraavissa raskauksissa, ks. alla
Vaikutus seuraavaan raskauteen
  • Onnistuneessa hoidossa ei tiedossa olevia seuraavaan raskauteen vaikuttavia haittoja
  • Kohdun epätäydellisen tyhjentymisen hoidon jälkeen samat riskit kuin kirurgisessa hoidossa
  • Onnistuneessa hoidossa ei tiedossa olevia seuraavaan raskauteen vaikuttavia haittoja
  • Kohdun epätäydellisen tyhjentymisen hoidon jälkeen samat riskit kuin kirurgisessa hoidossa
  • Harvinaisia, < 1 %
    • Kliinisesti merkittävät kohtukiinnikkeet eli Ashermanin oireyhtymä
    • Istukan kiinnittymisen häiriöt
    • Ennenaikainen synnytys

Seurantahoito

  • Keskenmenon toteamisen jälkeen voidaan potilaan niin halutessa jäädä seuraamaan, käynnistyykö kohdun tyhjentävä vuoto itsestään.
  • Seurantahoito soveltuu paremmin keskeytyneen keskenmenon kuin sikiöttömän keskenmenon hoitoon (tuulimunaraskaus) «Fernlund A, Jokubkiene L, Sladkevicius P, ym. Pred...»78.
  • Mikäli vuoto ei seurannassa ala 14 vuorokauden kuluessa keskenmenon toteamisesta, tehdään uusi tilannearvio. Tilanne ei edellytä päivystyksellistä arviota.
  • Seurantahoitoa ei ensisijaisesti suositella «WISDOM NHS Wales. 2022. Management of miscarriage ...»79, kun
    • raskauden kesto on yli 10 viikkoa (sikiön koon perusteella)
    • potilaalla on verenvuotoriskiä lisäävä sairaus tai on vahva epäily runsaan vuodon riskistä, esimerkiksi aiempia poikkeavan runsaita vuotoja raskauksien yhteydessä (keskeytys, keskenmeno tai synnytys)
    • keskenmenon toteamisen yhteydessä havaitaan tulehduksen merkkejä.

Lääkehoito

Taulukko 5. Keskenmenon lääkehoito «Chu JJ, Devall AJ, Beeson LE, ym. Mifepristone and...»81, «Whitehouse K, Brant A, Fonhus MS, ym. Medical regi...»83, «Lemmers M, Verschoor MA, Kim BV, ym. Medical treat...»84, «Zhang J, Zhou K, Shan D, ym. Medical methods for f...»85.
Raskausviikot < 12+1 12+1–21+6
* Mifepristoniannos on syytä toistaa, jos potilas oksentaa kahden tunnin sisällä.
** Voidaan annostella kielen alle, poskeen tai nielaistuna runsaan vuodon aikana.
*** Toistetaan > 3 tunnin jälkeen, mielellään saman päivän aikana. Toistosta on hyötyä 7–14 vuorokauden kuluttuakin. Useamman kuin yhden annoksen toistamisen hyödystä ei ole näyttöä.
MVA = manual vacuum aspiration, manuaalinen imukärkitoimenpide
Aloitus Mifepristoni 200 mg suun kautta* Mifepristoni 200 mg suun kautta*
20–72 tuntia mifepristonin otosta 1. Misoprostoli 800 μg emättimeen**
2. Misoprostoli 400–800 μg emättimeen voidaan toistaa 3–4 tunnin kuluttua, ellei vuoto ole alkanut***		 1. Misoprostoli 800 μg emättimeen***
2. Misoprostoli 400 μg emättimeen toistetaan 3–4 tunnin välein, enintään 5 annosta/vrk, kunnes kohtu tyhjenee
Seuraavina päivinä Misoprostoli 400–800 μg emättimeen voidaan toistaa 7–14 vuorokauden kuluttua Osastohoidossa misoprostoli 400 μg emättimeen toistetaan 3–4 tunnin välein, enintään 5 annosta/vrk, kunnes kohtu tyhjenee
Hoitopaikka Kotitoteutus mahdollinen Terveydenhuollon yksikkö
Jos kohtu ei tyhjene Seuranta jopa 14 vuorokautta, ellei tulehdusta tai runsasta vuotoa. Seuranta, ellei runsasta vuotoa
Sikiö/raskausontelo jää kohtuun Kirurginen hoito: kaavinta, MVA Potilaan tutkiminen
Kirurginen hoito
Hoidosta oksitosiinilla tai ballongilla ei ole näyttöä
Istukka jää kohtuun Kirurginen hoito: kaavinta, MVA, joskus kohduntähystys Misoprostoli 400 μg emättimeen kerran
Kirurginen hoito

Kirurginen hoito

Maidonerityksen estolääkitys

Hoito primaarihoidon epäonnistuttua

  • Keskenmenon hoidon jälkeen ei tarvita rutiinimaista ultraääniseurantaa (työryhmän konsensussuositus).
    • Varhaisessa vaiheessa keskenmenon hoidon jälkeen vähäoireiselle tai oireettomalle potilaalle tehdyssä ultraäänitutkimuksessa saatetaan todeta kohdussa vielä raskauskudosta, jonka tyhjeneminen kohdusta jatkuu hiljalleen seuraavien päivien ja viikkojen aikana.
    • Vähäoireisen potilaan (niukkaa vuotoa, ei tulehdusoireita) kuukauden kuluessa keskenmenon hoidosta todettua kohtuun jäänyttä raskauskudosta ei tarvitse hoitaa, sillä yleensä viimeistään ensimmäiset keskenmenon jälkeiset kuukautiset huuhtelevat kohdun tyhjäksi «Lemmers M, Verschoor MA, Oude Rengerink K, ym. Mis...»100.
  • Mikäli keskenmenon seuranta- tai lääkehoidon jälkeen tyhjennysvuotoa ei ole tullut 1–2 viikon kuluessa, tehdään uusi tilannearvio ja ultraäänitutkimus. Jos kohdussa todetaan edelleen raskausontelo, jatkohoidoksi valitaan joko lääkehoito tai kirurginen hoito.
  • Kohtu voi tyhjentyä epätäydellisesti keskenmenon hoidon jälkeen, jolloin kohtuun jää raskauskudosta (residua).
  • Oireettomalla potilaalla havaittu residua ei edellytä hoitoa.
  • Residuan oireita ovat
    • pitkittynyt vuoto, joka voi olla niukkaa tai lisääntyä jopa päivystyksellistä hoitoa vaativaksi
    • tulehdus, jonka oireita ovat voimistuva vatsakipu, kuume ja pahanhajuinen jälkivuoto
    • kuukautisten puuttuminen yli 6 viikkoa keskenmenon jälkeen.
  • Residuan diagnostiikassa hCG:n määrityksellä ei ole kliinistä merkitystä. Negatiivinen hCG-arvo ei sulje pois oireisen potilaan residuan mahdollisuutta.
  • Kohdun epätäydellisen tyhjentymisen diagnoosi tehdään ultraäänitutkimuksella, jota täydennetään tarvittaessa kohdun keittosuolatäytöllä. Oireita aiheuttava residua poistetaan ensisijaisesti polikliinisessä kohduntähystyksessä «Hooker AB, Aydin H, Brölmann HA, ym. Long-term com...»101, «Smorgick N, Barel O, Fuchs N, ym. Hysteroscopic ma...»103.
  • Jos oireena on runsas vuoto tai vaikea tulehdus, hoidetaan kohtuun jäänyt raskauskudos imukaavinnalla ilman odottelua. Residuan kirurgisen hoidon (kohduntähystys tai imukaavinta) yhteydessä annetaan mikrobilääkeprofylaksi. Ks. kappale Kirurginen hoito «A3»4.

Kivun hoito

Taulukko 6. Kivun hoito keskenmenon tai sen hoidon yhteydessä.
Kivun hoidon vaihe Lääkitys/hoito Esimerkki
* Kerta-annokset ibuprofeenia ja parasetamolia suositellaan otettavaksi myös 30–60 minuuttia ennen vastaanotolla tehtävää kohtutoimenpidettä.
** Tarvittava annostus on yksilöllinen.
*** Prilokaiinihydrokloridi 30 mg + felypresiini 0,5 μg/ml, 1–2 ampullia pistettynä kohdunsuulle 2–4 kohtaan.
I koti/avoterveydenhuolto Tulehduskipulääke ja parasetamoli yhdessä Ibuprofeeni 600–800 mg 1–3 kertaa vuorokaudessa ja parasetamoli 1 g 1–4 kertaa vuorokaudessa*
Mieto opioidi Esim. tramadoli 50 mg 1–4 kertaa vuorokaudessa
II terveydenhuollon yksikkö Voimakas opioidi Oksikodoni** 2–5 mg i.v., 5–8 mg i.m. tai 5–10 mg p.o. 3–4 tunnin välein
Puudutukset Epiduraali- tai spinaalipuudutus – raskausviikon 20 jälkeen tehtävät toimenpiteet
Kohdunsuun tai sen vieruskudoksen (parakervikaali) puudutus – vastaanotolla tehtävät toimenpiteet***
Yleisanestesia Leikkaussalitoimenpiteet

Anti-D-immunoglobuliinisuojaus

Psyykkinen hyvinvointi ja tuki

Taulukko 7. Keskenmenon kokeneen potilaan kohtaaminen «Kristiansen W, Mæhlum B, Thimm JC. Women's experie...»125, «Lee L, Ma W, Davies S, ym. Toward Optimal Emotiona...»126.
Periaate Esimerkkejä
Ole aidosti läsnä
  • Katso silmiin, kuuntele ja kohtaa empaattisesti.
Käytä selkeää ja kunnioittavaa kieltä
  • Käytä neutraaleja lääketieteellisiä termejä (esim. "raskauskudos" eikä "raskausmateriaali").
  • Käytä potilaan omia sanoja (esim. "vauva", "sikiö") tai kysy, mitä sanoja potilas toivoo käytettävän.
  • Vältä vähätteleviä kannustuksia (esim. "olette vielä nuoria", "onneksi…", "ainakaan…").
Lievitä syyllisyyttä
  • Kerro, ettei keskenmeno ole potilaan aiheuttama.
Anna lupa tunteille
  • Kerro, että menetystä saa surra. Älä vähättele surua tai muita vaikeita tunteita.
Kohtaa yksilöllisesti
  • Älä oleta reaktioita, vaan kysy ja kuuntele.
  • Huomioi kulttuurinen ja uskonnollinen tausta.
  • Sovita tuki potilaan tarpeisiin ja voimavaroihin.
Huomioi kumppani
  • Puhu molemmille, kysy kumppanin voinnista ja tarjoa tarvittaessa tukea.
Tarjoa mahdollisuus keskustella seksuaalisuudesta ja tulevista raskauksista
  • Potilaalla ja kumppanilla voi olla kysymyksiä, joita heidän on vaikea ottaa esille.
Muista reaktioiden vaihtelu
  • Osalle varhainenkin menetys voi olla hyvin raskas, kun taas osa kohtaa varhaisen keskenmenon ilman suurta psyykkistä kuormitusta.
Huolehdi jatkotuesta
  • Tarjoa kirjallista tietoa ja ohjaa tarvittaessa psyykkisen tuen tai vertaistuen piiriin. Muista antaa selkeät yhteystiedot, jonne potilas voi ottaa yhteyttä.

Keskenmenon jälkeen

Jälkitarkastus

  • Seurannassa on keskeistä varmistaa keskenmenon ongelmaton sujuminen, fyysinen ja psyykkinen toipuminen sekä ohjata mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Ongelmitta sujuneen keskenmenon jälkitarkastuksen voi tehdä esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö.
  • Jälkitarkastus voidaan tehdä 4–6 viikkoa keskenmenon jälkeen (ks. kuva «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»1, vaihe 1). Kliininen tutkimus ei ole välttämätön, joten etäkontakti voi olla riittävä ongelmattomissa tilanteissa.
  • Psykososiaalista tukea tulisi tarjota terveydenhuollossa aina keskenmenon toteamisen ja hoidon yhteydessä. Ks. myös kappale Psyykkinen hyvinvointi ja tuki «A4»5.
    • Keskenmeno herättää tunteita, jotka voivat yllättää ja nousta pintaan myöhemminkin uuden raskauden tai muiden elämänkriisien myötä.
    • Syyllisyydentunteet keskenmenon jälkeen voivat olla voimakkaita. Keskenmenon kokenut voi tuntea häpeää, hylätyksi tulemisen pelkoa sekä huolta seuraavasta raskaudesta ja mahdollisesta lapsettomuudesta.
    • Kysy keskenmenon kokeneen ajatuksista ja kokemuksista.
    • Kartoita psyykkinen toipuminen, esimerkiksi
      • mieliala, itsesyytökset
      • uni
      • toimintakyky
      • parisuhde ja perhe.
    • Apuna voi käyttää validoituja kyselyitä (esimerkiksi BDI tai PHQ-9 ja GAD-7).
    • Sovi tarvittaessa tukikeskustelukäyntejä tai ohjaa tuen piiriin hyvinvointialueen työnjaon mukaisesti.
    • Potilaan itsehoito-ohjeita on koottu lisätietoaineistoon «Miten voin huolehtia psyykkisestä voinnistani keskenmenon jälkeen? Ohje keskenmenon kokeneelle»3.
    • Vertaistukimateriaalia löytyy Tähti ry:n «https://www.tahtiyhdistys.fi/»1 ja Simpukka ry:n «https://simpukkary.fi/tukea/keskenmenon-kokeneelle/»2 verkkosivuilta. Käpy Lapsikuolemaperheet ry «https://kapy.fi/»3 tarjoaa vertaistukea ensisijaisesti vanhemmille ja perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa.
  • Rutiinimaista hCG-tarkistusta ei tarvita.
    • Keskenmenon hoidon jälkeen ei tarvita hCG-seurantaa, jos kuukautiskierto on käynnistynyt normaalisti eikä kohdun epätäydelliseen tyhjentymiseen viittaavia oireita ole.
      • Spontaanin keskenmenon kokeneelle, jolle ei alkutilanteessa ole tehty ultraäänitutkimusta, suositellaan hCG-seurantaa virtsasta tehtävänä kotitestinä 4–5 viikkoa keskenmenon jälkeen.
    • Oireiselle potilaalle (kuukautisvuoto ei ole alkanut 6 viikon kuluessa keskenmenosta, pitkittyvä vuoto) suositellaan lääkärin vastaanottoa, gynekologista tutkimusta ja ultraäänitutkimusta (ks. kappale Hoito primaarihoidon epäonnistuttua «A5»6).
  • Kartoita raskauden ehkäisyn tarve.
  • Toisen raskauskolmanneksen keskenmenon jälkitarkastus (ks. myös kappale Toisen raskauskolmanneksen keskenmenon tutkimukset «A6»7) suositellaan tehtäväksi yksikössä, jossa on perehdytty riittävästi myöhäisiin keskenmenoihin ja jossa on tarvittaessa mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan. Jälkitarkastukseen kuuluu
    • gynekologinen tutkimus
    • keskenmenon etiologisten tutkimustulosten läpikäyminen ja neuvonta
    • tukitoimien tarpeen arvioiminen ja järjestäminen hyvinvointialueen käytäntöjen mukaisesti
    • seuraavan raskauden seurannasta ja tuesta sopiminen.

Tutkimusten porrastus keskenmenon toistuessa

  • Keskenmenon toistuessa etiologiset tutkimukset aloitetaan perusterveydenhuollossa (ks. kuva «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»1). Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin edetään alueellisten käytäntöjen mukaisesti, useimmiten kolmannen alkuraskauden keskenmenon jälkeen.
  • Suosittelemme, että jo yhden keskenmenon jälkeen tarjotaan arviota perusterveydenhuollossa esimerkiksi jälkitarkastuksen yhteydessä. Tällöin kartoitetaan keskenmenon kokeneen ja hänen kumppaninsa tuen tarve ja elintavat ja harkitaan tutkimuksia kuvan «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»1 vaiheen 1 mukaan.
  • Toisen peräkkäisen keskenmenon jälkeen arviointia perusterveydenhuollossa syvennetään. Ensivaiheen tutkimusten lisäksi tutkitaan keskenmenon kokeneen kilpirauhasen toiminta, perusverenkuva ja verenglukoosin paastoarvo (ks. kuva «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»1, vaihe 2).
    • Lääkäri ottaa tarvittaessa kantaa tuloksiin.
    • Käytettävissä olevien resurssien mukaan voidaan suunnitella tukea seuraavaan raskauteen (esimerkiksi keskustelutuki, vertaistuki, alkuraskauden ultraäänitutkimus).
  • Kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen perusterveydenhuollon lääkäri arvioi tilannetta ja erikoissairaanhoitoon lähettämisen edellytyksiä (ks. kuva «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»1, vaihe 3 sekä lisätietoaineisto lähetteen sisällöstä «Toistuva keskenmeno – erikoissairaanhoidon lähetteen sisältö»5). Jatkotutkimusten tarpeen arviossa otetaan huomioon raskausyrityksen kesto sekä toistuvat biokemialliset keskenmenot yksilöllisesti.
  • Erikoissairaanhoidossa suunnitellaan yksilöllisesti tarvittavat toistuvan keskenmenon etiologiset tutkimukset.
    • Kaikilta suositellaan tutkimaan (mikäli ei ole aiemmin tutkittu)
      • gynekologinen ultraäänitutkimus
      • PVK, TSH, T4v, TPOAb ja fosfolipidivasta-aineet (ks. kappale Fosfolipidivasta-aineiden ja perinnöllisen tukostaipumuksen tutkimukset «A7»8).
    • Yksilöllisesti harkiten suositellaan tutkimaan
      • naisen ja miehen kromosomit (ks. kappale Geneettiset tutkimukset «A8»9)
      • naisen tukostaipumus, mikäli herää epäily perinnöllisestä tukostaipumuksesta
      • verenglukoosin paastoarvo, HbA1c, prolaktiini, keliakiavasta-aineet ja tumavasta-aineet
      • PCOS:n diagnostiikka.

Geneettiset tutkimukset

  • Sikiön kromosomipoikkeavuus on taustalla noin 50–60 %:ssa keskenmenoista «Smits MAJ, van Maarle M, Hamer G, ym. Cytogenetic ...»15, «Lei D, Zhang XY, Zheng PS. Recurrent pregnancy los...»16.
  • Toistuvan keskenmenon taustalla on 2–5 %:ssa tapauksista jommankumman biologisen vanhemman kromosomitranslokaation tai -inversion kantajuus, johon liittyy lisääntynyt keskenmenon toistumisriski myös seuraavissa raskauksissa «Barber JC, Cockwell AE, Grant E, ym. Is karyotypin...»17, «Franssen MT, Korevaar JC, Leschot NJ, ym. Selectiv...»19.
  • Käytännössä geneettisiä tutkimuksia tarjotaan harkitusti perinnöllisyyslääkärin arvion perusteella tilanteissa, joissa tuloksella olisi merkitystä esimerkiksi seuraavien raskauksien, sukulaisten perinnöllisyysneuvonnan tai suunniteltujen lapsettomuushoitojen kannalta. Ks. lisätietoa aiheesta «Keskenmenon geneettiset jatkoselvittelyt»6.
  • Kansainväliset suositukset ovat erimielisiä siitä, kuinka monen keskenmenon jälkeen kromosomitutkimuksia pitäisi tarjota. Soveltuvin toimintatapa riippuu myös tutkimusten saatavuudesta ja valmistumisaikataulusta sekä käytettävissä olevasta neuvontaresurssista.
  • Biologisten vanhempien karyotyyppitutkimuksia (peruskromosomit) voidaan tarjota, mikäli raskauskudoksesta tehdyssä tutkimuksessa on todettu kromosomitranslokaatioon viittaava löydös tai mikäli raskausmateriaalin kromosominäytettä ei ole saatu, mutta sikiön kromosomipoikkeavuudesta on ollut varteenotettava epäily.
  • Geneettisten tutkimusten tulkinta on haasteellista, ja siksi tulee tarjota sekä asianmukainen ennakkoneuvonta että mahdollisuus perinnöllisyysneuvontaan tulosten valmistuttua.
  • Sairaalakohtaiset käytännöt tulee sopia yhteistyössä perinnöllisyyslääkärien kanssa.

Fosfolipidivasta-aineiden ja perinnöllisen tukostaipumuksen tutkimukset

Toisen raskauskolmanneksen keskenmenon tutkimukset

Taulukko 8. Suositellut tutkimukset selittämättömän toisen raskauskolmanneksen keskenmenon yhteydessä.
Suositellaan kaikille Kohtuanatomian tarkistaminen Ultraäänitutkimus, mahdollisuuksien mukaan 3D- ja/tai nestetäyttötutkimus
Yleinen terveydentila TSH, perusverenkuva
Infektiot Toksoplasma-, sytomegalo- ja parvovirusvasta-aineet, listeriaviljely
PID (pelvic inflammatory disease, kohdun ja sivuelinten tulehdus) Klamydianäyte, CRP
Patologin tutkimukset Sikiön ja jälkeisten ulkotarkastus ja mikroskooppitutkimus
Geneettiset näytteet Paikallisen käytännön mukaisesti tarvittaessa perinnöllisyyslääkäriä konsultoiden
Harkinnan mukaan Itsellä tai 1. asteen sukulaisella laskimotukoksia: perinnölliset trombofiliat Tromboositutkimus
Aikaisempi keskenmeno, reumasairaus, verisuonitapahtuma Fosfolipidivasta-ainetutkimus
Muut infektio-oireet, kuten rakkulainen ihottuma, kova kuume Herpes simplex- ja varicella-zoster-virusnäytteet

Seuraavan raskauden seuranta ja tukeminen

Seuraavan raskauden ajankohta ja seuranta

Toistuvan keskenmenon ehkäisy

Kuva 4.

Toistuvan keskenmenon ehkäisy

Seuraavan raskauden ennusteen arvioiminen

  • Neuvonnassa huomioidaan yksilöllisesti keskenmenon kokeneen ja hänen kumppaninsa tutkimustulokset ja -löydökset sekä mahdolliset aiemmat hoidot.
  • Molempien elintavat on tärkeää kartoittaa ja huomioida neuvonnassa, koska niillä pari voi itse parantaa raskauden onnistumisen mahdollisuutta jatkossa.
  • Naisen ikä on selvimmin keskenmenon riskiin vaikuttava tekijä, mikä tulisi huomioida neuvonnassa hienotunteisesti.
  • Aiempien keskenmenojen määrä
  • Keskenmenon kokeneet toivovat henkilökohtaisen ennusteensa arvioimista osana neuvontaa.

Kustannukset

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Keskenmeno-suosituksen historiatiedot «Keskenmeno, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 11.5.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Puheenjohtaja:

Maarit Niinimäki, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus, osastonylilääkäri; OYS Lisääntymislääketiede

Kokoava kirjoittaja:

Bianca Arrhenius, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Jäsenet:

Marianne Hallamaa, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus; TYKS Lisääntymislääketiede

Hanna Hautamäki, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lisääntymislääketieteen lisäkoulutus; HUS Lisääntymislääketiede

Ulla Korhonen, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri; Pohjois-Karjalan keskussairaala, Naistenkeskus

Hanna-Mari Mattila, terveydenhoitaja AMK, TtM-opiskelija; Pirkanmaan hyvinvointialue, neuvolat ja kehitystä tukevat palvelut

Maarit Mentula, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden lisäpätevyys, urogynekologian lisäkoulutus, MBA, ylilääkäri, linjajohtaja; HUS, Naistentautien vastaanottotoiminta

Katri Räikkönen, PsT, psykologian professori; Helsingin yliopisto

Laura Tanner, dosentti, perinnöllisyyslääketieteen ja lastentautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS Kliininen genetiikka ja Sikiölääketieteen keskus

Jenni Tikkanen, yleislääketieteen erikoislääkäri; Ivalon terveyskeskus

Elina Ylilehto, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; TAYS naistentaudit ja synnytykset

Asiantuntijat:

Ea Huhtala, PsM, psykoterapeutti, johtava psykologi; HUS

Tarja Kaipainen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti; Pohjois-Savon hyvinvointialue, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemusterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sanna Kaye, LKT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; HUS Naistenklinikka, äitiyspoliklinikka

Potilasviiteryhmän jäsenet:

Marika Kaksonen, Helsinki

Salli Moilanen, Helsinki

Emmi Oksanen, Vantaa

Piia Savio, Tampere

Susanna Uittomäki, Tampere

Sidonnaisuudet

Bianca Arrhenius: Sivutoimet: yleislääkäri; Lääkärikeskus Aava, vieraileva tutkija; Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö. Tutkimus- ja kehitystyö: Helsingin yliopisto (syventävien opintojen ohjaus). Koulutustoiminta: Helsingin yliopisto (luentopalkkio), Oulun yliopisto (väitöskirjan esitarkastus), Suomen yleislääkärit GPF ry (luentopalkkio).

Marianne Hallamaa: Koulutustoiminta: luentopalkkio Merck, Ferring, Orion Pharma. Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter, Ibsa Nordic, Merck. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Menopaussitutkimusseuran hallituksen jäsen 2019–2025.

Hanna Hautamäki: Sivutoimet: yksityislääkäri; Aava Oy. Koulutustoiminta: Ferring, Merck. Kongressit ja seminaarit: Ferring, Gedeon Richter, Merck. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Gynekologiyhdistyksen Reproduktioendokrinologian pientyöryhmä, jäsen; Suomen Menopaussitutkimusseura, puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Kierukka Oy.

Ulla Korhonen: Sivutoimet: yksityislääkäri; Femino Oy, Joensuu. Koulutustoiminta: Exeltis Finland, luentopalkkio. Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter Nordics AB. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Kolposkopiayhdistys, hallituksen jäsen 2023–. Muut sidonnaisuudet: Gynekologikeskus Femino oy, osakas 2011–.

Hanna-Mari Mattila: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja.

Maarit Mentula: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Mehiläinen. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys, sihteeri.

Maarit Niinimäki: Koulutustoiminta: Merck, Ferring, Exeltis. Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter, Ferring, Merck. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: European Society of Human Reproduction and Embryology (ESHRE) national representative, Pohteen eettisen toimikunnan jäsen 2025 lähtien.

Katri Räikkönen: Sivutoimet: kliininen tutkija; HUS Naistentaudit ja synnytykset.

Laura Tanner: Sivutoimet: kliininen opettaja; HY lääketieteellinen genetiikka ja perinnöllisyyslääketiede. Kongressit ja seminaarit: Sanofi Genzyme, Kyowa Kirin. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Perinnöllisyyslääkäriyhdistys ry:n johtokunnan jäsen, Suomen Lääkäriliiton Perinnöllisyyslääkärit -alaosaston puheenjohtaja 2022–2025.

Jenni Tikkanen: Sivutoimet: yleislääketieteen erikoislääkäri; Terveystalo.

Elina Ylilehto: Sivutoimet: yksityislääkäri/gynekologi; Mehiläinen Tampere. Koulutustoiminta: luentopalkkio Gedeon Richter.

Kirjallisuusviite

Keskenmeno. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Quenby S, Gallos ID, Dhillon-Smith RK, ym. Miscarriage matters: the epidemiological, physical, psychological, and economic costs of early pregnancy loss. Lancet 2021;397(10285):1658-1667 «PMID: 33915094»PubMed
  2. THL, Pohjoismaiset perinataalitilastot 2022. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/da41f434-20da-452e-9e0e-d85db24617e1/content
  3. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). 2023. Ectopic pregnancy and miscarriage: diagnosis and initial management. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31393678/
  4. Kolte AM, Bernardi LA, Christiansen OB, ym. Terminology for pregnancy loss prior to viability: a consensus statement from the ESHRE early pregnancy special interest group. Hum Reprod 2015;30(3):495-8 «PMID: 25376455»PubMed
  5. ESHRE Guideline: Recurrent pregnancy loss. 2023. https://www.eshre.eu/guidelines-and-legal/guidelines/recurrent-pregnancy-loss
  6. Loukovaara M, Alfthan H, Penttilä S ym. Trofoblastitautien diagnostiikka. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(20):1634-43.
  7. Farquharson RG, Stephenson MD, eds. 2010. Early Pregnancy. Cambridge University Press.
  8. Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML, ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. BJOG 2007;114(11):1419-26 «PMID: 17877774»PubMed
  9. Hautamäki H, Peuranpää P, Heikkinen-Eloranta J ym. Toistuva keskenmeno - edelleen mysteeri? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(10):1065-1072
  10. Moroni G, Ponticelli C. Pregnancy in women with systemic lupus erythematosus (SLE). Eur J Intern Med 2016;32():7-12 «PMID: 27142327»PubMed
  11. France A, Penmetsa A. A Review of Celiac Disease and Its Implications on Fertility and Pregnancy. Semin Reprod Med 2024;42(3):193-196 «PMID: 39433286»PubMed
  12. Helgstrand S, Andersen AM. Maternal underweight and the risk of spontaneous abortion. Acta Obstet Gynecol Scand 2005;84(12):1197-201 «PMID: 16305708»PubMed
  13. Hirahara F, Andoh N, Sawai K, ym. Hyperprolactinemic recurrent miscarriage and results of randomized bromocriptine treatment trials. Fertil Steril 1998;70(2):246-52 «PMID: 9696215»PubMed
  14. Bussen S, Sütterlin M, Steck T. Endocrine abnormalities during the follicular phase in women with recurrent spontaneous abortion. Hum Reprod 1999;14(1):18-20 «PMID: 10374087»PubMed
  15. Smits MAJ, van Maarle M, Hamer G, ym. Cytogenetic testing of pregnancy loss tissue: a meta-analysis. Reprod Biomed Online 2020;40(6):867-879 «PMID: 32417200»PubMed
  16. Lei D, Zhang XY, Zheng PS. Recurrent pregnancy loss: fewer chromosomal abnormalities in products of conception? a meta-analysis. J Assist Reprod Genet 2022;39(3):559-572 «PMID: 35182265»PubMed
  17. Barber JC, Cockwell AE, Grant E, ym. Is karyotyping couples experiencing recurrent miscarriage worth the cost? BJOG 2010;117(7):885-8 «PMID: 20482539»PubMed
  18. Colley E, Hamilton S, Smith P, ym. Potential genetic causes of miscarriage in euploid pregnancies: a systematic review. Hum Reprod Update 2019;25(4):452-472 «PMID: 31150545»PubMed
  19. Franssen MT, Korevaar JC, Leschot NJ, ym. Selective chromosome analysis in couples with two or more miscarriages: case-control study. BMJ 2005;331(7509):137-41 «PMID: 15985440»PubMed
  20. Linnakaari R, Helle N, Mentula M, ym. Trends in the incidence, rate and treatment of miscarriage-nationwide register-study in Finland, 1998-2016. Hum Reprod 2019;34(11):2120-2128 «PMID: 31747000»PubMed
  21. Magnus MC, Wilcox AJ, Morken NH, ym. Role of maternal age and pregnancy history in risk of miscarriage: prospective register based study. BMJ 2019;364():l869 «PMID: 30894356»PubMed
  22. Boxem AJ, Blaauwendraad SM, Mulders AGMGJ, ym. Age among women and men, time to pregnancy and risk of miscarriage. BMC Med 2025;23(1):639 «PMID: 41250147»PubMed
  23. Nguyen BT, Chang EJ, Bendikson KA. Advanced paternal age and the risk of spontaneous abortion: an analysis of the combined 2011-2013 and 2013-2015 National Survey of Family Growth. Am J Obstet Gynecol 2019;221(5):476.e1-476.e7 «PMID: 31128112»PubMed
  24. du Fossé NA, van der Hoorn MP, van Lith JMM, ym. Advanced paternal age is associated with an increased risk of spontaneous miscarriage: a systematic review and meta-analysis. Hum Reprod Update 2020;26(5):650-669 «PMID: 32358607»PubMed
  25. Boxem AJ, Blaauwendraad SM, Mulders AGMGJ, ym. Preconception and Early-Pregnancy Body Mass Index in Women and Men, Time to Pregnancy, and Risk of Miscarriage. JAMA Netw Open 2024;7(9):e2436157 «PMID: 39298166»PubMed
  26. Venners SA, Wang X, Chen C, ym. Paternal smoking and pregnancy loss: a prospective study using a biomarker of pregnancy. Am J Epidemiol 2004;159(10):993-1001 «PMID: 15128612»PubMed
  27. Pineles BL, Park E, Samet JM. Systematic review and meta-analysis of miscarriage and maternal exposure to tobacco smoke during pregnancy. Am J Epidemiol 2014;179(7):807-23 «PMID: 24518810»PubMed
  28. Skogsdal Y, Karlsson J, Tydén T, ym. The association of smoking, use of snuff, and preconception alcohol consumption with spontaneous abortion: A population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2023;102(1):15-24 «PMID: 36222196»PubMed
  29. Andersen AM, Andersen PK, Olsen J, ym. Moderate alcohol intake during pregnancy and risk of fetal death. Int J Epidemiol 2012;41(2):405-13 «PMID: 22253313»PubMed
  30. Avalos LA, Roberts SC, Kaskutas LA, ym. Volume and type of alcohol during early pregnancy and the risk of miscarriage. Subst Use Misuse 2014;49(11):1437-45 «PMID: 24810392»PubMed
  31. Brandes M, Verzijden JC, Hamilton CJ, ym. Is the fertility treatment itself a risk factor for early pregnancy loss? Reprod Biomed Online 2011;22(2):192-9 «PMID: 21195668»PubMed
  32. Alexander EK, Pearce EN, Brent GA, ym. 2017 Guidelines of the American Thyroid Association for the Diagnosis and Management of Thyroid Disease During Pregnancy and the Postpartum. Thyroid 2017;27(3):315-389 «PMID: 28056690»PubMed
  33. Li J, Liu A, Liu H, ym. Maternal TSH levels at first trimester and subsequent spontaneous miscarriage: a nested case-control study. Endocr Connect 2019;8(9):1288-1293 «PMID: 31525729»PubMed
  34. Kilpirauhasen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 5.6.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  35. Chan SY, Marsh MS, Gilbert J, ym. Management of Thyroid Disorders in Pregnancy: Green-top Guideline No. 76. BJOG 2025;132(8):e130-e161 «PMID: 40240075»PubMed
  36. Puthiyachirakal MA, Hopkins M, AlNatsheh T, ym. Overview of thyroid disorders in pregnancy. Matern Health Neonatol Perinatol 2025;11(1):9 «PMID: 40170119»PubMed
  37. Kahaly GJ, Bartalena L, Hegedüs L, ym. 2018 European Thyroid Association Guideline for the Management of Graves' Hyperthyroidism. Eur Thyroid J 2018;7(4):167-186 «PMID: 30283735»PubMed
  38. ESHRE Guideline: Polycystic ovary syndrome. 2023. https://www.eshre.eu/Guidelines-and-Legal/Guidelines/Polycystic-Ovary-Syndrome
  39. ESHRE Guideline: Endometriosis. 2022. https://www.eshre.eu/Guidelines-and-Legal/Guidelines/Endometriosis-guideline
  40. Busnelli A, Di Simone N, Somigliana E, ym. Untangling the independent effect of endometriosis, adenomyosis, and ART-related factors on maternal, placental, fetal, and neonatal adverse outcomes: results from a systematic review and meta-analysis. Hum Reprod Update 2024;30(6):751-788 «PMID: 39049473»PubMed
  41. Minebois H, De Souza A, Mezan de Malartic C, ym. [Endometriosis and miscarriage: Systematic review]. Gynecol Obstet Fertil Senol 2017;45(7-8):393-399 «PMID: 28712793»PubMed
  42. Lassila R, Kaaja R. Tromboottinen ja raskausennustetta heikentävä fosfolipidivasta-aineoireyhtymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2018;134(6):545-52
  43. Bates SM, Greer IA, Pabinger I, ym. Venous thromboembolism, thrombophilia, antithrombotic therapy, and pregnancy: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines (8th Edition). Chest 2008;133(6 Suppl):844S-886S «PMID: 18574280»PubMed
  44. Akhtar MA, Saravelos SH, Li TC, ym. Reproductive Implications and Management of Congenital Uterine Anomalies: Scientific Impact Paper No. 62. BJOG 2025;132(5):e86-e97 «PMID: 39915100»PubMed
  45. Rikken JFW, Kowalik CR, Emanuel MH, ym. Septum resection versus expectant management in women with a septate uterus: an international multicentre open-label randomized controlled trial. Hum Reprod 2021;36(5):1260-1267 «PMID: 33793794»PubMed
  46. Rikken JFW, Verhorstert KWJ, Emanuel MH, ym. Septum resection in women with a septate uterus: a cohort study. Hum Reprod 2020;35(7):1578-1588 «PMID: 32353142»PubMed
  47. Sundermann AC, Velez Edwards DR, Bray MJ, ym. Leiomyomas in Pregnancy and Spontaneous Abortion: A Systematic Review and Meta-analysis. Obstet Gynecol 2017;130(5):1065-1072 «PMID: 29016496»PubMed
  48. Dieamant F, Petersen CG, Mauri AL, ym. Semen parameters in men with varicocele: DNA fragmentation, chromatin packaging, mitochondrial membrane potential, and apoptosis. JBRA Assist Reprod 2017;21(4):295-301 «PMID: 29068181»PubMed
  49. Kirby EW, Wiener LE, Rajanahally S, ym. Undergoing varicocele repair before assisted reproduction improves pregnancy rate and live birth rate in azoospermic and oligospermic men with a varicocele: a systematic review and meta-analysis. Fertil Steril 2016;106(6):1338-1343 «PMID: 27526630»PubMed
  50. Tang W, Mao J, Li KT, ym. Pregnancy and fertility-related adverse outcomes associated with Chlamydia trachomatis infection: a global systematic review and meta-analysis. Sex Transm Infect 2020;96(5):322-329 «PMID: 31836678»PubMed
  51. Kalantari N, Gorgani-Firouzjaee T, Moulana Z, ym. Toxoplasma gondii infection and spontaneous abortion: A systematic review and meta-analysis. Microb Pathog 2021;158():105070 «PMID: 34186117»PubMed
  52. Oliveira GM, Pascoal-Xavier MA, Moreira DR, ym. Detection of cytomegalovirus, herpes virus simplex, and parvovirus b19 in spontaneous abortion placentas. J Matern Fetal Neonatal Med 2019;32(5):768-775 «PMID: 29113531»PubMed
  53. Giakoumelou S, Wheelhouse N, Cuschieri K, ym. The role of infection in miscarriage. Hum Reprod Update 2016;22(1):116-33 «PMID: 26386469»PubMed
  54. Leitich H, Kiss H. Asymptomatic bacterial vaginosis and intermediate flora as risk factors for adverse pregnancy outcome. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2007;21(3):375-90 «PMID: 17241817»PubMed
  55. Kotaniemi-Talonen L, Tommola P, Hiltunen-Back E ym. Tavallisimmat emättimen mikrobiologiset tutkimukset – mitä, miksi ja milloin? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2021;137(4):359-366
  56. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy, 2024
  57. Terveysvirasto. Terveyttä edistävä ruokavalio, D-vitamiini. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravintoaineet/d-vitamiini/
  58. Vimaleswaran KS, Berry DJ, Lu C, ym. Causal relationship between obesity and vitamin D status: bi-directional Mendelian randomization analysis of multiple cohorts. PLoS Med 2013;10(2):e1001383 «PMID: 23393431»PubMed
  59. Tamblyn JA, Pilarski NSP, Markland AD, ym. Vitamin D and miscarriage: a systematic review and meta-analysis. Fertil Steril 2022;118(1):111-122 «PMID: 35637024»PubMed
  60. Hendriks E, MacNaughton H, MacKenzie MC. First Trimester Bleeding: Evaluation and Management. Am Fam Physician 2019;99(3):166-174 «PMID: 30702252»PubMed
  61. Karimi A, Sayehmiri K, Vaismoradi M, ym. Vaginal bleeding in pregnancy and adverse clinical outcomes: a systematic review and meta-analysis. J Obstet Gynaecol 2024;44(1):2288224 «PMID: 38305047»PubMed
  62. Deutchman M, Tubay AT, Turok D. First trimester bleeding. Am Fam Physician 2009;79(11):985-94 «PMID: 19514696»PubMed
  63. McCall CA, Grimes DA, Lyerly AD. "Therapeutic" bed rest in pregnancy: unethical and unsupported by data. Obstet Gynecol 2013;121(6):1305-1308 «PMID: 23812466»PubMed
  64. Pexsters A, Luts J, Van Schoubroeck D, ym. Clinical implications of intra- and interobserver reproducibility of transvaginal sonographic measurement of gestational sac and crown-rump length at 6-9 weeks' gestation. Ultrasound Obstet Gynecol 2011;38(5):510-5 «PMID: 21077156»PubMed
  65. Doubilet PM, Benson CB, Bourne T, ym. Diagnostic criteria for nonviable pregnancy early in the first trimester. N Engl J Med 2013;369(15):1443-51 «PMID: 24106937»PubMed
  66. Laki raskauden keskeyttämisestä 239/1970. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1970/239
  67. Ennenaikainen synnytys. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 23.3.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  68. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1992/785
  69. Ghosh J, Papadopoulou A, Devall AJ, ym. Methods for managing miscarriage: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2021;6(6):CD012602 «PMID: 34061352»PubMed
  70. Helle N, Mentula M, Seppälä T, ym. Miscarriage treatment-related adverse events: A nationwide registry study from Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 2025;104(9):1720-1730 «PMID: 40485487»PubMed
  71. Hooker AB, Lemmers M, Thurkow AL, ym. Systematic review and meta-analysis of intrauterine adhesions after miscarriage: prevalence, risk factors and long-term reproductive outcome. Hum Reprod Update 2014;20(2):262-78 «PMID: 24082042»PubMed
  72. Hooker AB, de Leeuw RA, Twisk JWR, ym. Reproductive performance of women with and without intrauterine adhesions following recurrent dilatation and curettage for miscarriage: long-term follow-up of a randomized controlled trial. Hum Reprod 2021;36(1):70-81 «PMID: 33320197»PubMed
  73. Fernlund A, Jokubkiene L, Sladkevicius P, ym. Psychological impact of early miscarriage and client satisfaction with treatment: comparison between expectant management and misoprostol treatment in a randomized controlled trial. Ultrasound Obstet Gynecol 2021;58(5):757-765 «PMID: 33798287»PubMed
  74. Kong GW, Lok IH, Yiu AK, ym. Clinical and psychological impact after surgical, medical or expectant management of first-trimester miscarriage--a randomised controlled trial. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2013;53(2):170-7 «PMID: 23488984»PubMed
  75. Gilman Barber AR, Rhone SA, Fluker MR. Curettage and Asherman's syndrome-lessons to (re-) learn? J Obstet Gynaecol Can 2014;36(11):997-1001 «PMID: 25574677»PubMed
  76. Deans R, Vancaillie T, Ledger W, ym. Live birth rate and obstetric complications following the hysteroscopic management of intrauterine adhesions including Asherman syndrome. Hum Reprod 2018;33(10):1847-1853 «PMID: 30239778»PubMed
  77. Lemmers M, Verschoor MA, Hooker AB, ym. Dilatation and curettage increases the risk of subsequent preterm birth: a systematic review and meta-analysis. Hum Reprod 2016;31(1):34-45 «PMID: 26534897»PubMed
  78. Fernlund A, Jokubkiene L, Sladkevicius P, ym. Predictors of complete miscarriage after expectant management or misoprostol treatment of non-viable early pregnancy in women with vaginal bleeding. Arch Gynecol Obstet 2020;302(5):1279-1296 «PMID: 32638095»PubMed
  79. WISDOM NHS Wales. 2022. Management of miscarriage guideline. https://wisdom.nhs.wales/health-board-guidelines/c-vgguidelinefile/management-of-miscarriage-cvg-guideline-2022-pdf/
  80. Schreiber CA, Creinin MD, Atrio J, ym. Mifepristone Pretreatment for the Medical Management of Early Pregnancy Loss. N Engl J Med 2018;378(23):2161-2170 «PMID: 29874535»PubMed
  81. Chu JJ, Devall AJ, Beeson LE, ym. Mifepristone and misoprostol versus misoprostol alone for the management of missed miscarriage (MifeMiso): a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Lancet 2020;396(10253):770-778 «PMID: 32853559»PubMed
  82. Bettencourt-Silva B, Rego MT, Miranda C, ym. The role of mifepristone on first trimester miscarriage treatment - A double-blind randomized controlled trial - MiFirsT. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2023;289():145-151 «PMID: 37678127»PubMed
  83. Whitehouse K, Brant A, Fonhus MS, ym. Medical regimens for abortion at 12 weeks and above: a systematic review and meta-analysis. Contracept X 2020;2():100037 «PMID: 32954250»PubMed
  84. Lemmers M, Verschoor MA, Kim BV, ym. Medical treatment for early fetal death (less than 24 weeks). Cochrane Database Syst Rev 2019;6(6):CD002253 «PMID: 31206170»PubMed
  85. Zhang J, Zhou K, Shan D, ym. Medical methods for first trimester abortion. Cochrane Database Syst Rev 2022;5(5):CD002855 «PMID: 35608608»PubMed
  86. Helle N, Niinimäki M, Linnakaari R, ym. National register data are of value in studies on miscarriage-Validation of the healthcare register data in Finland. Acta Obstet Gynecol Scand 2022;101(11):1245-1252 «PMID: 36056916»PubMed
  87. Dickinson JE, Doherty DA. Maternal complications associated with second trimester medical abortion using mifepristone priming and subsequent misoprostol. Contraception 2023;125():110080 «PMID: 37245784»PubMed
  88. Dickinson JE, Doherty DA. Mifepristone priming and subsequent misoprostol for second trimester medical abortion in women with previous caesarean delivery. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2023;63(3):301-307 «PMID: 36789734»PubMed
  89. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 7. § 2. mom. (726/2003). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2003/726
  90. American College of Obstetricians and Gynecologists' Committee on Practice Bulletins—Gynecology. ACOG Practice Bulletin No. 200: Early Pregnancy Loss. Obstet Gynecol 2018;132(5):e197-e207 «PMID: 30157093»PubMed
  91. Queensland Clinical Guidelines. Early pregnancy loss. Guideline No. MN22.29-V6-R27 Queensland Health 2022. http://www.health.qld.gov.au/qcg
  92. Acharya G, Morgan H, Paramanantham L, ym. A randomized controlled trial comparing surgical termination of pregnancy with and without continuous ultrasound guidance. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2004;114(1):69-74 «PMID: 15099874»PubMed
  93. Raskaudenkeskeytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 9.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  94. Henkel A, Johnson SA, Reeves MF, ym. Cabergoline for Lactation Inhibition After Second-Trimester Abortion or Pregnancy Loss: A Randomized Controlled Trial. Obstet Gynecol 2023;141(6):1115-1123 «PMID: 37486652»PubMed
  95. Yang Y, Boucoiran I, Tulloch KJ, ym. Is Cabergoline Safe and Effective for Postpartum Lactation Inhibition? A Systematic Review. Int J Womens Health 2020;12():159-170 «PMID: 32210637»PubMed
  96. Snellen M, Power J, Blankley G, ym. Pharmacological lactation suppression with D2 receptor agonists and risk of postpartum psychosis: A systematic review. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2016;56(4):336-40 «PMID: 27297803»PubMed
  97. Stroup TS, Gray N. Management of common adverse effects of antipsychotic medications. World Psychiatry 2018;17(3):341-356 «PMID: 30192094»PubMed
  98. Mignone E, Jukes AK, Valentine R, ym. Aripiprazole use as a cause of dopamine agonist failure in the treatment of prolactinomas. Endocr Oncol 2025;5(1):e240065 «PMID: 39906305»PubMed
  99. Pérez-Esparza R, Rojas-Guerrero CA, Andino-Rios GG, ym. Clozapine Treatment for Cabergoline-Induced Psychosis in a Patient With a Giant Prolactinoma. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2017;29(3):295-297 «PMID: 28238271»PubMed
  100. Lemmers M, Verschoor MA, Oude Rengerink K, ym. MisoREST: surgical versus expectant management in women with an incomplete evacuation of the uterus after misoprostol treatment for miscarriage: a randomized controlled trial. Hum Reprod 2016;31(11):2421-2427 «PMID: 27591236»PubMed
  101. Hooker AB, Aydin H, Brölmann HA, ym. Long-term complications and reproductive outcome after the management of retained products of conception: a systematic review. Fertil Steril 2016;105(1):156-64.e1-2 «PMID: 26453977»PubMed
  102. Wagenaar LP, Hamerlynck TW, Radder CM, ym. Hysteroscopic morcellation vs. curettage for removal of retained products of conception: a multicenter randomized controlled trial. Fertil Steril 2023;120(6):1243-1251 «PMID: 37657600»PubMed
  103. Smorgick N, Barel O, Fuchs N, ym. Hysteroscopic management of retained products of conception: meta-analysis and literature review. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2014;173():19-22 «PMID: 24332096»PubMed
  104. Wagenaar LP, van Vliet HA, Radder CM, ym. Operative hysteroscopy versus ultrasound-guided electric vacuum aspiration for removal of retained products of conception: A prospective cohort study. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol X 2023;20():100230 «PMID: 37701632»PubMed
  105. Taylor C, Ellett L, Hiscock R, ym. Hysteroscopic management of retained products of conception: A systematic review. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2022;62(1):22-32 «PMID: 34751942»PubMed
  106. Roe AH, McAllister A, Flynn AN, ym. The effect of mifepristone pretreatment on bleeding and pain during medical management of early pregnancy loss. Contraception 2021;104(4):432-436 «PMID: 33930380»PubMed
  107. Du L, Li HWR, Gemzell-Danielsson K, ym. Comparing letrozole and mifepristone pre-treatment in medical management of first trimester missed miscarriage: a prospective open-label non-inferiority randomised controlled trial. BJOG 2024;131(3):319-326 «PMID: 37667661»PubMed
  108. Kemppainen V, Mentula M, Palkama V, ym. Patient-controlled intravenous versus on-demand oral, intramuscular or mcs intravenous administration of oxycodone during medical induced abortion from 64 to 128 days of Gestation: A randomized controlled trial. Contraception 2022;115():6-11 «PMID: 35872235»PubMed
  109. Mentula M, Kalso E, Heikinheimo O. Same-day and delayed reports of pain intensity in second-trimester medical termination of pregnancy: a brief report. Contraception 2014;90(6):609-11 «PMID: 25066876»PubMed
  110. Reynolds-Wright JJ, Woldetsadik MA, Morroni C, ym. Pain management for medical abortion before 14 weeks' gestation. Cochrane Database Syst Rev 2022;5(5):CD013525 «PMID: 35553047»PubMed
  111. Reynolds-Wright JJ, Woldetsadik MA, Morroni C, ym. Pain management for medical abortion before 14 weeks' gestation: A systematic review. Contraception 2022;116():4-13 «PMID: 36055363»PubMed
  112. Jackson E, Kapp N. Pain management for medical and surgical termination of pregnancy between 13 and 24 weeks of gestation: a systematic review. BJOG 2020;127(11):1348-1357 «PMID: 32162427»PubMed
  113. . ACOG Clinical Practice Update: Rh D Immune Globulin Administration After Abortion or Pregnancy Loss at Less Than 12 Weeks of Gestation. Obstet Gynecol 2024;144(6):e140-e143 «PMID: 39255498»PubMed
  114. Best practice in abortion care (Best Practice Paper). Royal College of Obstetricians & Gynaelogists. 2022. https://www.rcog.org.uk/guidance/browse-all-guidance/best-practice-papers/best-practice-in-abortion-care-best-practice-paper/
  115. Abortion care guideline. World Health Organization. 2022. https://www.who.int/publications/i/item/9789240039483
  116. Farren J, Jalmbrant M, Falconieri N, ym. Posttraumatic stress, anxiety and depression following miscarriage and ectopic pregnancy: a multicenter, prospective, cohort study. Am J Obstet Gynecol 2020;222(4):367.e1-367.e22 «PMID: 31953115»PubMed
  117. Farren J, Jalmbrant M, Falconieri N, ym. Differences in post-traumatic stress, anxiety and depression following miscarriage or ectopic pregnancy between women and their partners: multicenter prospective cohort study. Ultrasound Obstet Gynecol 2021;57(1):141-148 «PMID: 33032364»PubMed
  118. Gebeyehu NA, Tegegne KD, Abebe K, ym. Global prevalence of post-abortion depression: systematic review and Meta-analysis. BMC Psychiatry 2023;23(1):786 «PMID: 37884930»PubMed
  119. Herbert D, Young K, Pietrusińska M, ym. The mental health impact of perinatal loss: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2022;297():118-129 «PMID: 34678403»PubMed
  120. Mergl R, Quaatz SM, Lemke V, ym. Prevalence of depression and depressive symptoms in women with previous miscarriages or stillbirths - A systematic review. J Psychiatr Res 2024;169():84-96 «PMID: 38006823»PubMed
  121. Cuenca D. Pregnancy loss: Consequences for mental health. Front Glob Womens Health 2022;3():1032212 «PMID: 36817872»PubMed
  122. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 16.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  123. Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 16.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  124. Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 16.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  125. Kristiansen W, Mæhlum B, Thimm JC. Women's experiences with the healthcare system during and after a late miscarriage: a qualitative meta-synthesis. Front Psychiatry 2025;16():1673215 «PMID: 41561995»PubMed
  126. Lee L, Ma W, Davies S, ym. Toward Optimal Emotional Care During the Experience of Miscarriage: An Integrative Review of the Perspectives of Women, Partners, and Health Care Providers. J Midwifery Womens Health 2023;68(1):52-61 «PMID: 36370053»PubMed
  127. Crawford JR, Henry JD, Crombie C, ym. Normative data for the HADS from a large non-clinical sample. Br J Clin Psychol 2001;40(4):429-34 «PMID: 11760618»PubMed
  128. Farren J, Jalmbrant M, Falconieri N, ym. Prognostic factors for post-traumatic stress, anxiety and depression in women after early pregnancy loss: a multi-centre prospective cohort study. BMJ Open 2022;12(3):e054490 «PMID: 35232785»PubMed
  129. deMontigny F, Verdon C, Meunier S, ym. Protective and risk factors for women's mental health after a spontaneous abortion. Rev Lat Am Enfermagem 2020;28():e3350 «PMID: 32901768»PubMed
  130. Raskauden ehkäisy. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 16.12.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  131. Miyakis S, Lockshin MD, Atsumi T, ym. International consensus statement on an update of the classification criteria for definite antiphospholipid syndrome (APS). J Thromb Haemost 2006;4(2):295-306 «PMID: 16420554»PubMed
  132. Srinivas SK, Ma Y, Sammel MD, ym. Placental inflammation and viral infection are implicated in second trimester pregnancy loss. Am J Obstet Gynecol 2006;195(3):797-802 «PMID: 16949414»PubMed
  133. Baud D, Regan L, Greub G. Emerging role of Chlamydia and Chlamydia-like organisms in adverse pregnancy outcomes. Curr Opin Infect Dis 2008;21(1):70-6 «PMID: 18192789»PubMed
  134. Cullen S, Sobczyk K, Elebert R, ym. Second-trimester miscarriage: a review of postnatal investigations and subsequent pregnancy outcomes. Ir J Med Sci 2023;192(4):1757-1760 «PMID: 36396810»PubMed
  135. Patel K, Pirie D, Heazell AEP, ym. Subsequent pregnancy outcomes after second trimester miscarriage or termination for medical/fetal reason: A systematic review and meta-analysis of observational studies. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;103(3):413-422 «PMID: 38037500»PubMed
  136. Giouleka S, Boureka E, Tsakiridis I, ym. Cervical Cerclage: A Comprehensive Review of Major Guidelines. Obstet Gynecol Surv 2023;78(9):544-553 «PMID: 37976303»PubMed
  137. Hui SYA. Screening for women at risk of spontaneous preterm birth, including cervical incompetence. Best Pract Res Clin Obstet Gynaecol 2024;96():102519 «PMID: 38908916»PubMed
  138. Eleje GU, Eke AC, Ikechebelu JI, ym. Cervical stitch (cerclage) in combination with other treatments for preventing spontaneous preterm birth in singleton pregnancies. Cochrane Database Syst Rev 2020;9(9):CD012871 «PMID: 32970845»PubMed
  139. Wei Y, Wang S. Comparison of emergency cervical cerclage and expectant treatment in cervical insufficiency in singleton pregnancy: A meta-analysis. PLoS One 2023;18(2):e0278342 «PMID: 36827361»PubMed
  140. Koert E, Malling GMH, Sylvest R, ym. Recurrent pregnancy loss: couples' perspectives on their need for treatment, support and follow up. Hum Reprod 2019;34(2):291-296 «PMID: 30561641»PubMed
  141. Hautamäki H, Gissler M, Heikkinen-Eloranta J, ym. Pregnancy and perinatal outcomes in women with recurrent pregnancy loss-A case-control study. Acta Obstet Gynecol Scand 2025;104(2):368-379 «PMID: 39711128»PubMed
  142. Shapira E, Ratzon R, Shoham-Vardi I, ym. Primary vs. secondary recurrent pregnancy loss--epidemiological characteristics, etiology, and next pregnancy outcome. J Perinat Med 2012;40(4):389-96 «PMID: 22752770»PubMed
  143. Field K, Murphy DJ. Perinatal outcomes in a subsequent pregnancy among women who have experienced recurrent miscarriage: a retrospective cohort study. Hum Reprod 2015;30(5):1239-45 «PMID: 25759495»PubMed
  144. Nielsen HS, Steffensen R, Lund M, ym. Frequency and impact of obstetric complications prior and subsequent to unexplained secondary recurrent miscarriage. Hum Reprod 2010;25(6):1543-52 «PMID: 20395221»PubMed
  145. Ali N, Elbarazi I, Ghazal-Aswad S, ym. Impact of Recurrent Miscarriage on Maternal Outcomes in Subsequent Pregnancy: The Mutaba'ah Study. Int J Womens Health 2020;12():1171-1179 «PMID: 33324118»PubMed
  146. Rasmark Roepke E, Christiansen OB, Källén K, ym. Women with a History of Recurrent Pregnancy Loss Are a High-Risk Population for Adverse Obstetrical Outcome: A Retrospective Cohort Study. J Clin Med 2021;10(2): «PMID: 33419111»PubMed
  147. Gunnarsdottir J, Stephansson O, Cnattingius S, ym. Risk of placental dysfunction disorders after prior miscarriages: a population-based study. Am J Obstet Gynecol 2014;211(1):34.e1-8 «PMID: 24495667»PubMed
  148. Sheiner E, Levy A, Katz M, ym. Pregnancy outcome following recurrent spontaneous abortions. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2005;118(1):61-5 «PMID: 15596274»PubMed
  149. Ausbeck EB, Blanchard C, Tita AT, ym. Perinatal Outcomes in Women with a History of Recurrent Pregnancy Loss. Am J Perinatol 2021;38(1):10-15 «PMID: 32604449»PubMed
  150. Tam WH, Tsui MH, Lok IH, ym. Long-term reproductive outcome subsequent to medical versus surgical treatment for miscarriage. Hum Reprod 2005;20(12):3355-9 «PMID: 16096322»PubMed
  151. Wildenschild C, Riis AH, Ehrenstein V, ym. Fecundability among Danish women with a history of miscarriage: a prospective cohort study. BMJ Open 2019;9(1):e023996 «PMID: 30670515»PubMed
  152. Fernlund A, Jokubkiene L, Sladkevicius P, ym. Reproductive outcome after early miscarriage: comparing vaginal misoprostol treatment with expectant management in a planned secondary analysis of a randomized controlled trial. Ultrasound Obstet Gynecol 2022;59(1):100-106 «PMID: 34523740»PubMed
  153. Hamulyák EN, Scheres LJ, Marijnen MC, ym. Aspirin or heparin or both for improving pregnancy outcomes in women with persistent antiphospholipid antibodies and recurrent pregnancy loss. Cochrane Database Syst Rev 2020;5(5):CD012852 «PMID: 32358837»PubMed
  154. Zhao Y, D'Souza R, Gao Y, ym. Progestogens in women with threatened miscarriage or recurrent miscarriage: A meta-analysis. Acta Obstet Gynecol Scand 2024;103(9):1689-1701 «PMID: 38481031»PubMed
  155. Coomarasamy A, Harb HM, Devall AJ, ym. Progesterone to prevent miscarriage in women with early pregnancy bleeding: the PRISM RCT. Health Technol Assess 2020;24(33):1-70 «PMID: 32609084»PubMed
  156. Kolte AM, Westergaard D, Lidegaard Ø, ym. Chance of live birth: a nationwide, registry-based cohort study. Hum Reprod 2021;36(4):1065-1073 «PMID: 33394013»PubMed
  157. Strumpf EC, Austin N, Lang A, ym. The effects of early pregnancy loss on health outcomes and health care utilization and costs. Health Serv Res 2022;57(4):786-795 «PMID: 35076944»PubMed
  158. Devall A, Chu J, Beeson L, ym. Mifepristone and misoprostol versus placebo and misoprostol for resolution of miscarriage in women diagnosed with missed miscarriage: the MifeMiso RCT. Health Technol Assess 2021;25(68):1-114 «PMID: 34821547»PubMed
  159. Nagendra D, Koelper N, Loza-Avalos SE, ym. Cost-effectiveness of Mifepristone Pretreatment for the Medical Management of Nonviable Early Pregnancy: Secondary Analysis of a Randomized Clinical Trial. JAMA Netw Open 2020;3(3):e201594 «PMID: 32215633»PubMed
  160. Hamel CC, Snijders MPLM, Coppus SFPJ, ym. Economic evaluation of a randomized controlled trial comparing mifepristone and misoprostol with misoprostol alone in the treatment of early pregnancy loss. PLoS One 2022;17(2):e0262894 «PMID: 35139105»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi50138 (050.138)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Antibioottiprofylaksi keskenmenon kirurgisen hoidon yhteydessä

Ennen keskenmenon vuoksi tehtävää kirurgista tyhjennystä annettu profylaktinen antibiootti estää sisäsynnytintulehduksia.

A

Antikoagulaatiohoidon vaikutus perinnöllisten trombofilioiden kantajien raskausennusteeseen toistuvissa keskenmenoissa

Pienimolekyylinen hepariini, asetyylisalisyylihappo tai näiden yhdistelmä ei paranna sellaisten perinnöllisen trombofilian kantajien raskausennustetta, joilla on aikaisempia keskenmenoja.

A

Keskenmenon hoitovaihtoehdot

Keskenmenon lääkehoito ja kirurginen hoito ovat tehokkaampia kuin seurantahoito, mutta seurantahoito on turvallinen ja voidaan valita potilaan niin toivoessa.

A

Kuinka pian uusi raskaus on turvallinen keskenmenon jälkeen?

Alle kuuden kuukauden kuluttua keskenmenosta alkaneissa raskauksissa keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen riski ei ole suurempi kuin myöhemmin alkaneissa raskauksissa.

A

Mifepristonin tarve keskenmenon lääkehoidossa

Mifepristoni 200 mg suun kautta ennen misoprostolilääkitystä lisää keskenmenon lääkehoidon tehoa ja on kustannustehokas ainakin raskausviikolle 14.

A

Onko asetyylisalisyylihapon käytöstä hyötyä keskenmenojen ehkäisyssä?

Asetyylisalisyylihappo ei lisää toistuvia selittämättömiä keskenmenoja kokeneiden elävän lapsen synnytyksen todennäköisyyttä.

A

Onko pienimolekyylisen hepariinin (LMWH) käytöstä hyötyä keskenmenojen estossa?

Pienimolekyylisen hepariinin käyttö yksin tai yhdistettynä asetyylisalisyylihappoon ei lisää elävän lapsen synnytyksen todennäköisyyttä toistuvia selittämättömiä keskenmenoja kokeneilla.

B

Does use of progestogen during the first trimester of pregnancy increase live birth rate (LBR) in women with or without previous pregnancy loss or with recurrent pregnancy loss (RPL)?

Routine progestogen treatment during early pregnancy does not appear to increase live birth rate in women with or without previous pregnancy loss or recurrent pregnancy loss.

B

Does use of progestogen during the first trimester of pregnancy increase live birth rate (LBR) in women with threatened miscarriage?

Vaginal micronized progesterone treatment apparently slightly increases live birth rate for women with early pregnancy bleeding and a history of three or more previous miscarriages.

B

Oireettomien odottajien bakteerivaginoosin seulonnan vaikutus keskenmenon riskiin

Bakteerivaginoosin seulonnalla tai hoidolla ei todennäköisesti ole vaikutusta oireettomien odottajien keskenmenon riskiin.

B

Tupakoinnin vaikutus keskenmenon riskiin

Raskaana olevan tupakointi ilmeisesti lisää keskenmenon riskiä.

B

Vitamin and mineral supplementation for the prevention of miscarriage

Vitamin supplementation before or during early pregnancy likely has no effect on preventing miscarriage.

C

Rh-suojaus keskenmenoissa ja uhkaavissa keskenmenoissa

Anti-D-suojaus saattaa olla tarpeeton immunisaation estämiseksi ennen 10.–12. raskausviikkoa tapahtuvissa keskenmenoissa tai uhkaavissa keskenmenoissa.

C

Ylipainon vaikutus keskenmenon riskiin

Raskaana olevan ylipaino ja lihavuus saattavat noin 1,5-kertaistaa keskenmenon riskin.

D

Serum vitamin D concentration and risk of miscarriage

Low serum concentrations of 25(OH)D, specifically deficient levels (below 50 nmol/L) and insufficient levels (between 50 and 75 nmol/L), may increase the risk of miscarriage, but reliable evidence is lacking.

Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa
Kilpirauhasen toiminnan tutkimukset ja hoito keskenmenon jälkeen
Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla
Toistuvan keskenmenon ehkäisy

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suoituksen tiivistelmä «Keskenmeno»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi (tekeillä) ja ruotsiksi (tekeillä)

Taulukot

Keskenmenon ja toistuvan keskenmenon tunnettuja ja mahdollisia riskitekijöitä «Keskenmeno»2

Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot «Keskenmeno»2

Keskenmenon lääkehoito «Keskenmeno»2

Kivun hoito keskenmenon tai sen hoidon yhteydessä «Keskenmeno»2

Keskenmenon kokeneen potilaan kohtaaminen «Keskenmeno»2

Kuvat ja kaaviot

Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla «Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla»1

Kuva 1.

Keskenmenon määrittämäinen ja seuranta ultraäänitutkimuksen avulla

Kilpirauhasen toiminnan tutkimukset ja hoito keskenmenon jälkeen «Kilpirauhasen toiminnan tutkimukset ja hoito keskenmenon jälkeen»2

Kuva 2.

TPO-Ab-viitearvot vaihtelevat laboratoriokohtaisesti.

Lähde: Kilpirauhasen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 9.12.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa «Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa»3

Kuva 3.

Keskenmenojen tutkimusten ja neuvonnan porrastus julkisessa terveydenhuollossa

Lähde: Coomarasamy A, Dhillon-Smith RK, Papadopoulou A ym. Recurrent miscarriage: evidence to accelerate action. Lancet 2021 May 1;397(10285):1675-1682. PMID: 33915096

Toistuvan keskenmenon ehkäisy «Toistuvan keskenmenon ehkäisy»4

Kuva 4.

Toistuvan keskenmenon ehkäisy

Potilasohjeet

Miten voin huolehtia psyykkisestä voinnistani keskenmenon jälkeen? Ohje keskenmenon kokeneelle «Miten voin huolehtia psyykkisestä voinnistani keskenmenon jälkeen? Ohje keskenmenon kokeneelle»1

Artikkelin tunnus: ook00105 (050.138)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muut versiot

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia