Näytön luotettavuuden arvioinnissa on huomioitu tulosten epäsuoruus. Satunnaistettuja tutkimuksia, jossa immunisaatiota olisi tutkittu päätemuuttujana, ei ole.
Etenevässä tutkimuksessa «Horvath S, Tsao P, Huang ZY, ym. The concentration...»1 haluttiin selvittää, mikä on pienin määrä sikiön punasoluja, joka aiheuttaa äidillä Rh-immunisaation. Raskaana olevilla naisilla (n = 42) tehdyssä tutkimuksessa vaadittava määrä oli 125 sikiöpunasolua/10 miljoonaa punasolua. Jatkotutkimuksessa «Horvath S, Huang ZY, Koelper NC, ym. Induced Abort...»2 seurattiin etenevästi 506:ta naista, joille tehtiin raskaudenkeskeytys ennen 12. raskausviikkoa. Keskeytyksistä 319 tehtiin lääkkeellisesti ja 187 kaavinnalla. Sikiön punasolujen määrä äidin verenkierrossa määriteltiin ennen ja jälkeen raskaudenkeskeytyksen. Yhdelläkään naisella fetaalipunasolujen määrä ei keskeytyksen jälkeen ylittänyt edellä määriteltyä rajaa. Sikiöpunasolujen määrä keskeytyksen jälkeen ei korreloinut raskauden kestoon, aiempien raskauksien tai synnytysten määrään, edeltäviin raskaudenaikaisiin verenvuotoihin tai muihin taustatekijöihin.
Tutkimuksessa «Wiebe ER, Campbell M, Aiken ARA ym. Can we safely ...»3 vertailtiin väestöpohjaisiin rekisteritietoihin perustuen Kanadan ja Alankomaiden naisväestössä perinataalisten anti-D-vasta-aineiden esiintymistä lähes 2 miljoonassa verinäytteessä. Kanadassa kaikki keskenmenon tai keskeytyksen läpikäyneet Rh-negatiiviset naiset saavat anti-D-immunoglobuliinin, ja Alankomaissa veriryhmä määritetään keskenmenoissa 10. raskausviikosta eteenpäin ja keskeytyksissä 7. viikosta eteenpäin ja tarvittaessa annetaan anti-D-immunoglobuliini. Huolimatta Rh-negatiivisten suuremmasta määrästä Alankomaissa (14,5 % vs. 13 %) ei perinataalisia vasta-aineita esiintynyt tilastollisesti tai kliinisesti enempää alankomaalaisilla naisilla.
Yleiskommentti: Alle 10. raskausviikon keskenmenoissa veriryhmän määrittäminen ja anti-D-immunoglobuliinin antaminen Rh-negatiivisille naisille ovat todennäköisesti tarpeettomia. Tilanne tulee aina kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti. Useat järjestöt (esim. World Health Organization, the Royal College of Obstetricians and Gynecologists ja American College of Obstetricians and Gynecologists) pitävät suosituksissaan alle 12. raskausviikon keskenmenoissa rutiininomaista anti-D-profylaksia tarpeettomana.