Takaisin Tulosta

Raskautta suunnittelevan tai raskaana olevan subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnan tyroksiinihoito keskenmenon ehkäisyn näkökulmasta

Lisätietoa aiheesta
Bianca Arrhenius ja Sanna Kaye
11.5.2026

Subkliinistä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavien keskenmenon riski suurenee, kun tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on yli 2,5 mU/l. Kuitenkin tutkimusnäyttöä (satunnaistetut vertailututkimukset (RCT)) tyroksiinihoitointervention hyödyistä keskenmenojen estämisessä, kun TSH-arvo on 2,5–4 mU/l, on rajallisesti. Hoitointervention hyöty keskenmenojen ehkäisyssä kasvaa, jos TSH-arvo on yli 4 mU/l tai potilaalla on ollut toistuvia keskenmenoja.

Kotimaisessa hoitosuosituksessa ja kansainvälisissä hoitosuosituksissa raskauden aikana kehotetaan harkitsemaan subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnan tyroksiinihoitoa, jos TSH-arvo on yli 2,5 mU/l «Alexander EK, Pearce EN, Brent GA, ym. 2017 Guidel...»1, «Kilpirauhasen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus...»2, «Kilpirauhasen vajaatoiminta»1 «Chan SY, Marsh MS, Gilbert J, ym. Management of Th...»3.

Tutkimusnäyttö tyroksiinihoitointervention hyödyistä raskausaikana ja raskauden suunnitteluvaiheessa on kirjavaa ja osin ristiriitaista. Aiheesta on olemassa useita meta-analyysejä, joiden loppupäätelmät eroavat jonkin verran toisistaan «Provinciatto H, Moreira MVB, Neves GR, ym. Levothy...»4, «Sankoda A, Suzuki H, Imaizumi M, ym. Effects of Le...»5, «Jiao XF, Zhang M, Chen J, ym. The impact of levoth...»6, «Ding Z, Liu Y, Maraka S, ym. Pregnancy and Neonata...»7, «Rao M, Zeng Z, Zhou F, ym. Effect of levothyroxine...»8, «Bein M, Yu OHY, Grandi SM, ym. Levothyroxine and t...»9 johtuen tutkimusten heterogeenisyydestä subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnan määrittelyssä, tutkimuspopulaatioiden erilaisuudesta sekä lopputulosmuuttujien vaihtelusta. Monissa alkuperäistutkimuksissa on lisäksi tulosten epätarkkuutta johtuen lopputulostapahtumien (keskenmenojen) vähäisistä lukumääristä. Laadukkaita, riittävällä tilastollisella voimalla tehtyjä alkuperäistutkimuksia (RCT-tutkimuksia) on rajatusti.

Tässä lisätietoaineistossa kootaan yhteen tutkimustietoa satunnaistetuista tutkimuksista ja käsitellään tutkimusten rajoitteita ja tulkintavaikeuksia.

Raskauden suunnitteluvaihe

Suurin osa tutkimuksista subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnan tyroksiinihoidon vaikutuksista raskauden suunnitteluvaiheessa koskevat hedelmällisyyshoitoa saavia naisia eivätkä yleisväestöä tai potilaita, joilla on ollut keskenmenoja.

Brittiläisessä RCT-tutkimuksessa «Dhillon-Smith RK, Middleton LJ, Sunner KK, ym. Lev...»10 pääfokuksena oli tutkia pelkän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen vaikutusta elävänä syntyneiden lasten määrään tyroksiinihoidetuilla ja niillä, jotka eivät saaneet hoitoa. Yhteensä 952 kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-ainepositiivista eutyreoottista naista (TSH-arvo 0,4–3,6) satunnaistettiin tyroksiini- ja lumeryhmiin raskauden suunnitteluvaiheessa. Herkkyysanalyysissä 283 naisella (145:llä tyroksiiniryhmässä, 143:lla lumeryhmässä) TSH-arvo oli 2,5–3,6. Päävastemuuttuja oli elävän lapsen synnytys 34 raskausviikon jälkeen, missä ei ollut eroa ryhmien välillä: tyroksiiniryhmään kuuluneista 55/145 (37,9 %) ja lumeryhmään kuuluneista 58/143 (40,6 %) synnytti elävän lapsen. Pieniä prosenttilukuja selittää se, että kaikki ryhmiin satunnaistetut naiset eivät tulleet raskaaksi (tyroksiiniryhmään kuuluneista 56,6 % ja lumeryhmään kuuluneista 58,3 %). Näin ollen tyroksiinihoidolla ei ollut myöskään vaikutusta raskauden alkamisen todennäköisyyteen.

Eteläkorealaisessa RCT-tutkimuksessa «Kim CH, Ahn JW, Kang SP, ym. Effect of levothyroxi...»11 tutkittiin 64:ää koeputkihedelmöityshoidossa (IVF) olevaa naista. Heidät satunnaistettiin saamaan joko 50 µg tyroksiinihoitoa päivässä tai ei hoitoa. Subkliinisen vajaatoiminnan määritelmänä oli TSH > 4,5 mU/l. Kun kliininen raskaus varmistui, tyroksiiniannosta säädettiin niin, että TSH-pitoisuus pysyi alle arvon 2,5 mU/l ensimmäisen kolmanneksen aikana. Tyroksiinihoitoa saaneiden alkion kiinnittymisaste oli parempi verrattuna vertailuryhmään (25/93 (26,9 %) vs. 14/94 (14,9 %), p = 0,04) ja keskenmenojen määrä oli pienempi (0/17 (0 %) vs. 4/12 (33,3 %), p = 0,02). Tutkimuksen huomattavana rajoitteena oli pieni otoskoko ja keskenmenojen vähäinen määrä.

Kiinalaisessa RCT-tutkimuksessa «Wang H, Gao H, Chi H, ym. Effect of Levothyroxine ...»12 oli mukana 600 naista, joille tehtiin koeputkihedelmöitys ja alkionsiirto ja joilla oli positiivinen TPO-vasta-ainetulos mutta normaali kilpirauhasen toiminta (TSH 0,50–4,78 mU/l). Heidät satunnaistettiin samaan joko 25–50 µg tyroksiinia tai ei lainkaan hoitoa ennen IVF-hoitojen aloitusta. Keskenmenon ilmaantuvuus ennen 28. raskausviikkoa oli 10,3 % tyroksiinia saaneiden ja 10,6 % tyroksiinia saamattomien naisten ryhmässä. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Herkkyysanalyysissä 86 naisella (58:lla tyroksiiniryhmässä, 28:lla vertailuryhmässä) alkuvaiheen TSH oli yli 2,5 mU/l. Tyroksiinihoidetuista 5/58 (8,6 %) ja vertailuryhmästä 1/28 (3,6 %) raskautta päätyi keskenmenoon (RR 2,41; 95 % luottamusväli 0,30–19,69). Tyroksiinihoito ei vaikuttanut raskauden alkamisen todennäköisyyteen: tyroksiiniryhmässä kliininen raskaus todettiin 32,2 %:lla ja vertailuyhmässä 28,9 %:lla naisista, RR 1,12 (95 % luottamusväli 0,77–1,63).

Cochrane-katsaus vuodelta 2019 «Akhtar MA, Agrawal R, Brown J, ym. Thyroxine repla...»13 tarkasteli tyroksiinihoidon hyötyjä hedelmättömyydestä kärsivillä naisilla, joilla oli autoimmuuni kilpirauhassairaus tai subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta. Katsauksessa oli mukana neljä tutkimusta (N = 820 naista), ja se sisälsi yllä mainitut tutkimukset «Kim CH, Ahn JW, Kang SP, ym. Effect of levothyroxi...»11 ja «Wang H, Gao H, Chi H, ym. Effect of Levothyroxine ...»12. GRADE-menetelmää käyttäen näytön luotettavuus arvioitiin matalaksi tai erittäin matalaksi. Naisilla, joilla oli normaali kilpirauhasen toiminta mutta kilpirauhasen autoimmuunisairaus, tyroksiinihoito verrattuna lumehoitoon tai hoidon puuttumiseen saattoi johtaa samankaltaisiin elävänä syntyneiden määriin (RR 1,04; 95 % luottamusväli 0,83–1,29; 2 RCT:tä; n = 686; I² = 46 %; matala näytön luotettavuus) ja samankaltaisiin keskenmenoprosentteihin (RR 0,83; 95 % luottamusväli 0,47–1,46; 2 RCT:tä; n = 686; I² = 0 %; matala näytön luotettavuus). Subkliinisen vajaatoiminnan osalta arvioitavana oli ainoastaan tutkimus «Wang H, Gao H, Chi H, ym. Effect of Levothyroxine ...»12, jonka tulokset on kuvattu yllä.

Raskausaika

Amerikkalaisessa RCT-tutkimuksessa «Casey BM, Thom EA, Peaceman AM, ym. Treatment of S...»14 677 raskaana olevaa naista, jolla oli todettu subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta (TSH yli 4 mU/l, T4V normaali), satunnaistettiin saamaan 100 µg tyroksiinihoitoa tai lumelääkettä. Hoito aloitettiin keskimäärin raskausviikolla 16. Keskenmenoja tai kohtukuolemia oli 4/339 (1,2 %) tyroksiiniryhmässä ja 7/338 (2,1 %) lumeryhmässä. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Ensisijaisena päätetapahtumana oli lapsen älykkyysosamäärä 5 vuoden iässä, jossa ei myöskään ollut eroa interventio- ja lumeryhmän välillä.

Kiinalaisessa RCT-tutkimuksessa «Leng T, Li X, Zhang H. Levothyroxine treatment for...»15 satunnaistettiin ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana joko tyroksiinihoitoon tai vertailuryhmään naisia, joilla oli tai ei ollut ollut toistuvia keskenmenoja ja joilla oli subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta (TSH > 2,5 mU/l). Tutkittavien keskimääräinen TSH-pitoisuus oli 3,74 mU/l.

Toistuvia keskenmenoja kokeneiden naisten ryhmässä (267 naista) tyroksiiniryhmässä olevien raskaudet päättyivät useammin elävän lapsen synnytykseen (tyroksiiniryhmä 70,2 % vs. vertailuryhmä 47,1 %, p < 0,001) ja heillä oli vähemmän keskenmenoja (21,4 % tyroksiiniryhmässä vs. 39,7 % vertailuryhmässä, p < 0,001).

Niillä naisilla, joilla oli subkliininen kilpirauhasen vajaatoiminta mutta ei toistuvia keskenmenoja (227 naista), tyroksiinihoidolla puolestaan ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta elävänä syntyneiden lasten määrään (69,6 % tyroksiiniryhmässä vs. 61,5 % vertailuryhmässä, p = 0,879) tai keskenmenojen määrään (21,4 % tyroksiiniryhmässä vs. 19,1 % vertailuryhmässä, p = 0,661). Hoitointerventiolla ei ollut vaikutusta, vaikka kilpirauhasperoksidaasin vasta-aine (TPOAb) oli positiivinen: elävän lapsen synnytti 82,9 % tyroksiiniryhmässä ja 87,5 % vertailuryhmässä TPOAb-positiivisista, p = 0,305.

Tutkimusten rajoitteita

  1. Keskenmenojen absoluuttinen riskiero on pieni. Tämä tarkoittaa, että vaikka tyroksiini olisi tehokas, tarvitaan suuria tutkimusjoukkoja, jotta tilastollisesti merkitseviä eroja voidaan havaita.
  2. Noin 50 %:lla naisista, joilla TSH ylittää viitealueen alkuraskauden aikana, kilpirauhasarvot normalisoituvat itsestään 3–4 viikon sisällä «Knøsgaard L, Andersen S, Hansen AB, ym. Classifica...»16. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka kliinisesti merkittävä yksittäinen raskausaikana mitattu TSH-arvo on. Lisäksi tämä tarkoittaa, että RCT-tutkimuksissa, joissa TSH on mitattu vain kerran diagnoosivaiheessa, yli puolella naisista ei todennäköisesti ole pitkäaikaista tai hoitoa vaativaa tilaa. Tämä voi laimentaa hoidon mahdollisia hyötyjä.
  3. Subkliinisen kilpirauhasen vajaatoiminnan määrittelyssä TSH:n raja-arvot sekä tutkimuspopulaatiot ovat kirjavia eri tutkimuksissa, minkä takia tutkimusten vertaaminen on hankalaa ja tulosten yleistettävyys kyseenalainen osassa tutkimuksista.
  4. Tyroksiinihoitointerventio on useissa tutkimuksissa aloitettu vasta lähempänä raskauden puoliväliä. Tämä on liian myöhään ajatellen keskenmenojen ehkäisyä.

Kirjallisuutta

  1. Alexander EK, Pearce EN, Brent GA, ym. 2017 Guidelines of the American Thyroid Association for the Diagnosis and Management of Thyroid Disease During Pregnancy and the Postpartum. Thyroid 2017;27(3):315-389 «PMID: 28056690»PubMed
  2. Kilpirauhasen vajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen, Suomen lastenendokrinologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 15.10.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Chan SY, Marsh MS, Gilbert J, ym. Management of Thyroid Disorders in Pregnancy: Green-top Guideline No. 76. BJOG 2025;132(8):e130-e161 «PMID: 40240075»PubMed
  4. Provinciatto H, Moreira MVB, Neves GR, ym. Levothyroxine for subclinical hypothyroidism during pregnancy: an updated systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Gynecol Obstet 2024;309(6):2387-2393 «PMID: 38676741»PubMed
  5. Sankoda A, Suzuki H, Imaizumi M, ym. Effects of Levothyroxine Treatment on Fertility and Pregnancy Outcomes in Subclinical Hypothyroidism: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Thyroid 2024;34(4):519-530 «PMID: 38368537»PubMed
  6. Jiao XF, Zhang M, Chen J, ym. The impact of levothyroxine therapy on the pregnancy, neonatal and childhood outcomes of subclinical hypothyroidism during pregnancy: An updated systematic review, meta-analysis and trial sequential analysis. Front Endocrinol (Lausanne) 2022;13():964084 «PMID: 36034430»PubMed
  7. Ding Z, Liu Y, Maraka S, ym. Pregnancy and Neonatal Outcomes With Levothyroxine Treatment in Women With Subclinical Hypothyroidism Based on New Diagnostic Criteria: A Systematic Review and Meta-Analysis. Front Endocrinol (Lausanne) 2021;12():797423 «PMID: 34956101»PubMed
  8. Rao M, Zeng Z, Zhou F, ym. Effect of levothyroxine supplementation on pregnancy loss and preterm birth in women with subclinical hypothyroidism and thyroid autoimmunity: a systematic review and meta-analysis. Hum Reprod Update 2019;25(3):344-361 «PMID: 30951172»PubMed
  9. Bein M, Yu OHY, Grandi SM, ym. Levothyroxine and the risk of adverse pregnancy outcomes in women with subclinical hypothyroidism: a systematic review and meta-analysis. BMC Endocr Disord 2021;21(1):34 «PMID: 33639909»PubMed
  10. Dhillon-Smith RK, Middleton LJ, Sunner KK, ym. Levothyroxine in Women with Thyroid Peroxidase Antibodies before Conception. N Engl J Med 2019;380(14):1316-1325 «PMID: 30907987»PubMed
  11. Kim CH, Ahn JW, Kang SP, ym. Effect of levothyroxine treatment on in vitro fertilization and pregnancy outcome in infertile women with subclinical hypothyroidism undergoing in vitro fertilization/intracytoplasmic sperm injection. Fertil Steril 2011;95(5):1650-4 «PMID: 21193190»PubMed
  12. Wang H, Gao H, Chi H, ym. Effect of Levothyroxine on Miscarriage Among Women With Normal Thyroid Function and Thyroid Autoimmunity Undergoing In Vitro Fertilization and Embryo Transfer: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2017;318(22):2190-2198 «PMID: 29234808»PubMed
  13. Akhtar MA, Agrawal R, Brown J, ym. Thyroxine replacement for subfertile women with euthyroid autoimmune thyroid disease or subclinical hypothyroidism. Cochrane Database Syst Rev 2019;6(6):CD011009 «PMID: 31236916»PubMed
  14. Casey BM, Thom EA, Peaceman AM, ym. Treatment of Subclinical Hypothyroidism or Hypothyroxinemia in Pregnancy. N Engl J Med 2017;376(9):815-825 «PMID: 28249134»PubMed
  15. Leng T, Li X, Zhang H. Levothyroxine treatment for subclinical hypothyroidism improves the rate of live births in pregnant women with recurrent pregnancy loss: a randomized clinical trial. Gynecol Endocrinol 2022;38(6):488-494 «PMID: 35426326»PubMed
  16. Knøsgaard L, Andersen S, Hansen AB, ym. Classification of maternal thyroid function in early pregnancy using repeated blood samples. Eur Thyroid J 2022;11(2) «PMID: 34981754»PubMed