Takaisin

Älypuhelinsovellukset ja aktiivisuusmittarit liikuntaneuvonnan tukena

Näytönastekatsaukset
Arto Hautala ja Eero Haapala
9.6.2026

Näytön aste: C

Älypuhelinsovellusten ja aktiivisuusmittareiden käyttö liikuntaneuvonnan lisänä saattaa hieman lisätä sellaisten aikuisten fyysistä aktiivisuutta, jotka liikkuvat vähän ja joilla ei ole pitkäaikaissairauksia.

Näytön luotettavuutta on alennettu tutkimusten menetelmällisten rajoitteiden ja tulosten ristiriidan vuoksi.

Sovellettavuus: Tuloksia voidaan soveltaa vähän liikkuviin, joilla ei ole pitkäaikaisssairauksia. Suurin osa tutkimuksen osallistujista oli miehiä.

Systemaattiseen katsaukseen  «Laranjo L, Ding D, Heleno B, ym. Do smartphone app...»1 haettiin tammikuussa 2020 tietokannoista PubMed, Embase, CINAHL, PsycInfo, SciELO, ACM Digital Library, Cochrane Central Register of Controlled Trials ja Clinical-Trials.gov vertaisarvioidut satunnaistetut tutkimukset, joiden osallistujat olivat 18–65-vuotiaita. Osallistujilla ei saanut olla pitkäaikaissairauksia. Pitkäaikaissairauksien riskitekijät, kuten suuri BMI, eivät olleet poissulkukriteereitä.

Mukaan otetuissa 28 tutkimuksessa (julkaistu 2014–2019 ja niistä 20 Yhdysvalloissa, n = 7454; 28 % naisia) intervention kesto oli 2–40 viikkoa (keskimääräinen kesto 13 viikkoa). Tutkimuksista 12:ssa osallistujiksi rekrytoitiin ainoastaan (hyvin) vähän liikkuvia aikuisia, ja 6 tutkimuksessa rekrytointi kohdistui pelkästään ylipainoisiin tai lihaviin henkilöihin.

Interventio sisälsi aktiivisuusmittareiden tai älypuhelinsovellusten käytön, mikä mahdollisti jatkuvan seurannan ja palautteen fyysisestä aktiivisuudesta. Lisäksi interventioon sisältyi 19 tutkimuksessa käyttäytymisen muutosta koskevia tekniikoita (behavior change techniques, BCT), joista yleisimmin hyödynnettiin sosiaalisen kognition teoriaa. Alaryhmäanalyysiä tehtiin interventioista, jotka sisälsivät tekstiviestejä ja personointiominaisuuksia. Vertailuryhmänä toimi joko todellinen vertailuryhmä (ei interventiota tai interventio ilman aktiivisuusmittaria/ sovellusta) tai aktiivinen vertailuryhmä (vertailuinterventio toisentyyppisellä aktiivisuusmittarilla tai sovelluksella).

Tutkimuksista 14:ssä otoskoko oli alle 100, ja 17 tutkimuksessa aktiivisen intervention ryhmässä oli alle 50 osallistujaa. Ensisijainen tulosmuuttuja oli fyysisen aktiivisuuden kesto millä tahansa mittarilla arvioituna (katsauksessa askelmäärää käytettiin ensisijaisena päätemuuttujana 21 tutkimuksessa). Osallistujien sitoutumisesta interventioon raportoitiin 18 tutkimuksessa, ja 17 tutkimuksessa harhan riski arvioitiin pieneksi vähintään neljässä kuudesta kategoriasta. Osallistujien pysyminen mukana tutkimuksessa loppuun asti verrattuna alkuperäiseen osallistujamäärään vaihteli 61 ja 100 %:n välillä. Yleisimmin raportoitu sitoutumisen mittari tutkimuksissa oli päivittäisen sovelluksen/mittarin käytön prosenttiosuus (6 tutkimusta), joka vaihteli 58:n ja 97 %:n välillä (mean 80, standard deviation, SD 15).

Meta-analyysi osoitti pienen tai kohtalaisen positiivisen vaikutuksen fyysisen aktiivisuuden muuttujiin (standardized mean difference, SDM 0,35; 95 % luottamusväli 0,24–0,47; I² = 69 %; T² = 0,051), mikä vastaa noin 1 850 askelen lisäystä päivässä (95 % luottamusväli 1 247–2 457). Metaregressioanalyysi osoitti, että tekstiviestit, personointi ja interventioon liittyvä pysyvyysprosentti olivat merkitsevästi yhteydessä intervention vaikuttavuuteen.

  • Tutkimuksen tyyppi: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi, joka perustui satunnaistettuihin tutkimuksiin
  • Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: harhan riskit (suuri seurannasta pois pudonneiden osuus), tulosten ristiriita
  • Sovellettavuus: vähän liikkuvat, erityisesti miehet
  • Kommentti: Aktiivisuusmittareiden ja älypuhelinsovellusten ja käytön lisäksi interventioissa käytettiin monenlaisia muitakin fyysisen aktiivisuuden edistämiskeinoja (esim. BCT), jolloin pelkkien aktiivisuusmittareiden ja sovellusten käytön vaikutuksia ei pystytä erottamaan intervention kokonaisvaikutuksista. Kohtalaisen–raskaan liikunnan lisääminen oli vastemuuttujana vain neljässä tutkimuksessa, mitä on pidettävä tutkimuksen rajoituksena, koska liikuntasuositusten mukainen teho ei ollut tavoitteena useimmissa tutkimuksissa. Tulosten yleistettävyys naisiin on rajallinen, koska vain 28 % osallistujista oli naisia. Alkuperäistutkimukset olivat heterogeenisiä. Tutkimuksista 16:ssa kaikki osallistujat eivät olleet vähän liikkuvia alussa. Tutkimukset olivat osallistujamäärältään pieniä.

Kirjallisuutta

  1. Laranjo L, Ding D, Heleno B, ym. Do smartphone applications and activity trackers increase physical activity in adults? Systematic review, meta-analysis and metaregression. Br J Sports Med 2021;55(8):422-432 «PMID: 33355160»PubMed