Yhteensä 24 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysissä tutkittiin 47 991:tä henkilöä, joiden verenpaine oli normaalin tai korkean normaalin tasolla «Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of b...»1. Verenpainetta alentavan hoidon havaittiin vähentävän merkittävästi näiden henkilöiden sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta riskin väheneminen rajoittui aivohalvaukseen.
Kun tutkimukset jaettiin kokonaisvaltaisen sydän- ja verisuoniriskin mukaan, ei havaittu merkittäviä hyötyjä tutkimuksissa, joissa oli mukana pienen tai kohtalaisen riskin henkilöitä (13 RCT:tä, 21 128 henkilöä). Sen sijaan tutkimuksissa, joissa oli mukana suuren tai erittäin suuren riskin henkilöitä – pääasiassa oireisen sydän- ja verisuonitaudin vuoksi – havaittiin merkittävä aivohalvausriskin pieneneminen (-60 %, kun systolinen/diastolinen verenpaine laski 10/5 mmHg) (11 RCT:tä, 26 863 henkilöä). Verenpainetta alentava hoito näytti vähentävän suuren tai erittäin suuren riskin normotensiivisten henkilöiden aivohalvausriskiä riippumatta käytetystä lääkeryhmästä «Thomopoulos C, Parati G, Zanchetti A. Effects of b...»1.
Toiseen laajaan satunnaistettujen tutkimusten metanalyysiin «Blood Pressure Lowering Treatment Trialists' Colla...»2 sisällytettiin yksilötason tiedot 344 716 osallistujasta 48 satunnaistetusta kliinisestä tutkimuksesta. 31 239:llä (19,8 %) henkilöllä, jolla oli aiempi sydän- ja verisuonitauti, ja 14 928:lla (8,0 %) henkilöllä, jolla ei ollut aiempaa sydän- ja verisuonitautia, systolinen verenpaine oli alle 130 mmHg.
Riskisuhteet, jotka liittyivät systolisen verenpaineen 5 mmHg:n laskuun merkittävän sydän- ja verisuonitapahtuman osalta, olivat 0,91 (95 % luottamusväli 0,89–0,94) osallistujilla ilman aiempaa sydän- ja verisuonitautia ja 0,89 (95 % luottamusväli 0,86–0,92) niillä, joilla oli aiempi sydän- ja verisuonitauti. Ositetuissa analyyseissä ei havaittu luotettavaa näyttöä hoitovaikutusten vaihtelusta merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien osalta lähtötilanteen sydän- ja verisuonitautistatuksen tai systolisen verenpaineen luokkien mukaan.
Tässä laajassa satunnaistettujen tutkimusten analyysissä systolisen verenpaineen 5 mmHg:n lasku vähensi merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä noin 10 % riippumatta aiemmasta sydän- ja verisuonitautidiagnoosista ja jopa normaaleilla tai korkean normaalin verenpaineen tasoilla.
Kommentti: Nämä takautuvat havainnot viittaavat siihen, että tietyn suuruinen lääkehoidolla saavutettu verenpaineen alenema on tehokas sekundaarisessa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, mikäli verenpaine on korkea normaali. Lääkäreiden tulisi viestiä potilaille verenpainetta alentavan hoidon merkityksestä korostamalla sen vaikutusta sydän- ja verisuoniriskin vähentämiseen sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään verenpainearvojen laskuun.