Takaisin

Sulfasalatsiini nivelreuman hoidossa

Näytönastekatsaukset
Tuulikki Sokka-Isler
29.10.2026

Näytön aste: A

Sulfasalatsiini: saavutetaanko sulfasalatsiinilla remissio tuoreessa nivelreumassa?

Näyttö sulfasalatsiinin remissioon johtavasta tehosta puuttuu.

Sulfasalatsiinia verrattiin hydroksiklorokiiniin satunnaistetussa kaksoissokkoasetelmassa 60 nivelreumapotilaalla, joita ei aiemmin ollut hoidettu reumalääkkeillä. Hoitovastetta arvioitiin käsien ja jalkojen natiiviröntgenkuvista 24 ja 48 hoitoviikon kuluttua. Eroosioiden lukumäärä 24 viikon kohdalla oli 2,5 sulfasalatsiiniryhmässä ja 10 hydroksiklorokiiniryhmässä, ja vastaavat luvut olivat 5 ja 16 tutkimuksen päätyttyä eli 48 viikon kohdalla. Radiologinen tuho kokonaisuudessaan 48 viikon kohdalla oli sulfasalatsiiniryhmässä keskimäärin 8 ja hydroksiklorokiiniryhmässä 33.

Tutkijat päättelivät, että sulfasalatsiini on tehokkaampi reumalääke kuin hydroksiklorokiini. Tutkimus tehtiin Alankomaissa 1980-luvulla «van der Heijde DM, van Riel PL, Nuver-Zwart IH, ym...»1.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: Radiologinen niveltuho eteni sekä sulfasalatsiinia että hydroksiklorokiinia saaneilla nivelreumapotilailla. Tuloksissa ei ilmoitettu, oliko mukana potilaita, joilla niveltuhoja ei tullut lainkaan.

Sulfasalatsiinia verrattiin lumelääkkeeseen 80 tuoreen reumapotilaan satunnaistetussa tutkimuksessa «Hannonen P, Möttönen T, Hakola M, ym. Sulfasalazin...»2 1980-luvun lopulla Keski-Suomen keskussairaalassa. Hoitovaste arvioitiin 48 viikon kohdalla. Sulfasalatsiini vähensi tulehdusta (laboratoriotutkimukset ja nivelten kliininen aktiivisuus) enemmän kuin lumelääke. Sulfasalatsiiniryhmässä kehittyi vähemmän eroosioita kuin lumelääkettä saaneiden ryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tutkijat päättelivät, että sulfasalatsiinin remissioita indusoiva vaikutus tuoreessa nivelreumassa on riittämätön.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä

Sulfasalatsiinin teho tuoreessa nivelreumassa REKO-tutkimuksen tulosten perusteella

Suomalaisessa 1990-luvun REKO-tutkimuksessa «Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M, ym. Comp...»3 verrattiin remission saavuttamista yhdistelmähoitoa (MTX + sulfasalatsiini + hydroksiklorokiini + prednisoloni) tai monoterapiaa saaneilla tuoreilla reumapotilailla. Tutkimukseen satunnaistettiin 199 potilasta, joista 195 aloitti lääkityksen: 97 potilasta yhdistelmähoidon ja 98 potilasta monoterapian. Monoterapian aloituslääkkeenä oli sulfasalatsiini. Remissiota arvioitiin yhden ja kahden vuoden kuluttua.

Yhdistelmähoitoryhmässä lääkkeiden aloitusannokset olivat seuraavat: sulfasalatsiini 500 mg x 2, MTX 7,5 mg kerran viikossa, hydroksiklorokiini 300 mg x 1 ja prednisoloni 5 mg x 1. Tätä jatkettiin 3 kuukauden ajan. Jos 3 kuukauden kohdalla paranemisen aste oli vähemmän kuin 50 % kahdessa tai useammassa kliinisessä muuttujassa (turvonneet nivelet, arat nivelet, tulehdusmittari lasko tai CRP), MTX nostettiin annokseen 10 mg kerran viikossa ja prednisoloni annokseen 7,5 mg x 1. Korkeimmillaan MTX:n viikkoannos sai olla 15 mg ja prednisolonin 10 mg/vrk. Jos potilas saavutti remission, MTX- ja prednisoloniannoksia oli lupa vähentää ja jopa niiden käyttö lopettaa.

Monoterapiassa aloituslääkkeenä oli sulfasalatsiini annoksella 2 g/vrk. Se voitiin 3 kuukauden kohdalla nostaa annokseen 3 g/vrk. Jos kliininen vaste oli alle 25 % 6 kuukauden kohdalla, sulfasalatsiini vaihdettiin MTX:iin annoksella 7,5–15 mg viikossa. Tarvittaessa tämä voitiin vaihtaa atsatiopriiniin 2 mg/kg/vrk ja jatkossa muihinkin perinteisiin reumalääkkeisiin. Monoterapiaryhmässä prednisoloni oli sallittu annoksella 10 mg x 1 tai vähemmän. Sulfasalatsiini vaihdettiin MTX:iin yli puolella potilaista jo ensimmäisen hoitovuoden aikana.

Kummassakin ryhmässä tutkimuskäynneillä havaitut turvonneet nivelet tuli hoitaa paikallisesti glukokortikoidipistoksella.

Remissiot laskettiin ACR-remissioina, paitsi että uupumusta ei otettu mukaan. Vuoden kohdalla remission saavutti 24 % (24/97 potilasta) yhdistelmähoitoa saaneista ja 11 % (11/98 potilasta) monoterapiaa saaneista. Kahden vuoden kohdalla remissioluvut olivat 37 % ja 18 %. Monoterapiaryhmässä sulfasalatsiinia käytti kahteen vuoteen saakka 47 potilasta; tässä ryhmässä ACR-remissiossa kahden vuoden kohdalla oli 22 % potilaista «Rantalaiho VM, Kautiainen H, Korpela M, ym. Changi...»4.

Kahden vuoden aikana eroosiot lisääntyivät Larsen scorella mitattuna enemmän monoterapia- kuin yhdistelmähoitoryhmässä. Monoterapiaryhmässä Larsen score: mediaani (kvartaaliväli IQR) oli alussa 2 (0–8) ja tutkimuksen lopussa 12 (4–20); yhdistelmähoitoryhmässä luvut olivat 2 (0–4) ja 4 (0–14). Sulfasalatsiinilla jatkaneiden ryhmässä eroosiot lisääntyivät kahden vuoden aikana enemmän kuin yhdistelmähoitoryhmässä.

ACR20-vasteen saavutti 6 kuukauden kohdalla 80 % potilaista yhdistelmähoitoryhmässä ja 78 % potilaista monoterapiaryhmässä.

  • Tutkimuksen laatu: tasokas
  • Sovellettavuus: hyvä
  • Kommentti: REKO-tutkimuksen valossa sulfasalatsiinin teho on vaatimaton tuoreessa nivelreumassa, kun tavoitteena on remissio.

Kirjallisuutta

  1. van der Heijde DM, van Riel PL, Nuver-Zwart IH, ym. Effects of hydroxychloroquine and sulphasalazine on progression of joint damage in rheumatoid arthritis. Lancet 1989;1(8646):1036-8 «PMID: 2565997»PubMed
  2. Hannonen P, Möttönen T, Hakola M, ym. Sulfasalazine in early rheumatoid arthritis. A 48-week double-blind, prospective, placebo-controlled study. Arthritis Rheum 1993;36(11):1501-9 «PMID: 7902092»PubMed
  3. Möttönen T, Hannonen P, Leirisalo-Repo M, ym. Comparison of combination therapy with single-drug therapy in early rheumatoid arthritis: a randomised trial. FIN-RACo trial group. Lancet 1999;353(9164):1568-73 «PMID: 10334255»PubMed
  4. Rantalaiho VM, Kautiainen H, Korpela M, ym. Changing sulphasalazine to methotrexate does not improve the 2-year outcomes of the initial single DMARD treatment in early rheumatoid arthritis: subanalysis of the FIN-RACo trial. Ann Rheum Dis 2013;72(5):786-8 «PMID: 23349132»PubMed