Näytön luotettavuutta alensivat tutkimuskohtaisesti harhan riskit, tulosten ristiriita ja/tai epätarkkuus. Keskeisten kardiovaskulaaristen riskitekijöiden, kuten systolisen ja diastolisen verenpaineen sekä kokonais- ja LDL-kolesterolin, osalta näytön luotettavuus oli kohtalainen.
Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»1 kokosi yhteen 73 RCT-tutkimuksen tulokset 0–18-vuotiaiden lasten lihavuuden hoidossa vuosilta 1985–2022. Vaikutuksia arvioitiin erikseen liikuntainterventiossa (n = 1 437 osallistujaa), ravitsemusinterventioissa (n = 447), psykologisissa interventioissa (n = 1 336) ja teknologiapohjaisissa interventioissa (n = 901) sekä monikomponenttisissa interventioissa, jotka sisälsivät kaksi tai useampaa osa-aluetta (n = 2 184). Monikomponenttiset interventiot (n = 22 tutkimusta) sisälsivät useimmiten yhdistelmän liikuntaan ja ravitsemukseen keskittyvistä interventioista täydennettynä psykologisella osalla. Mukana oli 23 RCT-tutkimusta (n = 1 437) liikuntaharjoittelun vaikutuksista. Aineistossa ei kuitenkaan ollut lainkaan liikuntatutkimuksia 0–5-vuotiailla.
Tulosten mukaan liikuntaharjoittelulla oli kliinisesti merkittäviä myönteisiä vaikutuksia systoliseen verenpaineeseen (keskiarvojen erotus, mean difference, MD -9,39 mmHg, 95 % luottamusväli (LV) -14,04 – -4,65, 11 tutkimusta), diastoliseen verenpaineeseen (MD -3,78 mmHg, 95 % LV -6,20 – -1,29, 11 tutkimusta), veren rasva-arvoihin kuten kokonaiskolesteroliin (MD -0,46 mmol/l, 95 % LV -0,65 – -0,26, 5 tutkimusta), LDL-kolesteroliin (MD -0,44 mmol/l, 95 % LV -0,68 – -0,19, 5 tutkimusta) ja triglyserideihin (MD -0,37 mmol/l, 95 % LV -0,53 – -0,21, 6 tutkimusta) 6–18-vuotiaiden lasten lihavuuden hoidossa.
Lisäksi havaittiin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia erityisesti 13–18-vuotiaiden ryhmässä HDL-kolesteroliin (MD +0,19 mmol/l, 95 % LV 0,10–0,27, 3 tutkimusta) sekä insuliiniherkkyyttä kuvaaviin arvoihin, kuten paastoinsuliiniin (MD -85,48 pmol/l, 95 % LV -129,43 – -41,54, 9 tutkimusta) ja HOMA-IR-lukuun (MD -3,03, 95 % LV -4,10 – -1,94, 10 tutkimusta).
Liikuntaharjoittelu vähensi kehon painoa (MD -2,55 kg, 95 % LV -3,79 – -1,32, 21 tutkimusta) ja painoindeksiä (BMI, kg/m2) (MD -1,12, 95 % LV -2,04 – -0,21, 18 tutkimusta) verrattuna tavanomaiseen lihavuuden hoitoon. Monikomponenttiset interventiot vähensivät kehon painoa (MD -4,33 kg, 95 % LV -6,73 – -1,93, 15 tutkimusta) ja painoindeksiä (MD -2,10, 95 % LV -3,81 – -0,35) enemmän kuin liikuntaharjoitteluinterventiot yksin.
Liikuntaharjoittelulla oli myös pieniä myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun verrattuna tavanomaiseen hoitoon (MD 2,54, 95 % LV -1,91–7,00, 2 tutkimusta, mittari Paediatric Quality of Life Inventory, PedsQL-näytön varmuus matala). Liikuntaharjoittelun vaikutuksia masennusoireisiin ja ahdistukseen oli mitattu vain yksittäisissä tutkimuksissa. Kuitenkin elämänlaatua ja psykososiaalisia vaikutuksia pidettiin kriittisen tärkeinä tulosmittareina, jotka pitäisi jatkossa sisällyttää lasten ja nuorten lihavuuden hoitoa selvittäviin tutkimuksiin.
Liikuntaharjoittelun haittavaikutukset oli raportoitu harvoin ja epäjohdonmukaisesti eri tutkimuksissa. Niissä tutkimuksissa, joissa haittaa oli arvioitu, haittavaikutukset olivat yleensä harvinaisia ja lieviä (esim. lievä nilkan nyrjähdys tai muu tuki- ja liikuntaelimistön vamma).
Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: Harhan riskit, tulosten epätarkkuus ja tulosten ristiriita. Kaikkien 73 tutkimuksen joukossa arvioitiin, että 11 tutkimuksessa harhan riski oli korkea ja muiden osalta epäselvä johtuen pääosin osallistujien ja tutkimushenkilökunnan sokkouttamisen epäselvästä kuvaamisesta.