Lihavuus (lapset ja nuoret)
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jonka taustatekijät liittyvät perinnöllisiin, biologisiin, yhteiskunnallisiin, taloudellisiin, ympäristö- ja käyttäytymistekijöihin.
- Lasten painoa arvioidaan pituuspainon ja aikuisten painoindeksiä vastaavan lasten painoindeksin (ISO-BMI) avulla.
- Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään.
- Lihavuuden ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on estää lihavuuden kehittyminen tai vaikeutuminen, ehkäistä ja hoitaa lihavuuden aiheuttamia sairauksia sekä parantaa lapsen tai nuoren ja hänen perheensä elämänlaatua.
- Myönteinen vuorovaikutus ammattilaisen ja perheen välillä on erittäin tärkeää hoidon onnistumisen kannalta.
- Ammattilaisella on keskeinen rooli lihavuuteen liittyvän häpeän ja leimaamisen (painostigman) vähentämisessä.
- Hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa perheen voimavarat huomioiden. Lapsen tai nuoren ikä- ja kehitystaso huomioidaan kaikissa hoidon vaiheissa.
- Hoidon perustana on pitkäjänteinen ja riittävän intensiivinen elintapahoito.
- Elintapahoito, jossa huomioidaan ravitsemus, liikunta, uni sekä psyykkinen ja psykososiaalinen hyvinvointi, on vaikuttavampaa kuin näihin osa-alueisiin erikseen kohdistuva hoito.
- Lihavuuden ehkäisy ja hoito toteutetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Lihavuuden vaikuttava hoito edellyttää alueellisten moniammatillisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen luomista sekä lihavuuden ehkäisyn ja hoidon riittävää resursointia.
- Erikoissairaanhoitoa tulee konsultoida, jos herää epäily lihavuutta aiheuttavasta sairaudesta tai lihavuuden liitännäissairauksista.
- Erikoissairaanhoidossa elintapahoidon rinnalla toteutettavia hoitovaihtoehtoja ovat lääkehoito sekä murrosiän loppuvaiheessa oleville nuorille myös leikkaushoito.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Lihavuus (lapset ja nuoret)»1
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi (lapset ja nuoret) ja ruotsiksi (lapset ja nuoret)(päivityksessä)
Tavoitteet ja kohderyhmä
- Suosituksen tavoitteena on edistää alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa Suomessa sekä vähentää painostigmaa.
- Suositus on tarkoitettu kaikilla terveydenhuollon tasoilla työskenteleville terveydenhuollon ammattihenkilöille, sekä päättäjille ja muille toimijoille, jotka voivat edistää terveyttä ja painonhallintaa tukevien elintapojen toteutumista.
Lihavuuden määritelmä ja diagnosointi
- Suosittelemme, että alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten painoa arvioidaan pituuspainoprosentin tai aikuisten painoindeksiä vastaavan lasten painoindeksin (ISO-BMI) avulla (taulukko «Ylipainon ja lihavuuden määritelmät pituuspainoprosentin ja ISO-BMI:n perusteella. ...»1), «Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, ym. New Finnish...»1, «Styne DM, Arslanian SA, Connor EL, ym. Pediatric O...»2.
- Lihavuus tarkoittaa tilaa, jossa elimistöön kertyvän rasvakudoksen määrä on tavallista suurempi.
- Lasten ja nuorten kehon koostumus ja rasvakudoksen määrä ja siten myös viitearvot muuttuvat iän myötä. Ylipainon tai lihavuuden rajan ylittyminen ei välttämättä tarkoita liiallista rasvakudoksen kertymistä elimistöön, jos kyseessä on esimerkiksi pieni lapsi tai lihaksikas nuori.
- Lapsen ja nuoren BMI-arvon voi muuttaa ISO-BMI:ksi laskurin avulla «Lasten painoindeksin (ISO-BMI) laskin»1.
- On tärkeää havaita muutos pituuteen suhteutetussa painossa (pituuspaino tai ISO-BMI). Jatkuva pituuspainon tai ISO-BMI:n suureneminen viittaa lihomiseen, ja ylipainon rajan ylittyminen voi ennakoida lihavuutta (taulukko «Ylipainon ja lihavuuden määritelmät pituuspainoprosentin ja ISO-BMI:n perusteella. ...»1).
- Painon arviointi täytyy tehdä yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti huomioiden elintavat ja mahdolliset liitännäissairaudet. Lisäksi on tunnistettava, onko painosta haittaa lapsen tai nuoren toimintakyvylle tai hyvinvoinnille.
- Lapsen runsas painonnousu ensimmäisten 2 vuoden aikana ja painoindeksin varhainen suureneminen (adiposity rebound) ennustavat ylipainon riskiä myöhemmin lapsuusiässä «Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Maillot M, ym. Ear...»3, «Lagström H, Hakanen M, Niinikoski H, ym. Growth pa...»4, «Rolland-Cachera MF, Cole TJ. Does the age at adipo...»5.
| Ylipaino | Lihavuus | |||
|---|---|---|---|---|
| * Pituuspainorajat perustuvat suomalaisiin kasvukäyriin. ** Aikuisten painoindeksiä vastaava lasten painoindeksi. |
||||
| Luokka I | Luokka II | Luokka III | ||
| Pituuspaino* < 7 v | 10 –19,9 % | 20–39,9 % | 40–59,9 % | ≥ 60 % |
| Pituuspaino ≥ 7 v | 20–39,9 % | 40–59,9 % | 60–79,9 % | ≥ 80 % |
| ISO-BMI** ≥ 2 v | 25,0–29,9 kg/m2 | 30,0–34,9 kg/m2 | 35,0–39,9 kg/m2 | ≥ 40,0 kg/m2 |
Esiintyvyys
- Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa «Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence ...»6, «World Health Organization WHO. Regional Office for...»7, «NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Worldwid...»8. Vuodesta 2021 lähtien tilanne on kuitenkin näyttänyt tasaantuvan. Tästä huolimatta ylipaino ja lihavuus ovat edelleen yleisiä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla.
- Suomessa 2–16-vuotiaiden lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyyttä on
voitu seurata vuodesta 2018 alkaen perusterveydenhuollossa mitattujen pituus- ja painotietojen
avulla «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten ja ...»9, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). FinLapset-...»10.
- Vuonna 2023 ylipainoa tai lihavuutta esiintyi 26 %:lla pojista ja 17 %:lla tytöistä. I luokan lihavuutta (ISO-BMI ≥ 30 kg/m2) esiintyi 8 %:lla pojista ja 3 %:lla tytöistä. Vastaavasti II luokan lihavuutta (ISO-BMI ≥ 35 kg/m2) esiintyi 1,7 %:lla pojista ja 0,6 %:lla tytöistä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten ja ...»9.
- Vuonna 2023 ylipainon (mukaan lukien lihavuus) yleisyys oli 2–6-vuotiailla pojilla 24 % ja tytöillä 14 %, 7–12-vuotiailla pojilla 26 % ja tytöillä 18 % sekä 13–16-vuotiailla pojilla 28 % ja tytöillä 19 % «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten ja ...»9.
- Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyydessä on merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten ja ...»9.
- Lisäksi esiintyvyydessä on eroja kaupunkimaisten ja maaseutumaisten asuinalueiden välillä «Vuorenmaa M, Mäki P, Jääskeläinen S, Kauppala T, M...»11. Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä maaseutumaisilla alueilla kuin kaupunkimaisilla alueilla.
- Perheen sosioekonominen asema on yhteydessä lapsen ylipainoon ja lihavuuteen. Korkean tulotason maissa ylipaino ja lihavuus ovat yleisempiä lapsilla, joiden vanhemmilla on matala sosioekonominen asema, kuin lapsilla, joiden vanhemmilla on korkeampi sosioekonominen asema «Mäki P, Levälahti E, Lehtinen-Jacks S, ym. Overwei...»12, «Paalanen L, Levälahti E, Mäki P, ym. Association o...»13, «Sares-Jäske L, Grönqvist A, Mäki P, ym. Family soc...»14.
- Lapsuus- ja nuoruusiän lihavuus lisää lihavuuden riskiä merkittävästi myös myöhemmällä iällä «Simmonds M, Llewellyn A, Owen CG, ym. Predicting a...»15, «Cleland V, Tian J, Buscot MJ, ym. Body-mass index ...»16. Kansainvälisten pitkittäistutkimusten tulosten mukaan suurimmalla osalla tutkituista (50 %) BMI pysyi lapsuudesta aikuisuuteen pienenä, mutta lähes yhtä suurella osalla (47 %) BMI suureni ajan myötä epäedulliseen suuntaan. Sen sijaan vain harvoilla (5 %) havaittiin suotuisa kehityspolku, jossa suuri BMI muuttui pienemmäksi. Ikä, sukupuoli, vanhempien koulutustaso ja etninen tausta näyttivät olevan merkittäviä BMI:n kehityspolkua ennustavia tekijöitä «Cleland V, Tian J, Buscot MJ, ym. Body-mass index ...»16.
Taustatekijät
- Lasten ja nuorten lihavuuden taustatekijät ovat moninaisia. Lihavuuteen vaikuttavat perinnölliset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, ympäristö- ja käyttäytymistekijät «Jebeile H, Kelly AS, O'Malley G, ym. Obesity in ch...»17.
- Tietyt sairaudet ja niiden hoito voivat lisätä painonnousun riskiä (ks. kappale Esitiedot ja kliininen tutkiminen «A1»2).
- Lihavuuden lisääntyminen yhteiskunnassa voidaan suurelta osin selittää biososioekologisella mallilla, jossa biologinen alttius, sosioekonomiset tekijät ja ympäristötekijät yhdessä edistävät rasvakudoksen kertymistä ja lisääntymistä «Jebeile H, Kelly AS, O'Malley G, ym. Obesity in ch...»17.
- Lihavuusstigmalla tai painostigmalla tarkoitetaan lihavuuden yksinkertaistamista kokonaan
yksilön (tai lapsen tai nuoren vanhempien) vastuulla olevaksi asiaksi sekä lihavuuteen
tai painoon liittyviä syrjiviä asenteita ja käyttäytymistä «Puhl RM, Lessard LM. Weight Stigma in Youth: Preva...»18.
- Stigma voi lisätä painonnousua ja lihavuutta. Lasten ja nuorten stigmakokemusten ja painon välinen yhteys on kaksisuuntainen: pitkittäistutkimuksissa painostigma ennustaa suurempaa painoindeksiä ja suurempi painoindeksi voimakkaampaa painostigmaa «Ma L, Chu M, Li Y, ym. Bidirectional relationships...»19.
- Ks. lisätietoa stigmasta ja terveydenhuollon keinoista hälventää stigmaa lisätietoaineistosta «Painostigmasta lapsilla, nuorilla ja näiden vanhemmilla»1.
- Lihavuuteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat liittyä yksilöön, perheeseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan «Jebeile H, Kelly AS, O'Malley G, ym. Obesity in ch...»17.
- Perheeseen liittyviä taustatekijöitä ovat esimerkiksi
- vanhempien lihavuus «Lee JS, Jin MH, Lee HJ. Global relationship betwee...»20
- äidin raskaudenaikainen lihavuus, suuri raskaudenaikainen painonnousu ja raskausdiabetes «Kaseva N, Vääräsmäki M, Matinolli HM, ym. Pre-preg...»21, «Godfrey KM, Reynolds RM, Prescott SL, ym. Influenc...»22, «JA Woo Baidal, LM Locks, ER Cheng, TL Blake-Lamb, ...»23
- ruoan käyttäminen palkintona, vanhempien puutteelliset tiedot ravitsemuksesta, ajanpuute ja sosioekonomiset riskitekijät, kuten heikko taloudellinen tilanne «Mazarello Paes V, Ong KK, Lakshman R. Factors infl...»24.
- Turvallinen kasvuympäristö ja perheen terveelliset elintavat toisaalta pienentävät
lapsen lihavuuden riskiä «Dhana K, Haines J, Liu G, ym. Association between ...»25.
- Yhteisten perheaterioiden lukumäärä on yhteydessä pienempään ylipainoriskiin «Hammons AJ, Fiese BH. Is frequency of shared famil...»26, «Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of f...»27.
- Perheen myönteinen vuorovaikutus sekä myönteinen keho-, ruoka- ja liikuntasuhde voivat tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia ja terveellisiä elintapoja «Grey EB, Atkinson L, Chater A, ym. A systematic re...»28.
- Imeväisiän ravitsemus on yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen «Patro-Gołąb B, Zalewski BM, Kołodziej M, ym. Nutri...»29, «Pietrobelli A, Agosti M, MeNu Group. Nutrition in ...»30.
- Imetys saattaa ehkäistä lapsen myöhempää lihomista «KG Dewey, D Güngör, SM Donovan, et al. Breastfeedi...»31.
- Lisäruokien aloittamisaika ei ole yhteydessä lihavuuteen, kun noudatetaan lisäruokien aloittamissuosituksia (eli aloitetaan maisteluannoksilla 4–6 kuukauden iässä) «EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Alle...»32.
- Runsas energian ja proteiinin (erityisesti maitoproteiinin) saanti imeväisiässä saattaa olla yhteydessä myöhempään kehon lisääntyneeseen rasvakudoksen määrään «Pearce J, Langley-Evans SC. The types of food intr...»33, «Laine S, Schwab U, Salminen S, Isolauri E. Imeväis...»34.
- Elintapoihin liittyviä taustatekijöitä ovat esimerkiksi
- iänmukaista suositusta lyhyempi uni «Deng X, He M, He D, ym. Sleep duration and obesity...»35, «Gupta S, Lal P. Sleep and Obesity Risk in Children...»36
- runsas paikallaanolo ja vähäinen liikkuminen «Elmesmari R, Martin A, Reilly JJ, ym. Comparison o...»37
- runsas, etenkin yli 2 tunnin päivittäinen ruutuaika «Poorolajal J, Sahraei F, Mohamdadi Y, ym. Behavior...»38
- energiatiheiden ruokien ja sokeroitujen juomien käyttö «Nguyen M, Jarvis SE, Tinajero MG, ym. Sugar-sweete...»39, «Mahumud RA, Sahle BW, Owusu-Addo E, ym. Associatio...»40
- epäsäännöllinen ateriarytmi «Fiore G, Scapaticci S, Neri CR, ym. Chrononutritio...»41, «Lehto R, Ray C, Lahti-Koski M, ym. Meal pattern an...»42.
- Varhaiskasvatuksella ja koululla on merkitystä lasten ruokailutottumusten ohjaamisessa «Mazarello Paes V, Ong KK, Lakshman R. Factors infl...»24. Lapsen kasvaessa kaveripiirin vaikutus ruokailutottumuksiin lisääntyy «Draper CE, Grobler L, Micklesfield LK, ym. Impact ...»43.
- Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi ohjaa lasten ja nuorten ruokavalintoja.
Markkinointi lisää epäterveellisten elintarvikkeiden kulutusta ja ostopyyntöjä «Boyland E, McGale L, Maden M, ym. Association of F...»44.
- Lapset ja nuoret ovat aikuisia alttiimpia markkinoinnin vaikutuksille, ja erityisesti sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointi vaikuttaa heihin tehokkaasti «Boyland EJ, Nolan S, Kelly B, ym. Advertising as a...»45, «Boyland E, Muc M, Coates A, ym. Food marketing, ea...»46.
- Lihavuuteen vaikuttavia ympäristötekijöitä ja yhteiskunnallisia tekijöitä käsitellään laajemmin Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen kappaleessa Etiologia ja taustatekijät «Lihavuus (aikuiset)»2 .
- Perimä:
- Perimä selittää osan (40–70 %) ihmisten välisistä painoeroista «Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Gene...»47, «Goodarzi MO. Genetics of obesity: what genetic ass...»48. Valtaosa lihavuuden geneettisistä syistä perustuu monen geenin yhteisvaikutuksiin (polygeeninen, tavallinen lihavuus), ja vain hyvin pieni osa lihavuudesta johtuu yhden geenin muutoksesta (monogeeninen lihavuus) «Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Gene...»47.
- Suurin osa yli 1 100 geenialueesta, joiden on todettu olevan yhteydessä lihavuuteen, ilmentyy aivoissa ja vaikuttaa ruokahalun säätelyyn «Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Gene...»47, «Loos RJF, Yeo GSH. The genetics of obesity: from d...»49.
- Vaikka suuri joukko geenejä vaikuttaa lihomistaipumukseen, elinympäristöllä ja elintavoilla on ratkaiseva vaikutus lihavuuden synnyssä «Silventoinen K, Rokholm B, Kaprio J, ym. The genet...»50, «Pietiläinen KH, Kaprio J, Rissanen A, ym. Distribu...»51, «Haworth CM, Carnell S, Meaburn EL, ym. Increasing ...»52, «Wardle J, Carnell S, Haworth CM, ym. Evidence for ...»53, «Locke AE, Kahali B, Berndt SI, ym. Genetic studies...»54.
- Lihavuudelle altistavia yksittäisiä geenimuutoksia voi esiintyä erityisesti henkilöillä,
joiden lihominen on alkanut hyvin varhain, jo imeväisiässä, ja jatkunut vaikeana sen
jälkeen «den Hoed M, Ekelund U, Brage S, ym. Genetic suscep...»55. Ks. lisätietoa «Lihavuutta aiheuttavat yhden geenin mutaatiot»2.
- Näistä geeneistä monet ovat osa leptiini-melanokortiinisignaalireittiä, esimerkiksi MC4-reseptorigeenivirhe, joka selittää noin 1–5 % vaikeasta lihavuudesta.
- Väestössä merkittävin yksittäinen lihavuuteen vaikuttava geeni on FTO (fat mass and obesity-associated gene), jonka lihomista edistävä geenivariantti yksinään vaikuttaa lihavuuteen kuitenkin vain vähän, noin 1 kg alleelia kohtaan «Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Gene...»47.
- Osa geeneistä vaikuttaa rasvakudoksen kertymiseen kehon eri osiin «Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Gene...»47.
Ehkäisy
- Lihavuuden ehkäisyssä keskeistä on lapsen tai nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia tukevien elintapojen edistäminen. Yksilöiden elintapaohjauksessa noudatetaan samoja periaatteita kuin lihavuuden elintapahoidossa. Ehkäisyssä tavoitteena on kasvun ja kehityksen tarpeisiin sopiva energian saanti «Spiga F, Davies AL, Tomlinson E, ym. Interventions...»56, «Spiga F, Tomlinson E, Davies AL, ym. Interventions...»57, «Duncanson K, Shrewsbury V, Burrows T, ym. Impact o...»58.
- Lasten lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan lapsen ja perheen elintapaohjauksen lisäksi rakenteellisia ja yhteiskunnallisia keinoja, sillä lihavuuden yleistyminen ei ole seurausta vain yksilöllisistä valinnoista, vaan ympäristöjen, rakenteiden ja ohjausmekanismien yhteisvaikutuksesta.
- Lasten terveen kasvun tukemisessa ja lihavuuden ehkäisyssä tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä ja rakenteellisia ratkaisuja, jotka tukevat terveyttä edistäviä elintapoja ja tekevät terveellisistä valinnoista helppoja ja saavutettavia sosioekonomisesta asemasta riippumatta.
- Keskeisiä keinoja ovat elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus, epäterveellisten
elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen, terveyttä edistävien kasvuympäristöjen
vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä liikkumiseen kannustavien ympäristöjen
kehittäminen «Sosiaali- ja terveysministeriö. Lasten ja nuorten ...»59.
- Varhaiskasvatuksessa ja koulussa terveyttä edistäviä elintapoja voidaan tukea muun muassa ruokailun, päivittäisen liikkumisen, paikallaanolon vähentämisen sekä terveys- ja ruokaosaamista vahvistavan kasvatuksen ja opetuksen avulla «World Health Organization. Standards for healthy e...»60, «World Health Organization. Promoting physical acti...»61, «Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään ja opit...»62, «Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ja il...»63.
- Ks. Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen kappale Lihavuuden ehkäisy «Lihavuus (aikuiset)»2.
Hoidon järjestäminen ja moniammatillinen yhteistyö
- Päävastuu lihavuuden hoidosta kuuluu perusterveydenhuollolle. Erikoissairaanhoidon lisäksi yhteistyötä tulee tehdä esimerkiksi sivistys-, sosiaali- ja liikuntapalveluiden kanssa.
- Suosittelemme, että hoito organisoidaan alueellisen hoitoketjun mukaisesti. Hoitoketjun laatimisesta ja ylläpidosta huolehtii moniammatillinen työryhmä. Lihavuuden hoidossa on suositeltavaa käyttää ainakin lääketieteen, hoitotieteen, ravitsemustieteen, käyttäytymistieteiden ja fysioterapian asiantuntemusta.
- Lihavuuden vaikuttava hoito edellyttää riittävää hoidon resursointia kaikilla hoidon tasoilla.
- Erikoissairaanhoitoon kuuluvat erityisesti ne lapset ja nuoret, joilla lihavuuden
erotusdiagnostiikka vaatii lisätutkimuksia tai joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia.
- Hoidon porrastuksen periaatteet on esitetty kuvassa «Hoidon porrastus lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa»1.
- Erikoissairaanhoidon arviota tarvitaan pääsääntöisesti seuraavissa tilanteissa (ks.
tarkemmin taulukot «Kliinisiin löydöksiin liittyviä toimintaohjeita. ...»2 ja «Laboratoriolöydöksiin liittyviä toimintaohjeita. Laboratoriokokeita suositellaan pääsääntöisesti
tutkittavaksi, kun lapsella tai nuorella on luokan I–III lihavuutta (ISO-BMI > 30)
ja puberteetti on käynnistynyt. ...»3):
- luokan II tai III lihavuus (ISO-BMI ≥ 35 kg/m2) tai hyvin nopea lihominen
- hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosiän loppuvaihetta
- henkisen kehityksen viive tai poikkeavat kasvojen tai raajojen piirteet
- kohonnut verenpaine
- toistuvasti todettu dyslipidemia
- poikkeava glukoosiaineenvaihdunta
- suurentunut ALAT-arvo (> 80 U/l)
- unenaikaiset hengityshäiriöt
- epäily polyendokriinisesta metabolisesta munasarjaoireyhtymästä (PMOS, aiemmin PCOS)
- lääkehoitoarvion tarve
- lihavuusleikkausarvion tarve murrosiän loppuvaiheessa.

Hoidon porrastus lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa.
Painon puheeksiotto ja hyvän hoitosuhteen ylläpitäminen
- Painon puheeksioton tavalla voidaan edistää yhteistyöhenkeä ammattilaisen ja perheen
välillä sekä perheen hoitoon sitoutumista.
- Painon puheeksi ottavan ammattilaisen pitää olla perehtynyt lihavuuden hoitoon, tai hänellä pitää olla mahdollisuus ohjata perhe avun piiriin «Koivumäki T, Kaunonen M, Anglé S, ym. 'Something W...»64, «Sjunnestrand M, Nordin K, Eli K, ym. Planting a se...»65.
- Keskeistä on oikea ajoitus: ensin luodaan turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Rakentava puheeksiotto rohkaisee vanhempia lapsen tai nuoren ja perheen tilanteen tarkastelemiseen ja uusiin oivalluksiin.
- Toimimaton keskustelun avaus voi saada nuoren tai vanhemmat vetäytymään puolustuskannalle «Eli K, Neovius C, Nordin K, ym. Parents' experienc...»66, «Koivumäki T, Kääriäinen M, Tuomikoski AM, ym. Pare...»67.
- Painon puheeksi ottamisen apuna voi käyttää THL:n opasta Neuvola- ja kouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto – Opas lapsiperheen kanssa työskentelevälle ammattilaiselle «https://www.julkari.fi/handle/10024/138145»1.
- Painosta keskusteleminen voi olla haastavaa aiheeseen liittyvän voimakkaan tunnelatauksen
vuoksi.
- Lapsen tai nuoren paino voi herättää vanhemmissa huolta, ja toisaalta he usein pelkäävät, että painosta puhuminen voisi vahingoittaa lasta tai nuorta.
- Taustalla vaikuttaa myös lihavuuden stigma, joka voi kohdistua kaikkiin perheenjäseniin, joilla on ylipainoa tai lihavuutta «Painostigmasta lapsilla, nuorilla ja näiden vanhemmilla»1.
- Stigmakokemukset saattavat nostaa esiin häpeän ja huonommuuden tunteita. Vanhemmat kokevat myös herkästi vanhemmuutensa kyseenalaistamista ja syyllisyyttä lapsen tai nuoren painon vuoksi «Fridolfsson M, Olsson A, Ericson J, ym. An emotion...»68, «Gorlick JC, Gorman CV, Weeks HM, ym. "I Feel Like ...»69, «Koivumäki T, Kaunonen M, Anglé S, ym. 'Something W...»64, «Lee KM, Arriola-Sanchez L, Lumeng JC, ym. Weight S...»70, «Saunders LA, Jackson B, Gibson LY, ym. 'It's been ...»71.
- Keskustelua helpottaa ammattilaisen ymmärrys sekä painon että vanhemmuuden herkkyydestä puheenaiheena, stigmatietoisuus ja aito pyrkimys kohdata perhe ja sen jäsenet kunnioittavasti, kannustavasti ja perheen omista lähtökohdista käsin «Williams DR, Chaves E. Seek First to Understand. P...»72.
- Vanhemmat toivovat ammattilaiselta arvostavaa, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista otetta, painokeskeisyyden välttämistä sekä apua tunteiden käsittelemisessä «Koivumäki T, Kääriäinen M, Tuomikoski AM, ym. Pare...»67, «Koivumäki T, Kaunonen M, Anglé S, ym. 'Something W...»64.
- Sensitiivistä painokeskustelua voivat tukea
- luvan pyytäminen painon esille ottamiseen «Tanas R, Gil B, Marsella M, ym. Addressing Weight ...»73, «Williams DR, Chaves E. Seek First to Understand. P...»72, esimerkiksi "Onko ok, jos puhumme painostasi?"
- stigmaa hälventävä kielen ja sanojen käyttö «Pont SJ, Puhl R, Cook SR, ym. Stigma Experienced b...»74, «Williams DR, Chaves E. Seek First to Understand. P...»72
- Lapselta tai nuorelta voi (ikä- ja kehitystaso huomioiden) kysyä esimerkiksi "Kun puhumme painosta, mitä sanoja tai termejä haluaisit minun välttävän?" «Williams DR, Chaves E. Seek First to Understand. P...»72.
- avoimet kysymykset, joihin vastataan kuvailevasti ja jotka luovat kuulluksi tulemisen
kokemuksen.
- Keskustelussa voi lähteä liikkeelle kysymällä, mikä lapsen tai nuoren tilanteessa häntä tai hänen vanhempiaan huolestuttaa.
- Kuunteleva, yksilöllinen ja kokonaisvaltainen ote on erityisen tärkeä, jos lihavuuteen liittyy mielenterveyden haasteita «Williams DR, Chaves E, Karp SM, ym. Clinical revie...»75, «Sousa R, Esteves D, Sousa R, ym. Exploring the Bid...»76, «Smith JD, Fu E, Kobayashi MA. Prevention and Manag...»77. Olennaista on tunnistaa ammattilaisen oma riittämättömyyden tunne. Kaikkia ongelmia ei tarvitse osata ratkaista, jo ymmärretyksi tulemisen kokemus auttaa. Jos lapsi tai nuori ja perhe ovat valmiita ja halukkaita hoitoon, heidän kanssaan keskustellaan hoitovaihtoehdoista.
- Perheen kieltäytymisen keskustelusta tai hoidosta voi tulkita tätä hetkeä koskevaksi ja perheelle voi tarjota mahdollisuutta palata asiaan myöhemmin. On hyvä antaa aikaa perheen ajankohtaisille huolille.
- Jos perheellä ei ole voimavaroja hoitoon, kartoitetaan perhettä kuormittavia tekijöitä,
tuetaan perhettä yksilöllisesti ja ohjataan perhe tarvittaessa psyykkisen tai sosiaalisen
avun piiriin.
- Kasvuseurantaa jatketaan iänmukaisesti perusterveydenhuollossa.
- Lisäksi voidaan sopia seurantakäyntejä ja palata painonhallintaan perheen voimavarojen kohennuttua.
Esitiedot ja kliininen tutkiminen
- Esitiedoissa selvitetään lapsen tai nuoren perhetilanne ja perheen voimavarat, kouluolot, mahdolliset oireet ja sairaudet, psyykkinen vointi, käytössä olevat lääkkeet sekä suvussa esiintyvät sairaudet.
- Elintavoista (ruokailutottumukset, syömiskäyttäytyminen, liikkuminen ja liikunta, ruutuaika sekä uni) keskustellaan perhelähtöisesti. Ks. tarkemmin kappaleesta Hyvinvointia edistävät elintavat ja lihavuuden elintapahoito «A2»3.
- Pituuden ja painon kehitystä arvioidaan kasvukäyrien avulla.
- Kliinisen tutkimisen tavoitteena on
- tunnistaa mahdolliset endokriiniset sairaudet ja lihavuusoireyhtymät (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta, hyperkortisolismi, Prader–Willin oireyhtymä)
- huomioida mahdollisten muiden sairauksien hoitoon liittyvä painonnousu (esim. psyykenlääkkeiden käyttö, systeeminen glukokortikoidihoito, keskushermostoon kohdistuvat hoidot)
- löytää lihavuuden liitännäissairauksiin viittaavia löydöksiä. Kuvaan «Lasten ja nuorten lihavuuteen liittyvät terveyshaitat»2 on koottu lasten ja nuorten lihavuuteen liittyviä terveyshaittoja. Eri löydöksiin liittyvät toimintaohjeet kuvataan taulukossa «Kliinisiin löydöksiin liittyviä toimintaohjeita. ...»2.
- Kliininen tutkimus:
- Verenpaine mitataan oikeasta olkavarresta. Olkavarren ympärysmitta mitataan ja mitan perusteella valitaan sopiva mansetti. Manseteissa on ilmoitettu, minkä kokoiselle olkavarrelle mansetti on tarkoitettu.
- Insuliiniresistenssiin viittaava taivetummuus (acanthosis nigricans) tarkastetaan kainaloista ja kaulan alueelta «Niskan acanthosis nigricans (taivetummuus) teini-ikäisellä pojalla»3.
- Kilpirauhanen palpoidaan autoimmuunityreoidiitin aiheuttaman struuman toteamiseksi.
- Tuki- ja liikuntaelimistö tutkitaan ja havaitaan mahdolliset liikuntakykyä haittaavat ongelmat.
- Murrosiän kehitys arvioidaan Tannerin asteikolla.
- Alkava rintarauhasen kehitys tytöllä ja gynekomastian toteaminen pojalla vaatii inspektion lisäksi palpaation, jotta rauhaskudos voidaan erottaa rasvakudoksesta.
- Ennenaikainen adrenarke (tavallisimmin oireina kainalohikoilu ja hiusten rasvoittuminen) on yleisempi lapsilla, joilla on lihavuutta «Utriainen P, Laakso S, Liimatta J, ym. Premature a...»78.
- Murrosikäisellä tytöllä on huomioitava karvoituksen esiintyminen kasvojen alueella tai häpykarvoituksen leviäminen vatsan tai reisien alueelle (hirsutismi). Hyperandrogenismiin liittyy usein myös vaikea, hoitoresistentti akne ja kuukautishäiriöt.
- Tarvittaessa oireiden perusteella: sydämen ja keuhkojen auskultaatio, vatsan palpaatio, korva-, nenä- ja kurkkutautien status ja psyykkisen voinnin tarkempi selvittely.
- Laboratoriotutkimukset (ks. myös taulukko «Laboratoriolöydöksiin liittyviä toimintaohjeita. Laboratoriokokeita suositellaan pääsääntöisesti
tutkittavaksi, kun lapsella tai nuorella on luokan I–III lihavuutta (ISO-BMI > 30)
ja puberteetti on käynnistynyt. ...»3):
- Paastoglukoosi, HbA1c, lipidit ja ALAT tutkitaan pääsääntöisesti puberteetin käynnistyttyä, jos lapsella tai nuorella on luokan I–III lihavuutta.
- Lipidit tutkitaan aiemmin, jos epäillään familiaalista hyperkolesterolemiaa.
- Kilpirauhasarvot tutkitaan, jos todetaan hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosiän loppuvaihetta tai jos lapsella tai nuorella on kilpirauhasen vajaatoimintaan sopivia oireita.
| Kliiniset löydökset | Toimintaohje (ellei paikallisesti toisin sovittu) |
|---|---|
| * Ehdotetut verenpaineen seulontarajat perustuvat amerikkalaisen suosituksen mukaiseen verenpaineen 90. persentiiliin ja pituuden mediaaniin «Flynn JT, Kaelber DC, Baker-Smith CM, et al; Subco...»79. | |
| Varhain alkanut vaikeaksi kehittynyt lihavuus, henkisen kehityksen viive tai poikkeavia kasvojen tai raajojen piirteitä | Kyseessä voi olla geenimutaatiosta tai oireyhtymästä johtuva lihavuus, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. |
| Hidastuva pituuskasvu ja samanaikainen lihominen ennen murrosiän loppuvaihetta | Määritetään kilpirauhasarvot ja tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. |
|
Tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. |
| Unenaikaiset hengityshäiriöt (voimakas, lähes jokaöinen kuorsaus tai epäsäännöllinen hengitys kuorsatessa) | Tehdään korva-, nenä- ja kurkkutautien statustutkimus ja lähete erikoissairaanhoitoon (unirekisteröinti). |
| Epäsäännölliset kuukautiset nuorella 2–3 vuotta menarkesta yhdistettynä miessukuhormonien liikatuotantoon, jonka tyypillisiä oireita ovat hirsutismi ja hoitoresistentti akne | Epäily polyendokriinisesta metabolisesta munasarjaoireyhtymästä (PMOS). Tehdään lähete erikoissairaanhoitoon lisääntyneen liitännäissairauksien riskin vuoksi «Teede HJ, Tay CT, Laven J, ym. Recommendations fro...»80. |
| Laboratoriotutkimukset | Toimintaohje (ellei paikallisesti toisin sovittu) |
|---|---|
| OGTT = glukoosirasituskoe; fP-Gluk = paastoglukoosi * Äidin raskautta edeltävä diabetes tai raskausdiabetes, tyypin 2 diabetes ensimmäisen tai toisen asteen sukulaisella, suurentuneeseen diabetesriskiin liittyvä etninen tausta, merkkejä insuliiniresistenssistä, kuten acanthosis nigricans, hypertensio, dyslipidemia ja pieni syntymäpaino (SGA) «Shah AS, Barrientos-Pérez M, Chang N, ym. ISPAD Cl...»81. |
|
Lipidit «Styne DM, Arslanian SA, Connor EL, ym. Pediatric O...»2
|
Elintapahoito Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos
|
Glukoosiaineenvaihdunta «Shah AS, Barrientos-Pérez M, Chang N, ym. ISPAD Cl...»81
|
Elintapahoito Lähete erikoissairaanhoitoon tehdään, jos
|
Maksan toiminta
|
|

Lasten ja nuorten lihavuuteen liittyvät terveyshaitat.
Kuva on muokattu artikkelin Saari A, Aitokari L, Kurppa K. Lasten ja nuorten lihavuuden epidemiologia, taustatekijät ja hoito. Duodecim 2024;140(16):1329-36 kuvasta 1 ja uudelleenjulkaistu kirjoittajien ja Duodecim-lehden luvalla.
Kuvan alkuperäinen lähde: FinLapset-rekisteriseuranta. Ylipainon ja lihavuuden yleisyys lapsilla ja nuorilla 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. www.terveytemme.fi/finlapset/.

Acanthosis nigricans niskassa. Insuliiniresistenssiin liittyvä ihomuutos teini-ikäisellä pojalla, jolla todettiin tyypin 2 diabetes.
Lähde: Lääkärikirja Duodecim -kuvat, 24.9.2013, Sirpa Tenhola, Artikkelin tunnus: ldk00611, Kustannus Oy Duodecim
Hoidon suunnittelu ja eteneminen
Hoidon suunnittelu
- Lihavuuteen liittyvä stigma voi vaikeuttaa hoitoa «Pont SJ, Puhl R, Cook SR, ym. Stigma Experienced b...»74, minkä vuoksi hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä
kanssa myönteisessä ilmapiirissä.
- Hyvällä vuorovaikutuksella pyritään myös turvaamaan hoidon jatkuvuus.
- Lapsen tai nuoren ja hänen perheensä voimavarat ja motivaatio hoitoon pitää ottaa huomioon hoidon suunnittelussa «Beedie C, Jimenez A, Liguori G. Terveyskäyttytymis...»82, «Nuutinen O. Lasten ja nuorten lihavuuden hoito. Te...»83, «Häkkänen P. Overweight and obesity development and...»84.
- Ammattilaisella on oltava kokonaisvaltainen näkemys hoitomahdollisuuksista.
- Vaihtoehdot käydään läpi ja hoitokeinot valitaan yhdessä perheen kanssa, jotta lapsen tai nuoren ja hänen perheensä osallisuus hoitoon varmistetaan «Nuutinen O. Lasten ja nuorten lihavuuden hoito. Te...»83.
- Hoidon tavoitteet asetetaan yksilöllisesti yhdessä perheen kanssa «Nuutinen O. Lasten ja nuorten lihavuuden hoito. Te...»83.
Keinot ja seuranta
- Ammattilaisen antama tuki ja kannustus sekä perheen kuuntelu ohjaavat perhettä elintapojen muutoksiin, joihin heillä on mahdollisuus ja halu sitoutua.
- Elintapamuutosten keinoiksi suositellaan käytännönläheisiä perhettä motivoivia tapoja.
Elintapahoidon keskeiset periaatteet on esitetty kuvassa «Elintapahoidon keskeiset periaatteet»4.
- Jo olemassa olevia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapoja vahvistetaan.
- Hoitokeinoista ja seurantakäytänteistä sovitaan yhdessä perheen kanssa lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden.
- Elintapahoito voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmähoitona tai niiden yhdistelmänä «Beedie C, Jimenez A, Liguori G. Terveyskäyttytymis...»82. Ks. kappale Hyvinvointia edistävät elintavat ja lihavuuden elintapahoito «A2»3.
- LLapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen järjestetään pitkäaikainen tuki ja seuranta
- Toivottavaa on, että alakouluikäinen ja sitä nuorempi lapsi olisi aina käynneillä huoltajansa kanssa.
- Painokeskeisyyden sijaan seurantakäynneillä keskitytään perheen kuunteluun, keskusteluun ja tukemiseen mahdollisimman konkreettisin keinoin ja seurataan elintapamuutosten toteutumista.

Lasten ja nuorten lihavuuden elintapahoidon keskeisiä toteutustapoja ja onnistumista tukevia tekijöitä.
Hyvinvointia edistävät elintavat ja lihavuuden elintapahoito
- Elintapahoidon tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä, terveyttä
ja hyvinvointia sekä edistää painonhallintaa osana arkea. Hoito toteutetaan pitkäjänteisesti
ja yksilöllisesti lapsen tai nuoren ikä, kehitysvaihe ja perheen elämäntilanne huomioiden
«Shrewsbury VA, Steinbeck KS, Torvaldsen S, ym. The...»85, «Ho M, Garnett SP, Baur L, ym. Effectiveness of lif...»86, «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87, «Colquitt JL, Loveman E, O'Malley C, ym. Diet, phys...»88, «Mead E, Brown T, Rees K, ym. Diet, physical activi...»89, «Al-Khudairy L, Loveman E, Colquitt JL, ym. Diet, p...»90.
- Hoidossa voidaan tarvittaessa pyrkiä energiansaannin vähentämiseen «Spiga F, Davies AL, Tomlinson E, ym. Interventions...»56, «Spiga F, Tomlinson E, Davies AL, ym. Interventions...»57, «Duncanson K, Shrewsbury V, Burrows T, ym. Impact o...»58.
- Elintapahoitoon sisältyy
- perheen elämäntilanteen, arjen rytmin ja elintapojen yhteinen tarkastelu sekä voimavarojen tunnistaminen
- perhekeskeinen tavoitteiden asettaminen ja motivaation tukeminen
- terveyttä ja painonhallintaa edistävien ruokailutottumusten vahvistaminen
- paikallaanolon ja ruutuajan vähentäminen
- liikkumisen ja liikunnan lisääminen lapsen tai nuoren ikä ja kiinnostuksen kohteet huomioiden
- riittävän unen ja levon tukeminen
- elintapamuutosten seuranta ja tarvittava tuki.
- Elintapahoito toteutetaan moniammatillisesti. Hoitoon osallistuvilla ammattilaisilla
pitää olla riittävästi osaamista lihavuuden elintapahoidosta, käyttäytymismuutosten
tukemisesta sekä lapsen ja perheen kohtaamisesta kannustavalla tavalla «Stewart L, Reilly JJ, Hughes AR. Evidence-based be...»91, «Ball GDC, Merdad R, Birken CS, ym. Managing obesit...»92, «Enright G, Allman-Farinelli M, Redfern J. Effectiv...»93.
- Elintapahoito voi olla myös ryhmämuotoista «Liu S, Weismiller J, Strange K, ym. Evaluation of ...»94.
- Elintapahoitoa voidaan toteuttaa eri toimintaympäristöissä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa «Liu S, Weismiller J, Strange K, ym. Evaluation of ...»94, «Hoffman J, Frerichs L, Story M, ym. An Integrated ...»95, «Andrews M, Sawyer C, Frerichs L, ym. Feasibility o...»96.
- Lapsen, nuoren ja perheen elintapaohjauksen tueksi on saatavilla ammattilaisille tarkoitettuja materiaaleja (Neuvokas perhe «https://neuvokasperhe.fi/ammattilaiset»2, TerveyskyläPRO:n Lastentalo «https://www.terveyskyla.fi/lastentalo»3).
- Kuvaan «Elintapahoidon keskeiset periaatteet»4 on koottu elintapahoidon keskeisiä periaatteita.
| Osa-alue | Sisältö |
|---|---|
| Nykytilanteen selvittäminen |
|
| Perhekeskeinen ohjaus |
|
| Ruokailutottumukset ja syömiskäyttäytyminen |
|
| Ruokavalion piirteet |
|
| Liikkuminen, liikunta ja ruutuaika |
|
| Uni |
|
Elintapahoidon vaikutukset
- Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoidossa suositellaan elintapahoitoa, jossa
yhdistetään ruokavalion ja liikunnan muutoksia käyttäytymisen muutosta tukeviin menetelmiin, koska se ilmeisesti pienentää BMI:tä, BMI:n keskihajontalukua ja painoa «Multicomponent lifestyle interventions lasting 3–36 months that combine dietary modification, physical activity, and/or behavioral support probably reduce BMI, BMI z-score, and body weight in children and adolescents with overweight or obesity.»B.
- Pelkästään ravitsemukseen kohdistuvissa 3–6 kuukauden interventioissa BMI pieneni keskimäärin 1,3 kg/m² (95 % luottamusväli -2,4 – -0,2) ja paino 1,9 kg (95 % luottamusväli -3,6 – -0,16) «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87.
- Psykologisissa ja käyttäytymiseen kohdistuvissa, vähintään 3 kuukautta kestäneissä interventioissa BMI pieneni keskimäärin 0,4–0,6 kg/m² «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87, «Salam RA, Padhani ZA, Das JK, ym. Effects of Lifes...»97.
- Painonhallintainterventioihin sisältyvä ravitsemusohjaus on tutkimuksissa ollut yhteydessä myönteisiin muutoksiin ruokavaliossa: kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt, sokerilla makeutettujen juomien käyttö on vähentynyt, ja kokonaisenergiansaanti on pienentynyt «Duncanson K, Shrewsbury V, Burrows T, ym. Impact o...»58.
- Elintapahoidon vaikuttavuus on yhteydessä hoidon intensiteettiin. Tutkimuksissa yli
6-vuotiaiden lasten tai nuorten, joilla on ylipainoa tai lihavuutta, intensiiviseen
ja perhekeskeiseen elintapahoitoon sisältyvää ravitsemus- ja liikuntaohjausta on toteutettu
eri ammattilaisten yhteistyönä ja eri toimintaympäristöissä. Tapaamiskertoja on ollut
useita, ja ohjauksen yhteismäärä on ollut vähintään 26 tuntia 3–12 kuukauden aikana.
Tutkimusnäyttöä 2–5-vuotiaiden lasten elintapahoidon vaikuttavuudesta on vähemmän
«O'Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for...»98, «Skinner AC. Appraisal of clinical care practices f...»99.
- Vähintään 26 tuntia hoitoa sisältäneisiin interventioihin osallistuneiden BMI:n keskihajontaluku pieneni keskimäärin noin 0,2 (vaihteluväli -0,11 – -0,59) tai paino väheni 1,6–8,1 kg vuoden seurannassa «O'Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for...»98, «Chen JL, Guedes CM, Cooper BA, ym. Short-Term Effi...»100, «Quattrin T, Roemmich JN, Paluch R, ym. Treatment o...»101, «Stark LJ, Clifford LM, Towner EK, ym. A pilot rand...»102, «Stark LJ, Spear Filigno S, Bolling C, ym. Clinic a...»103, «Weigel C, Kokocinski K, Lederer P, ym. Childhood o...»104, «Bocca G, Corpeleijn E, Stolk RP, ym. Results of a ...»105, «van der Baan-Slootweg O, Benninga MA, Beelen A, ym...»106, «Bocca G, Kuitert MW, Sauer PJ, ym. A multidiscipli...»107.
- Vähintään 52 tuntia hoitoa sisältäneisiin interventioihin osallistuneiden BMI:n keskihajontaluku pieneni 6–12 kuukauden aikana 0,05–0,34, kun taas vertailuryhmiin kuuluneiden BMI:n keskihajontaluku suureni «O'Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for...»98.
- BMI:n keskihajontaluvun pienenemistä on raportoitu 2–16-vuotiailla, mutta suurin osa tutkimuksista koski 6–12-vuotiaita «Butte NF, Hoelscher DM, Barlow SE, ym. Efficacy of...»108, «O'Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for...»98.
- Lisäksi interventiot, jotka sisältävät vähintään 26 tuntia hoitoa 3–12 kuukauden aikana, olivat yhteydessä verenpaineen, insuliini- ja glukoosiarvojen sekä lihavuuteen liittyvien liitännäissairauksien (kuten obstruktiivinen uniapnea ja rasvamaksatauti) suotuisiin muutoksiin «Akinbami LJRL, Rossen LM, Fakhouri THI, Simon AE, ...»109, «Andersen IG, Holm JC, Homøe P. Obstructive sleep a...»110, «Hadjiyannakis S, Ibrahim Q, Li J, ym. Obesity clas...»111, «Kim SJ, Lee J, Nam CM, ym. Impact of obesity on me...»112, «Reinehr T, Kleber M, Toschke AM. Lifestyle interve...»113.
- Digitaalisia menetelmiä voidaan käyttää elintapahoidon tukena, mutta niiden itsenäisestä vaikutuksesta painoindeksiin tai painoon ei ole toistaiseksi riittävää näyttöä «Palacios C, Hernandez J, Ajmal A, ym. Digital heal...»114, «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87, «Metzendorf MI, Wieland LS, Richter B. Mobile healt...»115.
- Ammattilaisen ohjaama elintapahoito ei ole ollut yhteydessä syömishäiriöoireilun lisääntyneeseen riskiin, ja sen on havaittu olevan yhteydessä vähäisempään syömishäiriöoireiluun. Hoidossa painotetaan terveyttä edistäviä ruokavalintoja, liikunnan iloa sekä myönteisen minäkuvan vahvistamista «Forkey H, Szilagyi M, Kelly ET, Duffee J; Council ...»116, «Jebeile H, Gow ML, Baur LA, ym. Treatment of obesi...»117, «Cardel MI, Newsome FA, Pearl RL, ym. Patient-Cente...»118.
- Elintapainterventiot, joissa yhdistetään ravitsemuksen, liikunnan ja käyttäytymisen muutosta tukevia osatekijöitä, voivat tukea myös psyykkistä hyvinvointia (masennus- ja ahdistusoireet), mutta näyttö on rajallista «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87.
Ruokailutottumukset ja syömiskäyttäytyminen
- Lasten lihavuuden hoidossa hyödynnetään perhekeskeistä lähestymistapaa, jossa vanhemmat
huolehtivat suositusten mukaisen ruoan tarjonnasta ja terveyttä edistävän ruokaympäristön
luomisesta. Lapsen osallisuus huomioidaan iän ja kehitysvaiheen mukaisesti «Cardel MI, Newsome FA, Pearl RL, ym. Patient-Cente...»119, «Ebbeling CB, Pawlak DB, Ludwig DS. Childhood obesi...»120, «Kral TVE, Moore RH, Chittams J, ym. Identifying be...»121, «Bates CR, Buscemi J, Nicholson LM, ym. Links betwe...»122, «Burchett HED, Sutcliffe K, Melendez-Torres GJ, ym....»123.
- Perheen yhteiset ateriat ja myönteinen ruokailuilmapiiri on yhdistetty suotuisampiin ravitsemustottumuksiin ja pienempään lihavuusriskiin «Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of f...»27, «Hammons AJ, Fiese BH. Is frequency of shared famil...»26, «Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of f...»27.
- Lasta autetaan tunnistamaan ja säätelemään syömistään nälkä- ja kylläisyysviestien
perusteella. Liiallista rajoittamista ja pakottamista vältetään, koska se voi heikentää
lapsen energiansaannin itsesäätelyä ja lisätä ylipainon riskiä «Sokol RL, Qin B, Poti JM. Parenting styles and bod...»124, «Frankel LA, Hughes SO, O'Connor TM, ym. Parental I...»125, «Patrick H, Hennessy E, McSpadden K, ym. Parenting ...»126, «Kakinami L, Barnett TA, Séguin L, ym. Parenting st...»127.
- Syömisen itsesäätelyssä on yksilöllisiä eroja. Osa lapsista tarvitsee enemmän tukea kylläisyyden tunnistamisessa ja syömisen säätelyssä «Hughes SO, Frazier-Wood AC. Satiety and the Self-R...»128.
- On suositeltavaa välttää ruoan käyttämistä palkintona tai lohdutuksena, koska se voi ohjata syömistä tunteiden säätelyn keinoksi ja heikentää lapsen syömisen itsesäätelyä «Yee AZ, Lwin MO, Ho SS. The influence of parental ...»129, «Larsen JK, Hermans RC, Sleddens EF, ym. How parent...»130.
- Ks. lisätietoa lasten tunnesyömisestä ja muista syömisen hallinnan vaikeuksista lisätietoaineistosta «Tunnesyömisen ja muiden syömisen hallinnan ongelmien tunnistaminen lapsilla ja nuorilla»3.
- Ruutujen käyttö ruokailun aikana on yhdistetty suurempaan energiansaantiin katselutilanteessa,
ja runsaampi ruudun katselu sokeri- ja rasvapitoisten ruokien suurempaan käyttöön
«Robinson TN, Matheson DM. Environmental strategies...»131, «Scaglioni S, De Cosmi V, Ciappolino V, ym. Factors...»132
- Osa tutkimuksista osoittaa yhteyden ruutuajan määrän ja lihavuuden välillä «Poitras VJ, Gray CE, Janssen X, ym. Systematic rev...»133, «Stiglic N, Viner RM. Effects of screentime on the ...»134, «Tripathi M, Mishra SK. Screen time and adiposity a...»135.
- Varsinkin yli 2 tunnin päivittäinen ruutuaika on yhteydessä suurentuneeseen ylipainon ja lihavuuden riskiin «Poorolajal J, Sahraei F, Mohamdadi Y, ym. Behavior...»38.
- Säännöllinen ateriarytmi tukee jaksamista ja syömisen hallintaa «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136, «Fiore G, Scapaticci S, Neri CR, ym. Chrononutritio...»41, «Lehto R, Ray C, Lahti-Koski M, ym. Meal pattern an...»42, «Stea TH, Vik FN, Bere E, ym. Meal pattern among No...»137.
- Säännöllinen ateriarytmi tarkoittaa, että päivän syöminen rakentuu pääaterioista (aamiainen, lounas, päivällinen) ja tarvittaessa 1–2 välipalasta «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136.
- Epäsäännöllinen ateriarytmi ja aterioiden toistuva väliin jättäminen on yhdistetty suurempaan energiansaantiin ja ylipainon riskiin «Fiore G, Scapaticci S, Neri CR, ym. Chrononutritio...»41, «Lehto R, Ray C, Lahti-Koski M, ym. Meal pattern an...»42, «Stea TH, Vik FN, Bere E, ym. Meal pattern among No...»137.
- Aterioinnin painottuminen iltaan on joissakin tutkimuksissa yhdistetty ylipainoon, mutta lasten ja nuorten osalta tutkimusnäyttö on rajallista ja tulokset vaihtelevat «Fiore G, Scapaticci S, Neri CR, ym. Chrononutritio...»41.
- Ateriarytmi suunnitellaan perheen arkeen sopivaksi ja välipalat huomioidaan osana kokonaisuutta «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136.
Ruokavalion piirteet
- Lasten ja nuorten painonhallintaa tukeva ruokavalio suunnitellaan yksilöllisesti niin,
että se turvaa kasvun ja kehityksen ja on toteutettavissa pitkällä aikavälillä perheen
arjessa «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136, «Heinberg LJ, Kutchman EM, Berger NA, ym. Parent in...»138.
- Ruokavaliomuutokset suunnitellaan siten, että ruokavalio turvaa riittävän ravintoaineiden saannin ja tukee kylläisyyttä.
- Energiansaantia kohtuullistetaan tarvittaessa niin, että se vähenee maltillisesti ja on yhteensopiva kasvuvaiheen ja ravitsemustarpeiden kanssa «Duncanson K, Shrewsbury V, Burrows T, ym. Impact o...»58, «Southcombe F, Lin F, Krstic S, ym. Targeted dietar...»139.
- Energiantarve muuttuu iän ja fyysisen aktiivisuuden mukaan, joten sitä tulee arvioida hoidon seurannan yhteydessä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136.
- Energiatiheyden pienentäminen on keskeinen keino kohtuullistaa energiansaantia osana
arkea «Klos B, Cook J, Crepaz L, ym. Impact of energy den...»140, «Robinson E, Khuttan M, McFarland-Lesser I, ym. Cal...»141.
- Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö lisää vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja pienentää ruokavalion energiatiheyttä «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136, «Spill MK, Birch LL, Roe LS, ym. Hiding vegetables ...»142, «Klos B, Cook J, Crepaz L, ym. Impact of energy den...»140.
- Energiatiheät ruoat ja juomat sisältävät paljon energiaa suhteessa niiden määrään ja voivat lisätä energiansaantia «Costa CS, Del-Ponte B, Assunção MCF, ym. Consumpti...»143, «Cooke CB, Greatwood HC, McCullough D, ym. The effe...»144, «Petridi E, Karatzi K, Magriplis E, ym. The impact ...»145, «Njike VY, Smith TM, Shuval O, ym. Snack Food, Sati...»146. Tämän vuoksi runsaasti energiaa, erityisesti kovaa rasvaa ja sokeria, sisältävien ruokien ja juomien käyttöä vähennetään.
- Vapaata sokeria sisältävien juomien, kuten sokerilla makeutettujen virvoitus-, hedelmä-, urheilu- ja energiajuomien, käyttö on yhteydessä painonnousuun ja lihavuuteen «Luger M, Lafontan M, Bes-Rastrollo M, ym. Sugar-Sw...»147, «Nguyen M, Jarvis SE, Tinajero MG, ym. Sugar-sweete...»39, «Ebbeling CB, Feldman HA, Chomitz VR, ym. A randomi...»148.
- Suuremmat annoskoot ovat yhteydessä suurempaan energiansaantiin «Sani SL, Alfaraidi S, Mu Y, ym. The Effect of Port...»149, «Dobrescu AT, Porter A, Ferriday D, ym. A systemati...»150, «Hollands GJ, Shemilt I, Marteau TM, ym. Portion, p...»151, «Birch LL, Savage JS, Fisher JO. Right sizing preve...»152. Annoskokoja on syytä tarkastella erityisesti energiatiheiden ruokien osalta «Costa CS, Del-Ponte B, Assunção MCF, ym. Consumpti...»143, «Birch LL, Savage JS, Fisher JO. Right sizing preve...»152.
- Välipalojen koostumus voi vaikuttaa päivän energiansaantiin ja ruokavalion laatuun, ja siksi välipalojen valinnassa suositaan ravintoainetiheitä vaihtoehtoja ja kiinnitetään huomiota energiatiheiden, runsaasti sokeria tai rasvaa sisältävien välipalatuotteiden käyttömäärään «Cooke CB, Greatwood HC, McCullough D, ym. The effe...»144, «Petridi E, Karatzi K, Magriplis E, ym. The impact ...»145, «Njike VY, Smith TM, Shuval O, ym. Snack Food, Sati...»146, «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136.
- Muutokset suunnitellaan siten, että vähän energiaa sisältävät ruoat korvaavat energiatiheitä tuotteita eivätkä tule niiden lisäksi «Epstein LH, Paluch RA, Beecher MD, ym. Increasing ...»153, «Roe LS, Sanchez CE, Smethers AD, ym. Portion size ...»154.
- Aamiaisen väliin jättäminen on osassa tutkimuksista yhdistetty ylipainoon ja lihavuuteen sekä heikompaan ruokavalion laatuun «Monzani A, Ricotti R, Caputo M, ym. A Systematic R...»155, «Szajewska H, Ruszczynski M. Systematic review demo...»156.
- Ravitsemussuositusten mukainen, kasvun ja kehityksen turvaava ruokavalio on lasten ja nuorten painonhallinnan perusta «Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsem...»136.
Liikkuminen, liikunta ja ruutuaika
- Kaikille lapsille ja nuorille suositellaan säännöllistä ja monipuolista liikkumista
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
- Lapset ja nuoret (5–17-vuotiaat) «World Health Organization. WHO guidelines on physi...»157
- 5–17-vuotiaille lapsille ja nuorille suositellaan kerrytettäväksi keskimäärin 60 minuuttia päivässä kohtalaista tai raskasta, pääasiassa kestävyystyyppistä liikuntaa. Kolmena päivänä viikossa tulisi sisällyttää raskasta liikuntaa sekä lihaksia ja luustoa vahvistavia liikkeitä.
- Kaikkien tulisi rajoittaa pitkää yhtäjaksoista paikallaanoloa ja erityisesti vapaa-ajan ruutuaikaa 1–2 tuntiin vuorokaudessa, ks. Käypä hoito -suositus Liikunta, taulukko 1 «https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#T1»4, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»158, «Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health ...»159, «Chaput JP, Willumsen J, Bull F, ym. 2020 WHO guide...»160.
- Alle 5-vuotiaat «World Health Organization. Guidelines on physical ...»161, «Willumsen J, Bull F. Development of WHO Guidelines...»162, ks. Käypä hoito -suositus Liikunta, kappale WHO:n suositukset liikunnasta ja paikallaanolosta
«https://www.kaypahoito.fi/hoi50075#s9»5, «Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkä...»158
- Fyysinen aktiivisuus:
- Alle 1-vuotiaat: useita kertoja päivässä monipuolisesti, erityisesti vuorovaikutteisten lattiatasossa tapahtuvien aktiviteettien kautta (vähintään 30 minuuttia vatsallaan valveillaoloaikana).
- 1–2-vuotiaat: päivän aikana vähintään 180 minuuttia kuormitukseltaan vaihtelevaa liikkumista.
- 3–4-vuotiaat: päivän aikana vähintään 180 minuuttia, josta vähintään 60 minuuttia kohtuukuormitteista tai raskasta liikkumista.
- Paikallaanolo ja ruutuaika:
- Paikallaanoloa tulisi rajoittaa enintään yhteen tuntiin kerrallaan (sisältäen mm. kantorepussa tai syöttötuolissa istumisen).
- Ruutuaika ei ole suositeltavaa alle 2-vuotiaille, ja 2 vuotta täyttäneille suositellaan enintään yhtä tuntia päivässä; vähemmän on parempi.
- Fyysinen aktiivisuus:
- Lisätietoa muista kotimaisista lasten liikuntasuosituksista «Liikuntasuosituksia lapsille ja nuorille»4.
- Lapset ja nuoret (5–17-vuotiaat) «World Health Organization. WHO guidelines on physi...»157
- Lasten ja nuorten liikunnasta keskusteltaessa ei tulisi puhua painosta tai liikunnalla painoon vaikuttamisesta, vaan korostaa liikunnan tuottamaa iloa ja hyvinvointia sekä pyrkiä löytämään ja oppimaan mielekkäitä ja säännöllisiä tapoja liikkua ja luoda positiivisia liikuntakokemuksia.
- Säännöllinen liikkuminen on keskeinen osa lihavuuden ehkäisyä «Wyszyńska J, Ring-Dimitriou S, Thivel D, ym. Physi...»163.
- Liikkuminen tukee tervettä painokehitystä. Suuri osa lapsista ja nuorista ei liiku suositusten mukaan.
- Vähäinen energiankulutus suhteessa energiansaantiin on yksi tärkeä tekijä ylipainon kehittymisessä.
- Paikallaanolon vähentäminen olisi hyvä sisällyttää osaksi lasten lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa.
- Paikallaanolon vähentäminen voi ehkäistä epäterveellistä painonnousua lapsilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta. Interventiot, jotka vähentävät paikallaanoloa, tuottavat yksinään vain vähäisiä parannuksia painoindeksiin (-0,26; 95 % luottamusväli -0,4 – -0,11), mutta ne olisi hyvä sisällyttää osaksi elintapaohjausta lasten lihavuuden hoidossa «Azevedo LB, Ling J, Soos I, ym. The effectiveness ...»164.
- Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön suositukset 0–13-vuotiaille sisältävät
tietoa lasten vanhemmille ja perheille sekä muille lasten elämässä mukana oleville
aikuisille «Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansall...»165. Suositukset toimivat vanhemmille digitaalisten laitteiden käytöstä sopimisen tukena
ja sisältävät esimerkiksi suosituksia ruutuajasta:
- 0–2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa
- 2–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä
- 11–13-vuotialle suositellaan ruutuaikaa enintään 2 tuntia päivässä.
- Liikuntaharjoittelu vaikuttaa todennäköisesti myönteisesti niiden 6–18-vuotiaiden
sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin, joilla on ylipainoa tai lihavuutta
«Liikuntaharjoittelu todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin 6–18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta.»B.
- Liikuntaharjoittelulla oli kliinisesti merkittäviä myönteisiä vaikutuksia systoliseen verenpaineeseen, diastoliseen verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin (kokonaiskolesteroliin, LDL-kolesteroliin ja triglyserideihin) 6–18-vuotiaiden lasten lihavuuden hoidossa «Liikuntaharjoittelu todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti kardiovaskulaarisiin riskitekijöihin 6–18-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta.»B.
- Lisäksi havaittiin myönteisiä vaikutuksia erityisesti 13–18-vuotiaiden ryhmässä HDL-kolesteroliin ja insuliiniherkkyyttä kuvaaviin arvoihin (paastoinsuliini ja HOMA-IR-luku).
- Kestävyys- ja voimaharjoittelu todennäköisesti vaikuttavat myönteisesti niiden lasten
painoon ja kehon koostumukseen, joilla on ylipainoa tai lihavuutta «Kestävyys- ja voimaharjoittelu todennäköisesti vaikuttavat myönteisesti kehon painoon ja kehon koostumukseen lapsilla ja nuorilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta.»B.
- Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu yksinään vaikuttavat myönteisesti kehon rasvakudoksen suhteelliseen osuuteen painosta, kehon painoon ja painoindeksiin.
- Yhdistetty kohtalainen kestävyys- ja voimaharjoittelu on vaikuttavampaa kuin kumpikaan näistä menetelmistä yksin (kehon paino -4,58 kg; 95 % luottamusväli -5,94 – -3,22 ja kehon rasvakudoksen suhteellinen osuus -2,52 %; 95 % luottamusväli -3,83 – -1,2).
- Voimaharjoittelu, erityisesti raskas, on puolestaan tehokkainta kehon rasvattoman massan lisäämisessä (kehon rasvaton massa +1,10 kg; 95 % luottamusväli 0,22–1,99). Lasten harjoittelu on iänmukaista ketteryys- ja kehonpainoharjoittelua leikkien ja muun tekemisen ohessa.
- Monitekijäiset interventiot, joissa liikunta on osana elintapahoitoa ravitsemuksen ja muiden hyvinvointia edistävien elintapojen kanssa, vähentävät kehon painoa keskimäärin 4,33 kg (95 % luottamusväli -6,73 – -1,93) ja painoindeksiä 2,10 kg/m2 (95 % luottamusväli -3,81 – -0,35) enemmän kuin liikuntaharjoitteluinterventiot yksin «Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effe...»87.
- Vinkkejä liikkumisen ja liikunnan lisäämiseen sekä voimaharjoittelun aloittamiseen löytyy lisätietoaineistoista «Vinkkejä perheelle lasten ja nuorten liikkumisen ja liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen»5 ja «Vinkkejä nuorelle liikkumisen ja liikunnan aloittamiseen ja lisäämiseen»6.
- Liikunnan aloitus ja lisääminen suunnitellaan yhdessä lapsen tai nuoren ja tämän perheen
kanssa lasta tai nuorta itseään kiinnostavilla tavoilla määrää ja kuormitusta asteittain
lisäämällä.
- Aiemmin vähän liikkuneiden on hyvä aloittaa liikkuminen ja liikunta asteittain ja pienin lisäyksin.
- Liikunnan tulisi olla lapselle tai nuorelle kiinnostavaa ja mielekästä ja tarjota onnistumisen kokemuksia. Se voi olla omatoimista, perheen tai kavereiden kanssa toteutuvaa tai ohjattua liikuntaa.
- Sopivaa harrastusta pohtiessa kannattaa hyödyntää lajikirjoa laajemminkin (esim. frisbeegolf, voimistelulajit, taitolajit, cheerleading, parkour, yleisurheilulajit, erilaiset pallopelit (pingis, sulkapallo, padel, jalkapallo, jääpallo, uppopallo, jääkiekko, tennis, golf, käsipallo, salibandy jne.), kuntosali, vesiliikunta, tanssilajit, kamppailulajit).
- Arkiliikkumisen lisäämisen suunnittelu olisi hyvä toteuttaa yhdessä perheen kanssa kannustaen lasta tai nuorta lisäämään erilaisia tapoja liikkua arjessa ja vähentämään istumista ja paikallaanoloa.
- Liikunnan suunnittelussa korostuu iänmukainen liikkuminen.
- Alle kouluikäisten lasten iänmukainen liikkuminen on usein leikkimistä ja monipuolista touhuamista.
- Suunnitelmallisempi liikuntaharjoittelusuositus koskee enemmänkin isompia lapsia ja nuoria. Myös nuorille monipuolinen liikkuminen ja liikunta on suositeltavaa yhden lajin harrastamisen sijaan.
- Apua lapsen tai nuoren ja koko perheen liikkumisen ja liikunnan lisäämiseen ja muutosten tukemiseen voi pyytää esimerkiksi kunnan liikuntaneuvonnasta, fysioterapeutilta tai kolmannen sektorin toimijoilta.
Uni
- Iänmukaista lyhyempi uni on yhteydessä lasten ja nuorten lihomiseen «Deng X, He M, He D, ym. Sleep duration and obesity...»35, «Gupta S, Lal P. Sleep and Obesity Risk in Children...»36, minkä vuoksi riittävän ja säännöllisen yöunen tukeminen sisältyy lihavuuden ehkäisyyn ja elintapahoitoon.
- Unen arvioinnissa selvitetään tarvittaessa yhdessä vanhempien kanssa, mihin aikaan
ja miten lapsi tai nuori nukkuu.
- Apuna voi käyttää uni-valvepäiväkirjaa «https://www.mielenterveystalo.fi/sites/default/files/2022-12/Unipaivakirja.pdf»6.
- Ks. vinkkejä eri ikäisten lasten ja nuorten unta edistävistä nukkumistottumuksista Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilta «https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapsen-uni/»7.
- Riittävä unen määrä on yksilöllinen. Herääminen aamulla virkeänä on yleensä merkki
siitä, että yöuni on riittävää «Ohayon M, Wickwire EM, Hirshkowitz M, ym. National...»166.
- Kouluikäisten yöunen tarve on 8–11 tuntia vuorokaudessa ja nuorempien lasten tätä enemmän. Ks. keskimääräiset iänmukaiset unimäärät lisätietoaineistosta «Riittävä uni lapsella tai nuorella»7.
- Säännöllisen unen tukeminen tarkoittaa käytännössä sitä, että nukkumaan mennään suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
- Perhettä kehotetaan ryhtymään kiireettömiin ja rauhoittaviin iltatoimiin noin tunti ennen riittävän unen mahdollistavaa nukkumaanmenoaikaa.
Lääkehoito
- Lääkehoito pitää suunnitella ja toteuttaa lihavuuden hoitoon perehtyneen lastentautien erikoislääkärin valvonnassa, eikä se korvaa elintapahoitoa.
- Suosittelemme, että lääkehoitoarvio tehdään 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille ja nuorille, joilla on luokan II tai III lihavuutta (ISO-BMI ≥ 35 kg/m2), mikäli elintapahoidolla ei saavuteta riittävää vastetta. Lääkehoidon harkitseminen on suositeltavaa etenkin, jos lapsella tai nuorella on lisäksi todettu lihavuuteen liittyvä liitännäissairaus «Styne DM, Arslanian SA, Connor EL, ym. Pediatric O...»2, «Fox CK, Barrientos-Pérez M, Bomberg EM, Dcruz J, G...»167.
- Lääkehoitoarvion tekemistä voidaan erityistilanteissa harkita 6–11-vuotiaille lapsille, joilla on luokan II tai III lihavuutta (ISO-BMI ≥ 35 kg/m2), mikäli elintapahoidolla ei saavuteta riittävää vastetta «Fox CK, Barrientos-Pérez M, Bomberg EM, Dcruz J, G...»167.
- Lasten ja nuorten, joilla on lihavuuden hoitoon tarkoitettu lääkitys, tulee saada säännöllistä elintapahoitoa, ja heille tulee järjestää erikoissairaanhoidon seuranta «Styne DM, Arslanian SA, Connor EL, ym. Pediatric O...»2.
- Semaglutidilla ja liraglutidilla on virallinen käyttöaihe lasten ja nuorten lihavuuden hoitoon.
- Lasten ja nuorten lihavuuden lääkehoidosta on toistaiseksi vähän pitkäkestoista tutkimustietoa «Sutcliffe K, Melendez-Torres GJ, Burchett HED, ym....»168. Pisimmät seuranta-ajat ovat olleet 1–2 vuotta.
- Lääkehoito on pitkäaikainen hoitopäätös. Lääkehoidon lopettamisen jälkeen uuden nopean painonnousun riski on suuri «Kelly AS, Auerbach P, Barrientos-Perez M, ym. A Ra...»169, «Weghuber D et al., Once-Weekly Semaglutide in Adol...»170.
- Ennen lääkehoidon aloitusta arvioidaan lapsen tai nuoren halukkuus hoitoon ja psyykkinen
vointi sekä tunnistetaan mahdollinen syömishäiriö. Ravitsemusterapeutin arviota ja
ravitsemushoitoa suositellaan ennen lääkehoidon aloitusta.
- Hoitomaton syömishäiriö on lääkehoidon vasta-aihe.
- GLP-1-analogien käytön suhteellisia vasta-aiheita ovat MEN2-oireyhtymä ja sairastettu tai suvussa esiintyvä medullaarinen kilpirauhassyöpä, sairastettu haimatulehdus, munuaisten vajaatoiminta, gastropareesi ja retinopatia.
- Lääkehoito aloitetaan käyttöaiheen mukaisella annoksella ja annosta suurennetaan tarvittaessa vastetta ja haittavaikutuksia seuraten. Ks. Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen taulukko T4 annoksen säätämisestä «Lihavuus (aikuiset)»2. Huomioithan, että taulukko sisältää myös lääkkeitä, joilla ei ole käyttöaihetta lasten ja nuorten hoitoon.
- Ensimmäinen seurantakontakti on yleensä 2–4 viikkoa lääkehoidon aloittamisesta.
- Lääkehoitoon liittyvä ruokahalun heikkeneminen voi altistaa liian vähäiselle syömiselle
ja vajaaravitsemukselle. Painon nopea väheneminen voi myös altistaa lihaskadolle ja
luukadolle «Stefanakis K, Kokkorakis M, Mantzoros CS. The impa...»171, «Paccou J, Gagnon C, Yu EW, ym. Effects of weight-l...»172.
- Elintapahoidossa on painotettava lapsen tai nuoren riittävää proteiinin saantia (ks. soveltuvin osin «Proteiinin tarve painonpudotuksessa ja painonhallinnassa»8) ja lihaskuntoharjoittelua sekä tarvittaessa ravintolisien, kuten kalsium ja D-vitamiini, käyttöä.
- Ravitsemusterapeutin seurantaa suositellaan ravinnonsaannin riittävyyden varmistamiseksi lääkehoidon aloittamisen jälkeen.
- Jatkohoitoarvio tehdään viimeistään 3 kuukautta hoitoannoksella toteutetun hoidon
jälkeen. Arviossa ja myöhemmässä jatkoseurannassa huomioidaan
- lääkityksen teho: ruokahalu, kylläisyys, painonmuutos, liitännäissairauksien tila
- elintapojen toteutuminen (ravitsemus, liikkuminen, uni, psykologiset tekijät)
- haittavaikutukset ja niiden hoito
- verenpaine, tarvittaessa laboratoriokokeet
- ravitsemustila ja lihasmassan säilyminen.
- Ylläpitovaiheessa seurantakäyntejä lastenlääkärillä suositellaan vähintään vuoden välein.
Lääkevaihtoehdot
- Semaglutidi
- Kerran viikossa ihon alle pistettävä semaglutidi 2,4 mg yhdessä elintapaintervention kanssa todennäköisesti johtaa kliinisesti merkittävään BMI:n keskihajontaluvun (SD) pienenemiseen (ero lumeeseen -1,0 SD) reilun vuoden seurannassa 12–17-vuotiailla nuorilla, joilla on lihavuutta «Once-weekly subcutaneous semaglutide 2.4 mg in combination with lifestyle intervention probably leads to a clinically significant reduction in BMI standard deviation score (-1.»B.
- Semaglutidilla on käyttöaihe vähintään 12-vuotiaiden lasten lihavuuden hoidossa (paino > 60 kg ja BMI vähintään 95 persentiilillä), mutta ei korvattavuutta.
- Liraglutidi
- Päivittäin pistettävä liraglutidi 3,0 mg yhdessä elintapaintervention kanssa saattaa pienentää jonkin verran niiden 6–17-vuotiaiden lasten ja nuorten BMI:n keskihajontalukua, joilla on lihavuutta (ero lumeeseen -0,22 – -0,4 SD) «Liraglutide 3.0 mg s.»C.
- Liraglutidilla on käyttöaihe vähintään 12-vuotiaiden lasten lihavuuden hoitoon (paino yli 60 kg, ISO-BMI vähintään 30 kg/m2). Se on rajoitetusti peruskorvattava, mikäli nuoren ISO-BMI on yli 35 kg/m2, hänellä on esidiabetes, dyslipidemia tai kohonnut verenpaine. Ks. lisätietoa Kelan sivustolta «https://www.kela.fi/laake3051»8.
- Liraglutidilla on myös käyttöaihe 6–11-vuotiaiden lihavuuden hoitoon (paino vähintään 45 kg ja BMI vähintään 95 persentiilillä). Tässä ikäryhmässä korvattavuutta ei ole.
- Tirtsepatidi
- Tirtsepatidilla ei ole virallista käyttöaihetta alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten lihavuuden hoitoon.
- Tirtsepatidilla on käyttöaihe yli 10-vuotiaiden huonossa hoitotasapainossa olevan tyypin 2 diabeteksen hoitoon.
- RCT-tutkimuksessa tirtsepatidi pienensi yli 10-vuotiaiden lasten ja nuorten BMI:tä 7,4 % 5 mg:n annoksella ja 11,2 % 10 mg:n annoksella 30 viikon hoidon seurannassa, kun lääke yhdistettiin elintapahoitoon ja tavanomaiseen tyypin 2 diabeteksen lääkehoitoon. Lumeryhmän lasten ja nuorten BMI pieneni 0,4 % «Hannon TS, Chao LC, Barrientos-Pérez M, ym. Effica...»173.
- Metformiini
- Metformiinia käytetään yli 10-vuotiaiden lasten ja nuorten tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Lääkkeellä ei ole käyttöaihetta lihavuuden hoitoon.
- Meta-analyysin mukaan metformiini saattaa hieman pienentää BMI:n keskihajontalukua. Ero lumeeseen on keskimäärin -0,09 SD (95 %luottamusväli -0,13 – -0,05) «Theodoridis X, Papaemmanouil A, Papageorgiou N, ym...»174.
- Metformiini saattaa vähentää atyyppisten psykoosilääkkeiden aiheuttamaa lihomisriskiä «Mansuri Z, Makani R, Trivedi C, ym. The role of me...»175, «DelBello MP, Welge JA, Klein CC, ym. Metformin for...»176.
- Sen käyttö voi tulla kyseeseen nuorilla, joilla on esidiabetes, sekä tytöillä, joilla on hyperandogenismia tai polyendokriininen metabolinen munasarjaoireyhtymä (PMOS) «Mead E, Atkinson G, Richter B, ym. Drug interventi...»177.
- Meta-analyysin perusteella (35 tutkimusta, 4 331 tutkittavaa) metformiinin BMI:tä pienentävä vaikutus oli keskimäärin -1,3 kg/m2, liraglutidin -1,8 kg/m2 ja semaglutidin -5,8 kg/m2 «Torbahn G, Jones A, Griffiths A, ym. Pharmacologic...»178.
Lihavuusleikkaus
- Suosittelemme lihavuusleikkausarvion tekemistä murrosiän loppuvaiheessa oleville nuorille (13–18-vuotiaat), jos lihavuuden konservatiivinen hoito ei ole tuottanut tulosta ja lihavuus heikentää nuoren elämänlaatua tai aiheuttaa liitännäissairauksia «Eisenberg D, Shikora SA, Aarts E, ym. 2022 America...»179, «Järvholm K, Janson A, Henfridsson P, ym. Metabolic...»180.
- Ennen leikkaushoitoa perheelle ja nuorelle annetaan tukea ja käytännönläheistä elintapahoitoa, jonka avulla perhe voi muuttaa elintapojaan pysyvästi terveellisiksi ja leikkauksenjälkeistä elämää tukeviksi «Ball GDC, Merdad R, Birken CS, ym. Managing obesit...»92.
- Leikkaushoidon ja siihen yhdistetyn elintapahoidon (ravitsemus, liikunta ja psykologinen tuki) tavoitteena on painoindeksin pienenemisen ja lihavuudesta johtuvien sairauksien paranemisen lisäksi elämänlaadun paraneminen.
- Lihavuusleikkauksen vaikutus painoon on nuorilla vastaava kuin aikuisilla. Lihavuusleikkaus
todennäköisesti pienentää 13–18-vuotiaiden nuorten painoa ja painoindeksiä merkittävästi
(keskimäärin yli 30 kg, BMI -12.6 kg/m2) verrattuna samanikäisiin, konservatiivista hoitoa saaneisiin nuoriin «Lihavuusleikkaus todennäköisesti pienentää 13–18-vuotiaiden nuorten painoa ja painoindeksiä merkittävästi (keskimäärin yli 30 kg, BMI -12.6 kg/m2) verrattuna samanikäisiin, konservatiivista hoitoa saaneisiin nuoriin.»B.
- Lihavuusleikkauksen teho lihavuuden liitännäissairauksien hoidossa on parempi kuin aikuisilla «Inge TH, Courcoulas AP, Jenkins TM, ym. Five-Year ...»181.
- Lihavuusleikkauksen jälkeen mielenterveysongelmien riski on hieman suurentunut etenkin sellaisilla nuorilla, joilla on ollut mielenterveyden haasteita myös ennen leikkausta «Järvholm K, Karlsson J, Olbers T, ym. Characterist...»182, «Bruze G, Järvholm K, Norrbäck M, ym. Mental health...»183.
- Luuntiheys on lihavuusleikatuilla leikkaamattomia pienempi «Wasserman H, Jenkins T, Inge T, ym. Bone mineral d...»184.
- Tässä suosituksessa esitettävät leikkaushoidon aiheet ja edellytykset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin «Eisenberg D, Shikora SA, Aarts E, ym. 2022 America...»179, «Nowicka P, Sjögren L, Bertilsson AS, ym. Systemati...»185, mutta ovat toistaiseksi niitä hieman tiukemmat, koska nuorten lihavuusleikkauksista ei Suomessa ole vielä laajaa kokemusta (työryhmän konsensus).
- Leikkaushoidon aiheet:
- Leikkaushoitoa voidaan harkita, jos ISO-BMI on yli 35 kg/m2 ja nuorella on lihavuuden liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti, hyperkolesterolemia, uniapnea, rasvamaksa tai jokin muu lihavuudesta johtuva sairaus, jonka oletetaan paranevan tai lievittyvän painon vähenemisen myötä.
- Leikkaushoitoa voidaan harkita myös ilman lihavuuteen liittyviä sairauksia, jos ISO-BMI on yli 40 kg/m2.
- Leikkaushoidon edellytykset:
- Vähintään 13 vuoden ikä ja nuoren murrosiän kehitys on loppuvaiheessa (Tannerin luokka IV–V).
- Nuori on halukas leikkaushoitoon ja riittävän kypsä harkitsemaan itse lihavuuskirurgiaa.
- Nuorta on hoidettu konservatiivisesti samoin periaattein kuin aikuisia, mutta hoidon tulos ei ole riittävä tai pysyvä. Konservatiivinen hoito voi sisältää myös lääkehoitoa.
- Nuoren psyykkinen vointi ja syömishäiriöoireilu on kartoitettu ja mahdollinen mielenterveyden häiriö on hoidettu asianmukaisesti.
- Nuoren leikkausharkintaa tehtäessä on huolellisesti arvioitava kokonaistilanne, perheen tuki, nuoren psykologinen kypsyys ja riittävä huolenpito myös mahdollisen komplikaation tullen.
- Nuoren ja hänen perheensä tulee olla sitoutunut lihavuusleikkauksen edellyttämiin elintapamuutoksiin sekä säännölliseen seurantaan leikkauksen jälkeen.
- Leikkaushoidon vasta-aiheet:
- hoitamaton syömishäiriö (ahminta, epätyypillinen anoreksia) tai mielenterveyden häiriö
- päihteiden väärinkäyttö
- nikotiinituotteiden käyttö (lopetettava viimeistään kuukausi ennen leikkausta).
- Leikkaushoitoa edeltävät tutkimukset:
- Nuoren soveltuvuus leikkaukseen arvioidaan lihavuuden hoitoon perehtyneessä työryhmässä, josta lastenlääkäri tekee lähetteen kirurgille. Päätöksen leikkauksesta tekee nuori itse. Perhettä informoidaan ja kuullaan leikkauspäätöstä tehtäessä.
- Leikkaukset tehdään aina niihin erikoistuneissa yksiköissä, joissa toimii moniammatillinen työryhmä. Nuoren arvioi lastenendokrinologi tai lasten ja nuorten lihavuuteen perehtynyt lastenlääkäri, ravitsemusterapeutti, nuorisopsykiatri ja lihavuuskirurgi.
- Ennen leikkausta tulee varmistua nuoren valmiudesta leikkauksen jälkeiseen ruokailuun ja elämään.
- Leikkausta edeltävästi otetaan seuraavat verikokeet: PVK + T, 25-OH-D-vitamiini, verenglukoosi, HbA1c, ALAT, kreatiniini, ferritiini, Alb, TSH, T4-V, lipidit, B12-TC2, Ca-ion tai P-Ca, PTH, tTGAbA, IgA ja F-HepyAg.
- Myös riittävän unen arviointi ja tukeminen sekä tarvittaessa uniapnean selvittely (unipolygrafia) ennen leikkausta on tärkeää «Ruan H, Xun P, Cai W, ym. Habitual Sleep Duration ...»186.
- Ennen leikkausta tehdään verenpaineen, painon ja pituuden mittaukset.
- Lisäksi tehdään arvio nuoren
- alkoholinkäytöstä (Audit)
- liikkumisesta, liikunnasta ja ruutuajasta (suositus alle 2 t/vrk)
- vatsaoireista
- ahminnasta tai muusta syömishäiriöstä
- psyykkisestä voinnista mukaan lukien masennus, ahdistuneisuus, muu psykiatrinen oire tai sairaus
- sosiaalisesta tilanteesta.
- Leikkauksen jälkeen pitää huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä vähintään vuoden ajan. Pitkävaikutteisia menetelmiä (ehkäisyimplantti, hormonikierukka) kannattaa suosia niiden luotettavuuden vuoksi sekä rautatasapainon ylläpitämiseksi.
- Leikkausta edeltävä gastroskopia tehdään kirurgin harkinnan mukaan.
- Leikkauksen toteuttaminen:
- Suositeltavia leikkaustyyppivaihtoehtoja on kaksi: laparoskooppinen mahalaukun kavennusleikkaus (sleeve gastrectomy) ja laparoskooppinen mahalaukun ohitusleikkaus (RYBG «Olbers T, Beamish AJ, Gronowitz E, ym. Laparoscopi...»187). Ks. kuva Lihavuuden leikkaushoidon menetelmät «Lihavuuden leikkaushoidon menetelmät»5.
- Lihavuusleikkauksen jälkeen:
- Seurantaan kuuluu ravitsemusohjaus, liitännäissairauksien hoitotasapainon seuranta, liikuntaan kannustaminen, psyykkisen hyvinvoinnin seuranta ja psykologinen tuki sekä mahdollisten haittavaikutusten huomioiminen ja hoito.
- Nuorta seurataan lasten ja nuorten lihavuuden hoitoon perehtyneellä poliklinikalla vähintään 2 vuoden ajan tai 20 vuoden ikään saakka. Tämän jälkeen seuranta voi jatkua 1 tai 2 vuoden välein perusterveydenhuollossa samoin periaattein kuin aikuispotilaan seuranta, ks. Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen kappale Leikkauksen jälkeinen seuranta ja hoito «Lihavuus (aikuiset)»2.
- Ravitsemusohjauksessa leikkauksen jälkeen on tärkeää huomioida
- pieni annoskoko, 2–3 dl/ateria
- riittävä proteiinin saanti (1–1,5 g/kg)
- kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä kokojyväviljatuotteiden riittävä saanti
- vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden riittävä saanti
- sokerin ja kovien rasvojen välttäminen sekä niihin liittyvien dumping-oireiden ja reaktiivisen hypoglykemian tunnistaminen ja hoito.
- Lihavuusleikkauksen jälkeen ravintoainevajausten riski on suurentunut «Xanthakos SA, Khoury JC, Inge TH, ym. Nutritional ...»188. Suositeltavia vitamiini-, kivennäis- ja hivenainelisiä ovat seuraavat:
- foolihappoa ja tiamiinia sisältävä monivitamiinivalmiste 2 tablettia/vrk (ks. Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen lisätietoaineisto «Lihavuusleikkauksen jälkeiset vitamiini- ja kivennäisainelisät»9)
- kalsium 1–1,5 g, valmistemuoto kalsiumkarbonaatti tai mahalaukun ohituksen jälkeen paremmin imeytyvä kalsiumsitraatti
- D-vitamiini vähintään 75 µg/vrk
- B12-vitamiini 1 mg/vrk
- rauta 50 mg joka toinen päivä; tarve vaihtelee leikkaustyypin, sukupuolen ja iän mukaan.
- Riittävä vitamiinien, kivennäisaineiden saanti ja mahdollisten liitännäissairauksien hoitotasapaino arvioidaan verikokein (ks. Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito -suosituksen taulukko T6. Lihavuusleikkauksen yhteydessä seurattavat laboratoriokokeet ja niiden ottoajankohdat «Lihavuus (aikuiset)»2).

Lihavuuden leikkaushoidon menetelmät.
A) Mahalaukun ohitusleikkaus. B) Mahalaukun kavennusleikkaus.
Lähde: Kauhanen S, Helmiö M, Salminen P. Sopivimman lihavuuskirurgisen leikkausmenetelmän valinta. Duodecim 2019;135:1507-12
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Lihavuus (lapset ja nuoret) -suosituksen historiatiedot «Lihavuus (lapset ja nuoret), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»10
Puheenjohtaja:
Riitta Veijola, LT, lastentautiopin professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja OYS
Kokoava kirjoittaja:
Bianca Arrhenius, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jäsenet:
Susanna Anglé, PsT, kouluttajapsykoterapeutti, yksityinen palveluntarjoaja; Turku
Anne Juuti, dosentti, gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; HUS
Tarja Kaipainen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Käypä hoito -toimittaja (ravitsemustiede); Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Päivi Mäki, FT, johtava asiantuntija; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Harri Niinikoski, LT, professori, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi; TYKS/Varha ja Turun yliopisto
Mia Rinta-Jaskari, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri; ammatinharjoittaja Mehiläinen, vastuulääkäri Urheilu Mehiläinen Pohjois-Suomi
Antti Saari, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi; KYS / Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto
Tuija Tammelin, FT, johtava tutkija; Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Likes
Piritta Tamminen, terveydenhoitaja ylempi AMK (johtaminen ja kehittäminen), kouluterveydenhuollon osastonhoitaja, opiskeluhuolto; Pirkanmaan hyvinvointialue
Asiantuntijat:
Terhi Piltonen, LT, naistentautien ja synnytysten professori, naistentautien ja synnytysten sekä lisääntymislääketieteen erikoislääkäri; Oulun yliopisto ja OYS
Nashwa Khatiri, kokemusasiantuntija; Lihavuusleikatut ry
Maija Paukkunen fysioterapeutti (ylempi AMK), työfysioterapian erikoisasiantuntija, Käypä hoito -toimittaja (fysioterapia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Sidonnaisuudet
Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 17.11.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.
Susanna Anglé: Sivutoimet: vapaa tutkija.
Bianca Arrhenius: Sivutoimet: yleislääkäri; Lääkärikeskus Aava, vieraileva tutkija; Helsingin yliopisto, Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon yksikkö. Tutkimus- ja kehitystyö: Helsingin yliopisto (syventävien opintojen ohjaus). Koulutustoiminta: Helsingin yliopisto (luentopalkkio), Oulun yliopisto (väitöskirjan esitarkastus), Suomen yleislääkärit GPF ry (luentopalkkio).
Anne Juuti: Sivutoimet: erikoislääkäri; Eiran sairaala. Tutkimus- ja kehitystyö: Suomen Akatemia. Koulutustoiminta: Lääkäriliitto (Lääkäripäivät), Gastrokirurgiyhdistys (Operatiiviset päivät). Kongressit ja seminaarit: HUSin kustantamia koulutuksia ja kongresseja. Lisäksi ammatillisia koulutuksia, joita ovat maksaneet Johnson & Johnson, Medronics ja Brown. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lime Ry:n hallituksen jäsen 2009–2012, 2015– ja puheenjohtaja 2011–2012 ja 2018–2020. Potilasvahinkovakuutuksen asiantuntijalääkäri 2010–. Muut sidonnaisuudet: Barivita Oy, Eiran sairaalan lääkäriosake.
Tarja Kaipainen: Sivutoimet: Tmi Tarja Kaipainen Ravitsemusta ja hyvinvointia. Koulutustoiminta: Mehiläinen Oy, Terveystalo Oy. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja. Muut sidonnaisuudet: Dieettimedia Oy (toimeksianto ruokavaliolehtinen), Terveystalo Oy:n osakkeet.
Päivi Mäki: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Terve Paino ry:n hallituksen jäsen.
Harri Niinikoski: Koulutustoiminta: Sanofi, AstraZeneca, Nutricia, Novo Nordisk. Kongressit ja seminaarit: Sanofi, Nutricia, Novo Nordisk.
Mia Rinta-Jaskari: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Mehiläinen Rovaniemi ja Mehiläinen Kemi. Aiemmat sivutoimet: tutkijatohtori, lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede, Oulun yliopisto; liikuntalääkäri, ammatinharjoittaja, toiminimellä JYP U20 -pelilääkäritoiminnassa kaudella 2023–2024. Muut sidonnaisuudet: Ammatinharjoittajuus: Mehiläinen Oulu, Mehiläinen Rovaniemi, Mehiläinen Kemi, Mehiläinen Kuusamo Työsuhde: Urheilu Mehiläinen (Pohjois-Suomi) Mehiläinen (osakkeet).
Antti Saari: Sivutoimet: kliininen tutkija; Itä-Suomen yliopisto. Koulutustoiminta: Novo Nordisk. Kongressit ja seminaarit: Novo Nordisk. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Pohjois-Savon hyvinvointialueen eettisen toimikunnan jäsen. Muut sidonnaisuudet: Satucon Oy.
Tuija Tammelin: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.
Piritta Tamminen: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Skooppi ry:n hallituksen jäsen.
Riitta Veijola: Sivutoimet: ylilääkäri, Oulun yliopistollinen sairaala. Tutkimus ja kehitystyö: Sanofi: apuraha tyypin1 diabeteksen seulontaa ja varhaista toteamista selvittävään tutkimukseen Eli Lilly: kaksi käynnissä olevaa kliinistä lääketutkimusta, joissa Eli Lilly on toimeksiantaja (BARICADE-PRESERVE ja BARICADE-DELAY). Koulutustoiminta: Sanofi. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Medical Research Center Oulu, johtokunnan jäsen. Maud Kuistilan säätiö, apurahalautakunnan jäsen. Alma och KA Snellman säätiö, apurahalautakunnan jäsen. FinPedMed, lasten lääketutkimusverkoston ohjausryhmän jäsen EFSD (European Foundation for the Study of Diabetes), member of the review committee to evaluate grant applications Diabetes UK, reviewer of grant applications BT1D (Breakthrough T1D, Formerly JDRF), reviewer of grant applications.
Kirjallisuusviite
Lihavuus (lapset ja nuoret). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»9
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, ym. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43(3):235-48 «PMID: 20854213»PubMed
- Styne DM, Arslanian SA, Connor EL, ym. Pediatric Obesity-Assessment, Treatment, and Prevention: An Endocrine Society Clinical Practice Guideline. J Clin Endocrinol Metab 2017;102(3):709-757 «PMID: 28359099»PubMed
- Rolland-Cachera MF, Deheeger M, Maillot M, ym. Early adiposity rebound: causes and consequences for obesity in children and adults. Int J Obes (Lond) 2006;30 Suppl 4():S11-7 «PMID: 17133230»PubMed
- Lagström H, Hakanen M, Niinikoski H, ym. Growth patterns and obesity development in overweight or normal-weight 13-year-old adolescents: the STRIP study. Pediatrics 2008;122(4):e876-83 «PMID: 18829786»PubMed
- Rolland-Cachera MF, Cole TJ. Does the age at adiposity rebound reflect a critical period? Pediatr Obes 2019;14(1): «PMID: 30253063»PubMed
- Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Change in prevalence of overweight and obesity in Finnish children - comparison between 1974 and 2001. Acta Paediatr 2011;100(1):109-15 «PMID: 20712840»PubMed
- World Health Organization WHO. Regional Office for Europe. WHO European regional obesity report 2022. 2023.
- NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Worldwide trends in body-mass index, underweight, overweight, and obesity from 1975 to 2016: a pooled analysis of 2416 population-based measurement studies in 128·9 million children, adolescents, and adults. Lancet 2017;390(10113):2627-2642 «PMID: 29029897»PubMed
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus 2023. Tilastoraportti 52/2024
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). FinLapset-tilastot. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finlapset-lasten-nuorten-ja-perheiden-terveys-hyvinvointi-ja-palvelut/finlapset-tilastot
- Vuorenmaa M, Mäki P, Jääskeläinen S, Kauppala T, Mäntymaa P. Lasten ja nuorten ylipaino yleistyy asuinalueen maaseutumaisuuden lisääntyessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tutkimuksesta tiiviisti 18/2023
- Mäki P, Levälahti E, Lehtinen-Jacks S, ym. Overweight and Obesity in Finnish Children by Parents' Socioeconomic Position-A Registry-Based Study. Int J Public Health 2023;68():1605901 «PMID: 37719660»PubMed
- Paalanen L, Levälahti E, Mäki P, ym. Association of socioeconomic position and childhood obesity in Finland: a registry-based study. BMJ Open 2022;12(12):e068748 «PMID: 36581407»PubMed
- Sares-Jäske L, Grönqvist A, Mäki P, ym. Family socioeconomic status and childhood adiposity in Europe - A scoping review. Prev Med 2022;160():107095 «PMID: 35594926»PubMed
- Simmonds M, Llewellyn A, Owen CG, ym. Predicting adult obesity from childhood obesity: a systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2016;17(2):95-107 «PMID: 26696565»PubMed
- Cleland V, Tian J, Buscot MJ, ym. Body-mass index trajectories from childhood to mid-adulthood and their sociodemographic predictors: Evidence from the International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) Consortium. EClinicalMedicine 2022;48():101440 «PMID: 35706485»PubMed
- Jebeile H, Kelly AS, O'Malley G, ym. Obesity in children and adolescents: epidemiology, causes, assessment, and management. Lancet Diabetes Endocrinol 2022;10(5):351-365 «PMID: 35248172»PubMed
- Puhl RM, Lessard LM. Weight Stigma in Youth: Prevalence, Consequences, and Considerations for Clinical Practice. Curr Obes Rep 2020;9(4):402-411 «PMID: 33079337»PubMed
- Ma L, Chu M, Li Y, ym. Bidirectional relationships between weight stigma and pediatric obesity: A systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2021;22(6):e13178 «PMID: 33533189»PubMed
- Lee JS, Jin MH, Lee HJ. Global relationship between parent and child obesity: a systematic review and meta-analysis. Clin Exp Pediatr 2022;65(1):35-46 «PMID: 33781054»PubMed
- Kaseva N, Vääräsmäki M, Matinolli HM, ym. Pre-pregnancy overweight or obesity and gestational diabetes as predictors of body composition in offspring twenty years later: evidence from two birth cohort studies. Int J Obes (Lond) 2018;42(4):872-879 «PMID: 29146992»PubMed
- Godfrey KM, Reynolds RM, Prescott SL, ym. Influence of maternal obesity on the long-term health of offspring. Lancet Diabetes Endocrinol 2017;5(1):53-64 «PMID: 27743978»PubMed
- JA Woo Baidal, LM Locks, ER Cheng, TL Blake-Lamb, ME Perkins, EM Taveras Risk factors for childhood obesity in the first 1,000 days: a systematic review Am J Prev Med 2016;50 (2016):761-779
- Mazarello Paes V, Ong KK, Lakshman R. Factors influencing obesogenic dietary intake in young children (0-6 years): systematic review of qualitative evidence. BMJ Open 2015;5(9):e007396 «PMID: 26377503»PubMed
- Dhana K, Haines J, Liu G, ym. Association between maternal adherence to healthy lifestyle practices and risk of obesity in offspring: results from two prospective cohort studies of mother-child pairs in the United States. BMJ 2018;362():k2486 «PMID: 29973352»PubMed
- Hammons AJ, Fiese BH. Is frequency of shared family meals related to the nutritional health of children and adolescents? Pediatrics 2011;127(6):e1565-74 «PMID: 21536618»PubMed
- Dallacker M, Hertwig R, Mata J. The frequency of family meals and nutritional health in children: a meta-analysis. Obes Rev 2018;19(5):638-653 «PMID: 29334693»PubMed
- Grey EB, Atkinson L, Chater A, ym. A systematic review of the evidence on the effect of parental communication about health and health behaviours on children's health and wellbeing. Prev Med 2022;159():107043 «PMID: 35405179»PubMed
- Patro-Gołąb B, Zalewski BM, Kołodziej M, ym. Nutritional interventions or exposures in infants and children aged up to 3 years and their effects on subsequent risk of overweight, obesity and body fat: a systematic review of systematic reviews. Obes Rev 2016;17(12):1245-1257 «PMID: 27749991»PubMed
- Pietrobelli A, Agosti M, MeNu Group. Nutrition in the First 1000 Days: Ten Practices to Minimize Obesity Emerging from Published Science. Int J Environ Res Public Health 2017;14(12): «PMID: 29194402»PubMed
- KG Dewey, D Güngör, SM Donovan, et al. Breastfeeding and risk of overweight in childhood and beyond: a systematic review with emphasis on sibling-pair and intervention studies Am J Clin Nutr 2021;114:1774-1790
- EFSA Panel on Nutrition, Novel Foods and Food Allergens (NDA), Castenmiller J, de Henauw S, ym. Appropriate age range for introduction of complementary feeding into an infant's diet. EFSA J 2019;17(9):e05780 «PMID: 32626427»PubMed
- Pearce J, Langley-Evans SC. The types of food introduced during complementary feeding and risk of childhood obesity: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2013;37(4):477-85 «PMID: 23399778»PubMed
- Laine S, Schwab U, Salminen S, Isolauri E. Imeväisen ravitsemuksen merkitys lihavuuden kehittymisessä. Suom Lääkäril 2015;70:37-43
- Deng X, He M, He D, ym. Sleep duration and obesity in children and adolescents: evidence from an updated and dose-response meta-analysis. Sleep Med 2021;78():169-181 «PMID: 33450724»PubMed
- Gupta S, Lal P. Sleep and Obesity Risk in Children: A Systematic Review of Multiple Dimensions of Sleep. Children (Basel) 2025;12(12): «PMID: 41462718»PubMed
- Elmesmari R, Martin A, Reilly JJ, ym. Comparison of accelerometer measured levels of physical activity and sedentary time between obese and non-obese children and adolescents: a systematic review. BMC Pediatr 2018;18(1):106 «PMID: 29523101»PubMed
- Poorolajal J, Sahraei F, Mohamdadi Y, ym. Behavioral factors influencing childhood obesity: a systematic review and meta-analysis. Obes Res Clin Pract 2020;14(2):109-118 «PMID: 32199860»PubMed
- Nguyen M, Jarvis SE, Tinajero MG, ym. Sugar-sweetened beverage consumption and weight gain in children and adults: a systematic review and meta-analysis of prospective cohort studies and randomized controlled trials. Am J Clin Nutr 2023;117(1):160-174 «PMID: 36789935»PubMed
- Mahumud RA, Sahle BW, Owusu-Addo E, ym. Association of dietary intake, physical activity, and sedentary behaviours with overweight and obesity among 282,213 adolescents in 89 low and middle income to high-income countries. Int J Obes (Lond) 2021;45(11):2404-2418 «PMID: 34274952»PubMed
- Fiore G, Scapaticci S, Neri CR, ym. Chrononutrition and metabolic health in children and adolescents: a systematic review and meta-analysis. Nutr Rev 2024;82(10):1309-1354 «PMID: 37944081»PubMed
- Lehto R, Ray C, Lahti-Koski M, ym. Meal pattern and BMI in 9-11-year-old children in Finland. Public Health Nutr 2011;14(7):1245-50 «PMID: 21129237»PubMed
- Draper CE, Grobler L, Micklesfield LK, ym. Impact of social norms and social support on diet, physical activity and sedentary behaviour of adolescents: a scoping review. Child Care Health Dev 2015;41(5):654-67 «PMID: 25809525»PubMed
- Boyland E, McGale L, Maden M, ym. Association of Food and Nonalcoholic Beverage Marketing With Children and Adolescents' Eating Behaviors and Health: A Systematic Review and Meta-analysis. JAMA Pediatr 2022;176(7):e221037 «PMID: 35499839»PubMed
- Boyland EJ, Nolan S, Kelly B, ym. Advertising as a cue to consume: a systematic review and meta-analysis of the effects of acute exposure to unhealthy food and nonalcoholic beverage advertising on intake in children and adults. Am J Clin Nutr 2016;103(2):519-33 «PMID: 26791177»PubMed
- Boyland E, Muc M, Coates A, ym. Food marketing, eating and health outcomes in children and adults: a systematic review and meta-analysis. Br J Nutr 2025;133(6):781-805 «PMID: 40518855»PubMed
- Loos RJ. The genetics of adiposity. Curr Opin Genet Dev 2018;50():86-95 «PMID: 29529423»PubMed
- Goodarzi MO. Genetics of obesity: what genetic association studies have taught us about the biology of obesity and its complications. Lancet Diabetes Endocrinol 2018;6(3):223-236 «PMID: 28919064»PubMed
- Loos RJF, Yeo GSH. The genetics of obesity: from discovery to biology. Nat Rev Genet 2022;23(2):120-133 «PMID: 34556834»PubMed
- Silventoinen K, Rokholm B, Kaprio J, ym. The genetic and environmental influences on childhood obesity: a systematic review of twin and adoption studies. Int J Obes (Lond) 2010;34(1):29-40 «PMID: 19752881»PubMed
- Pietiläinen KH, Kaprio J, Rissanen A, ym. Distribution and heritability of BMI in Finnish adolescents aged 16y and 17y: a study of 4884 twins and 2509 singletons. Int J Obes Relat Metab Disord 1999;23(2):107-15 «PMID: 10078843»PubMed
- Haworth CM, Carnell S, Meaburn EL, ym. Increasing heritability of BMI and stronger associations with the FTO gene over childhood. Obesity (Silver Spring) 2008;16(12):2663-8 «PMID: 18846049»PubMed
- Wardle J, Carnell S, Haworth CM, ym. Evidence for a strong genetic influence on childhood adiposity despite the force of the obesogenic environment. Am J Clin Nutr 2008;87(2):398-404 «PMID: 18258631»PubMed
- Locke AE, Kahali B, Berndt SI, ym. Genetic studies of body mass index yield new insights for obesity biology. Nature 2015;518(7538):197-206 «PMID: 25673413»PubMed
- den Hoed M, Ekelund U, Brage S, ym. Genetic susceptibility to obesity and related traits in childhood and adolescence: influence of loci identified by genome-wide association studies. Diabetes 2010;59(11):2980-8 «PMID: 20724581»PubMed
- Spiga F, Davies AL, Tomlinson E, ym. Interventions to prevent obesity in children aged 5 to 11 years old. Cochrane Database Syst Rev 2024;5(5):CD015328 «PMID: 38763517»PubMed
- Spiga F, Tomlinson E, Davies AL, ym. Interventions to prevent obesity in children aged 12 to 18 years old. Cochrane Database Syst Rev 2024;5(5):CD015330 «PMID: 38763518»PubMed
- Duncanson K, Shrewsbury V, Burrows T, ym. Impact of weight management nutrition interventions on dietary outcomes in children and adolescents with overweight or obesity: a systematic review with meta-analysis. J Hum Nutr Diet 2021;34(1):147-177 «PMID: 33283363»PubMed
- Sosiaali- ja terveysministeriö. Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy yhteiskunnallisena haasteena. 2025. https://stm.fi/documents/1271139/242031501/Tietokooste_LastenJaNuortenYlipaino.pdf/22b78d06-6364-9911-99ca-29ddfa212c90?t
- World Health Organization. Standards for healthy eating, physical activity, sedentary behaviour and sleep in early childhood education and care settings: a toolkit. Geneva: World Health Organization; 2021. ISBN 978-92-4-003225-5
- World Health Organization. Promoting physical activity through schools: policy brief. Geneva: World Health Organization; 2022. ISBN 978-92-4-004956-7
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Helsinki: Valtion ravitsemusneuvottelukunta; 2017
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ja iloa ruoasta – varhaiskasvatuksen ruokailusuositus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2018. Kide 32. ISBN 978-952-302-992-7
- Koivumäki T, Kaunonen M, Anglé S, ym. 'Something Was Missing': A Qualitative Study of Parents' Expectations in Weight-Related Health Care for Children. J Adv Nurs 2026;82(10):9263-9278 «PMID: 41660711»PubMed
- Sjunnestrand M, Nordin K, Eli K, ym. Planting a seed - child health care nurses' perceptions of speaking to parents about overweight and obesity: a qualitative study within the STOP project. BMC Public Health 2019;19(1):1494 «PMID: 31706318»PubMed
- Eli K, Neovius C, Nordin K, ym. Parents' experiences following conversations about their young child's weight in the primary health care setting: a study within the STOP project. BMC Public Health 2022;22(1):1540 «PMID: 35962359»PubMed
- Koivumäki T, Kääriäinen M, Tuomikoski AM, ym. Parent and carer experiences of health care professionals' communications about a child's higher weight: a qualitative systematic review. JBI Evid Synth 2025;23(4):576-637 «PMID: 39844510»PubMed
- Fridolfsson M, Olsson A, Ericson J, ym. An emotionally loaded subject - parents experiences when CHC-nurses introduce a conversation related to their child being overweight. BMC Public Health 2024;24(1):3229 «PMID: 39567928»PubMed
- Gorlick JC, Gorman CV, Weeks HM, ym. "I Feel Like Less of a Mom": Experiences of Weight Stigma by Association among Mothers of Children with Overweight and Obesity. Child Obes 2021;17(1):68-75 «PMID: 33373542»PubMed
- Lee KM, Arriola-Sanchez L, Lumeng JC, ym. Weight Stigma by Association Among Parents of Children With Obesity: A Randomized Trial. Acad Pediatr 2022;22(5):754-760 «PMID: 34610460»PubMed
- Saunders LA, Jackson B, Gibson LY, ym. 'It's been a lifelong thing for me': parents' experiences of facilitating a healthy lifestyle for their children with severe obesity. BMC Public Health 2023;23(1):1176 «PMID: 37337142»PubMed
- Williams DR, Chaves E. Seek First to Understand. Pediatrics 2022;150(6): «PMID: 36404754»PubMed
- Tanas R, Gil B, Marsella M, ym. Addressing Weight Stigma and Weight-Based Discrimination in Children: Preparing Pediatricians to Meet the Challenge. J Pediatr 2022;248():135-136.e3 «PMID: 35714964»PubMed
- Pont SJ, Puhl R, Cook SR, ym. Stigma Experienced by Children and Adolescents With Obesity. Pediatrics 2017;140(6): «PMID: 29158228»PubMed
- Williams DR, Chaves E, Karp SM, ym. Clinical review: Implementation of trauma informed care to optimally impact the treatment of childhood obesity. Obes Pillars 2023;5():100052 «PMID: 37990746»PubMed
- Sousa R, Esteves D, Sousa R, ym. Exploring the Bidirectional Relationship Between Obesity and Mental Health Disorders. Procedia Computer Science 2025;257:1116-21
- Smith JD, Fu E, Kobayashi MA. Prevention and Management of Childhood Obesity and Its Psychological and Health Comorbidities. Annu Rev Clin Psychol 2020;16():351-378 «PMID: 32097572»PubMed
- Utriainen P, Laakso S, Liimatta J, ym. Premature adrenarche--a common condition with variable presentation. Horm Res Paediatr 2015;83(4):221-31 «PMID: 25676474»PubMed
- Flynn JT, Kaelber DC, Baker-Smith CM, et al; Subcommittee on Screening and Management of High Blood Pressure in Children. Clinical Practice Guideline for Screening and Management of High Blood Pressure in Children and Adolescents. Pediatrics. 2017;140(3):e20171904. Pediatrics 2018;142(3): «PMID: 30177515»PubMed
- Teede HJ, Tay CT, Laven J, ym. Recommendations from the 2023 International Evidence-based Guideline for the Assessment and Management of Polycystic Ovary Syndrome†. Hum Reprod 2023;38(9):1655-1679 «PMID: 37580037»PubMed
- Shah AS, Barrientos-Pérez M, Chang N, ym. ISPAD Clinical Practice Consensus Guidelines 2024: Type 2 Diabetes in Children and Adolescents. Horm Res Paediatr 2024;97(6):555-583 «PMID: 39675348»PubMed
- Beedie C, Jimenez A, Liguori G. Terveyskäyttytymisen vaikutukset ja ongelmat. Teoksessa Middelkamp, Jan 2018. (toim.) Motivointi ja käyttäytymisen muutos. Suom. Jouttijärvi, Heidi. 1. painos. EU: Fitra Oy
- Nuutinen O. Lasten ja nuorten lihavuuden hoito. Teoksessa Lihavuus ongelma ja hoito. Fogelholm M, Mustajoki P, Rissanen A, Uusitupa M. (toim.). 2006. 3. painos. Helsinki: Duodecim
- Häkkänen P. Overweight and obesity development and school health care interventions over primary school year. Helsingin yliopisto. 2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6906-8
- Shrewsbury VA, Steinbeck KS, Torvaldsen S, ym. The role of parents in pre-adolescent and adolescent overweight and obesity treatment: a systematic review of clinical recommendations. Obes Rev 2011;12(10):759-69 «PMID: 21535361»PubMed
- Ho M, Garnett SP, Baur L, ym. Effectiveness of lifestyle interventions in child obesity: systematic review with meta-analysis. Pediatrics 2012;130(6):e1647-71 «PMID: 23166346»PubMed
- Henderson M, Moore SA, Harnois-Leblanc S, ym. Effectiveness of behavioural and psychological interventions for managing obesity in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis framed using minimal important difference estimates based on GRADE guidance to inform a clinical practice guideline. Pediatr Obes 2025;20(3):e13193 «PMID: 39823182»PubMed
- Colquitt JL, Loveman E, O'Malley C, ym. Diet, physical activity, and behavioural interventions for the treatment of overweight or obesity in preschool children up to the age of 6 years. Cochrane Database Syst Rev 2016;3(3):CD012105 «PMID: 26961576»PubMed
- Mead E, Brown T, Rees K, ym. Diet, physical activity and behavioural interventions for the treatment of overweight or obese children from the age of 6 to 11 years. Cochrane Database Syst Rev 2017;6(6):CD012651 «PMID: 28639319»PubMed
- Al-Khudairy L, Loveman E, Colquitt JL, ym. Diet, physical activity and behavioural interventions for the treatment of overweight or obese adolescents aged 12 to 17 years. Cochrane Database Syst Rev 2017;6(6):CD012691 «PMID: 28639320»PubMed
- Stewart L, Reilly JJ, Hughes AR. Evidence-based behavioral treatment of obesity in children and adolescents. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18(1):189-98 «PMID: 19014866»PubMed
- Ball GDC, Merdad R, Birken CS, ym. Managing obesity in children: a clinical practice guideline. CMAJ 2025;197(14):E372-E389 «PMID: 40228835»PubMed
- Enright G, Allman-Farinelli M, Redfern J. Effectiveness of Family-Based Behavior Change Interventions on Obesity-Related Behavior Change in Children: A Realist Synthesis. Int J Environ Res Public Health 2020;17(11): «PMID: 32521815»PubMed
- Liu S, Weismiller J, Strange K, ym. Evaluation of the scale-up and implementation of mind, exercise, nutrition … do it! (MEND) in British Columbia: a hybrid trial type 3 evaluation. BMC Pediatr 2020;20(1):392 «PMID: 32819325»PubMed
- Hoffman J, Frerichs L, Story M, ym. An Integrated Clinic-Community Partnership for Child Obesity Treatment: A Randomized Pilot Trial. Pediatrics 2018;141(1): «PMID: 29237800»PubMed
- Andrews M, Sawyer C, Frerichs L, ym. Feasibility of a Clinic-Community Partnership to Treat Childhood Obesity. Clin Pediatr (Phila) 2018;57(7):783-791 «PMID: 28969465»PubMed
- Salam RA, Padhani ZA, Das JK, ym. Effects of Lifestyle Modification Interventions to Prevent and Manage Child and Adolescent Obesity: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients 2020;12(8): «PMID: 32722112»PubMed
- O'Connor EA, Evans CV, Burda BU, ym. Screening for Obesity and Intervention for Weight Management in Children and Adolescents: Evidence Report and Systematic Review for the US Preventive Services Task Force. JAMA 2017;317(23):2427-2444 «PMID: 28632873»PubMed
- Skinner AC. Appraisal of clinical care practices for child obesity prevention and treatment to inform quality improvement. Part I: interventions. Pediatrics 2023;151(2):e2022060642
- Chen JL, Guedes CM, Cooper BA, ym. Short-Term Efficacy of an Innovative Mobile Phone Technology-Based Intervention for Weight Management for Overweight and Obese Adolescents: Pilot Study. Interact J Med Res 2017;6(2):e12 «PMID: 28768612»PubMed
- Quattrin T, Roemmich JN, Paluch R, ym. Treatment outcomes of overweight children and parents in the medical home. Pediatrics 2014;134(2):290-7 «PMID: 25049340»PubMed
- Stark LJ, Clifford LM, Towner EK, ym. A pilot randomized controlled trial of a behavioral family-based intervention with and without home visits to decrease obesity in preschoolers. J Pediatr Psychol 2014;39(9):1001-12 «PMID: 25080605»PubMed
- Stark LJ, Spear Filigno S, Bolling C, ym. Clinic and Home-Based Behavioral Intervention for Obesity in Preschoolers: A Randomized Trial. J Pediatr 2018;192():115-121.e1 «PMID: 29150147»PubMed
- Weigel C, Kokocinski K, Lederer P, ym. Childhood obesity: concept, feasibility, and interim results of a local group-based, long-term treatment program. J Nutr Educ Behav 2008;40(6):369-73 «PMID: 18984493»PubMed
- Bocca G, Corpeleijn E, Stolk RP, ym. Results of a multidisciplinary treatment program in 3-year-old to 5-year-old overweight or obese children: a randomized controlled clinical trial. Arch Pediatr Adolesc Med 2012;166(12):1109-15 «PMID: 23108941»PubMed
- van der Baan-Slootweg O, Benninga MA, Beelen A, ym. Inpatient treatment of children and adolescents with severe obesity in the Netherlands: a randomized clinical trial. JAMA Pediatr 2014;168(9):807-14 «PMID: 25022831»PubMed
- Bocca G, Kuitert MW, Sauer PJ, ym. A multidisciplinary intervention programme has positive effects on quality of life in overweight and obese preschool children. Acta Paediatr 2014;103(9):962-7 «PMID: 24862085»PubMed
- Butte NF, Hoelscher DM, Barlow SE, ym. Efficacy of a Community- Versus Primary Care-Centered Program for Childhood Obesity: TX CORD RCT. Obesity (Silver Spring) 2017;25(9):1584-1593 «PMID: 28703504»PubMed
- Akinbami LJRL, Rossen LM, Fakhouri THI, Simon AE, Kit BK. Contribution of weight status to asthma prevalence racial disparities, 2-19 year olds, 1988- Ann Epidemiol 2017;27(8):472-478.e3
- Andersen IG, Holm JC, Homøe P. Obstructive sleep apnea in children and adolescents with and without obesity. Eur Arch Otorhinolaryngol 2019;276(3):871-878 «PMID: 30689039»PubMed
- Hadjiyannakis S, Ibrahim Q, Li J, ym. Obesity class versus the Edmonton Obesity Staging System for Pediatrics to define health risk in childhood obesity: results from the CANPWR cross-sectional study. Lancet Child Adolesc Health 2019;3(6):398-407 «PMID: 30952624»PubMed
- Kim SJ, Lee J, Nam CM, ym. Impact of obesity on metabolic syndrome among adolescents as compared with adults in Korea. Yonsei Med J 2011;52(5):746-52 «PMID: 21786438»PubMed
- Reinehr T, Kleber M, Toschke AM. Lifestyle intervention in obese children is associated with a decrease of the metabolic syndrome prevalence. Atherosclerosis 2009;207(1):174-80 «PMID: 19442975»PubMed
- Palacios C, Hernandez J, Ajmal A, ym. Digital health, technology-driven or technology-assisted interventions for the management of obesity in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2025;7(7):CD015968 «PMID: 40637164»PubMed
- Metzendorf MI, Wieland LS, Richter B. Mobile health (m-health) smartphone interventions for adolescents and adults with overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2024;2(2):CD013591 «PMID: 38375882»PubMed
- Forkey H, Szilagyi M, Kelly ET, Duffee J; Council on Foster Care, Adoption, and Kinship Care; Council on Community Pediatrics; Council on Child Abuse and Neglect; Committee on Psychosocial Aspects of Child and Family Health. Trauma-informed care. Pediatrics 2021;148(2):e2021052580
- Jebeile H, Gow ML, Baur LA, ym. Treatment of obesity, with a dietary component, and eating disorder risk in children and adolescents: A systematic review with meta-analysis. Obes Rev 2019;20(9):1287-1298 «PMID: 31131531»PubMed
- Cardel MI, Newsome FA, Pearl RL, ym. Patient-Centered Care for Obesity: How Health Care Providers Can Treat Obesity While Actively Addressing Weight Stigma and Eating Disorder Risk. J Acad Nutr Diet 2022;122(6):1089-1098 «PMID: 35033698»PubMed
- Cardel MI, Newsome FA, Pearl RL, ym. Patient-Centered Care for Obesity: How Health Care Providers Can Treat Obesity While Actively Addressing Weight Stigma and Eating Disorder Risk. J Acad Nutr Diet 2022;122(6):1089-1098 «PMID: 35033698»PubMed
- Ebbeling CB, Pawlak DB, Ludwig DS. Childhood obesity: public-health crisis, common sense cure. Lancet 2002;360(9331):473-82 «PMID: 12241736»PubMed
- Kral TVE, Moore RH, Chittams J, ym. Identifying behavioral phenotypes for childhood obesity. Appetite 2018;127():87-96 «PMID: 29709528»PubMed
- Bates CR, Buscemi J, Nicholson LM, ym. Links between the organization of the family home environment and child obesity: a systematic review. Obes Rev 2018;19(5):716-727 «PMID: 29520946»PubMed
- Burchett HED, Sutcliffe K, Melendez-Torres GJ, ym. Lifestyle weight management programmes for children: A systematic review using Qualitative Comparative Analysis to identify critical pathways to effectiveness. Prev Med 2018;106():1-12 «PMID: 28865809»PubMed
- Sokol RL, Qin B, Poti JM. Parenting styles and body mass index: a systematic review of prospective studies among children. Obes Rev 2017;18(3):281-292 «PMID: 28086262»PubMed
- Frankel LA, Hughes SO, O'Connor TM, ym. Parental Influences on Children's Self-Regulation of Energy Intake: Insights from Developmental Literature on Emotion Regulation. J Obes 2012;2012():327259 «PMID: 22545206»PubMed
- Patrick H, Hennessy E, McSpadden K, ym. Parenting styles and practices in children's obesogenic behaviors: scientific gaps and future research directions. Child Obes 2013;9 Suppl(Suppl 1):S73-86 «PMID: 23944926»PubMed
- Kakinami L, Barnett TA, Séguin L, ym. Parenting style and obesity risk in children. Prev Med 2015;75():18-22 «PMID: 25797329»PubMed
- Hughes SO, Frazier-Wood AC. Satiety and the Self-Regulation of Food Take in Children: a Potential Role for Gene-Environment Interplay. Curr Obes Rep 2016;5(1):81-7 «PMID: 26847550»PubMed
- Yee AZ, Lwin MO, Ho SS. The influence of parental practices on child promotive and preventive food consumption behaviors: a systematic review and meta-analysis. Int J Behav Nutr Phys Act 2017;14(1):47 «PMID: 28399881»PubMed
- Larsen JK, Hermans RC, Sleddens EF, ym. How parental dietary behavior and food parenting practices affect children's dietary behavior. Interacting sources of influence? Appetite 2015;89():246-57 «PMID: 25681294»PubMed
- Robinson TN, Matheson DM. Environmental strategies for portion control in children. Appetite 2015;88():33-8 «PMID: 25485874»PubMed
- Scaglioni S, De Cosmi V, Ciappolino V, ym. Factors Influencing Children's Eating Behaviours. Nutrients 2018;10(6): «PMID: 29857549»PubMed
- Poitras VJ, Gray CE, Janssen X, ym. Systematic review of the relationships between sedentary behaviour and health indicators in the early years (0-4 years). BMC Public Health 2017;17(Suppl 5):868 «PMID: 29219092»PubMed
- Stiglic N, Viner RM. Effects of screentime on the health and well-being of children and adolescents: a systematic review of reviews. BMJ Open 2019;9(1):e023191 «PMID: 30606703»PubMed
- Tripathi M, Mishra SK. Screen time and adiposity among children and adolescents: a systematic review. J Public Health (Germany) 2019;28:227-244
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Helsinki 2019. 2. uudistettu painos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-254-3
- Stea TH, Vik FN, Bere E, ym. Meal pattern among Norwegian primary-school children and longitudinal associations between meal skipping and weight status. Public Health Nutr 2015;18(2):286-91 «PMID: 24521714»PubMed
- Heinberg LJ, Kutchman EM, Berger NA, ym. Parent involvement is associated with early success in obesity treatment. Clin Pediatr (Phila) 2010;49(5):457-65 «PMID: 19487764»PubMed
- Southcombe F, Lin F, Krstic S, ym. Targeted dietary approaches for the management of obesity and severe obesity in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Clin Obes 2023;13(2):e12564 «PMID: 36394356»PubMed
- Klos B, Cook J, Crepaz L, ym. Impact of energy density on energy intake in children and adults: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Eur J Nutr 2023;62(3):1059-1076 «PMID: 36460778»PubMed
- Robinson E, Khuttan M, McFarland-Lesser I, ym. Calorie reformulation: a systematic review and meta-analysis examining the effect of manipulating food energy density on daily energy intake. Int J Behav Nutr Phys Act 2022;19(1):48 «PMID: 35459185»PubMed
- Spill MK, Birch LL, Roe LS, ym. Hiding vegetables to reduce energy density: an effective strategy to increase children's vegetable intake and reduce energy intake. Am J Clin Nutr 2011;94(3):735-41 «PMID: 21775554»PubMed
- Costa CS, Del-Ponte B, Assunção MCF, ym. Consumption of ultra-processed foods and body fat during childhood and adolescence: a systematic review. Public Health Nutr 2018;21(1):148-159 «PMID: 28676132»PubMed
- Cooke CB, Greatwood HC, McCullough D, ym. The effect of discretionary snack consumption on overall energy intake, weight status, and diet quality: A systematic review. Obes Rev 2024;25(4):e13693 «PMID: 38226404»PubMed
- Petridi E, Karatzi K, Magriplis E, ym. The impact of ultra-processed foods on obesity and cardiometabolic comorbidities in children and adolescents: a systematic review. Nutr Rev 2024;82(7):913-928 «PMID: 37550263»PubMed
- Njike VY, Smith TM, Shuval O, ym. Snack Food, Satiety, and Weight. Adv Nutr 2016;7(5):866-78 «PMID: 27633103»PubMed
- Luger M, Lafontan M, Bes-Rastrollo M, ym. Sugar-Sweetened Beverages and Weight Gain in Children and Adults: A Systematic Review from 2013 to 2015 and a Comparison with Previous Studies. Obes Facts 2017;10(6):674-693 «PMID: 29237159»PubMed
- Ebbeling CB, Feldman HA, Chomitz VR, ym. A randomized trial of sugar-sweetened beverages and adolescent body weight. N Engl J Med 2012;367(15):1407-16 «PMID: 22998339»PubMed
- Sani SL, Alfaraidi S, Mu Y, ym. The Effect of Portion Size Interventions on Energy Intake and Risk of Obesity in School-Aged Children: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients 2025;17(18): «PMID: 41010437»PubMed
- Dobrescu AT, Porter A, Ferriday D, ym. A systematic review of the relationship between portion size and indexes of adiposity in children. Obes Rev 2025;26(8):e13928 «PMID: 40289588»PubMed
- Hollands GJ, Shemilt I, Marteau TM, ym. Portion, package or tableware size for changing selection and consumption of food, alcohol and tobacco. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(9):CD011045 «PMID: 26368271»PubMed
- Birch LL, Savage JS, Fisher JO. Right sizing prevention. Food portion size effects on children's eating and weight. Appetite 2015;88():11-6 «PMID: 25464022»PubMed
- Epstein LH, Paluch RA, Beecher MD, ym. Increasing healthy eating vs. reducing high energy-dense foods to treat pediatric obesity. Obesity (Silver Spring) 2008;16(2):318-26 «PMID: 18239639»PubMed
- Roe LS, Sanchez CE, Smethers AD, ym. Portion size can be used strategically to increase intake of vegetables and fruits in young children over multiple days: a cluster-randomized crossover trial. Am J Clin Nutr 2022;115(1):272-283 «PMID: 34550306»PubMed
- Monzani A, Ricotti R, Caputo M, ym. A Systematic Review of the Association of Skipping Breakfast with Weight and Cardiometabolic Risk Factors in Children and Adolescents. What Should We Better Investigate in the Future? Nutrients 2019;11(2): «PMID: 30781797»PubMed
- Szajewska H, Ruszczynski M. Systematic review demonstrating that breakfast consumption influences body weight outcomes in children and adolescents in Europe. Crit Rev Food Sci Nutr 2010;50(2):113-9 «PMID: 20112153»PubMed
- World Health Organization. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour. World Health Organization 2020. https://iris.who.int/handle/10665/336656
- Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Liikunta- ja Urheilulääketieteen Erikoislääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Bull FC, Al-Ansari SS, Biddle S, ym. World Health Organization 2020 guidelines on physical activity and sedentary behaviour. Br J Sports Med 2020;54(24):1451-1462 «PMID: 33239350»PubMed
- Chaput JP, Willumsen J, Bull F, ym. 2020 WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour for children and adolescents aged 5-17 years: summary of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2020;17(1):141 «PMID: 33239009»PubMed
- World Health Organization. Guidelines on physical activity, sedentary behaviour and sleep for children under 5 years of age. World Health Organization 2019 https://www.who.int/publications/i/item/9789241550536
- Willumsen J, Bull F. Development of WHO Guidelines on Physical Activity, Sedentary Behavior, and Sleep for Children Less Than 5 Years of Age. J Phys Act Health 2020;17(1):96-100 «PMID: 31877559»PubMed
- Wyszyńska J, Ring-Dimitriou S, Thivel D, ym. Physical Activity in the Prevention of Childhood Obesity: The Position of the European Childhood Obesity Group and the European Academy of Pediatrics. Front Pediatr 2020;8():535705 «PMID: 33224905»PubMed
- Azevedo LB, Ling J, Soos I, ym. The effectiveness of sedentary behaviour interventions for reducing body mass index in children and adolescents: systematic review and meta-analysis. Obes Rev 2016;17(7):623-35 «PMID: 27098454»PubMed
- Digitaalisten laitteiden vapaa-ajan käytön kansalliset suositukset 0–13-vuotiaille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Opetushallitus, 2026 https://www.julkari.fi/items/689fedb3-996a-4ecf-b1e0-56b38f92ae49
- Ohayon M, Wickwire EM, Hirshkowitz M, ym. National Sleep Foundation's sleep quality recommendations: first report. Sleep Health 2017;3(1):6-19 «PMID: 28346153»PubMed
- Fox CK, Barrientos-Pérez M, Bomberg EM, Dcruz J, Gies I, Harder-Lauridsen NM, Jalaludin MY, Sahu K, Weimers P, Zueger T, Arslanian S; SCALE Kids Trial Group. Liraglutide for Children 6 to 12 Years of Age with Obesity - A Randomized Trial N Engl J Med 2025;392(6):555-565
- Sutcliffe K, Melendez-Torres GJ, Burchett HED, ym. The importance of service-users' perspectives: A systematic review of qualitative evidence reveals overlooked critical features of weight management programmes. Health Expect 2018;21(3):563-573 «PMID: 29537117»PubMed
- Kelly AS, Auerbach P, Barrientos-Perez M, ym. A Randomized, Controlled Trial of Liraglutide for Adolescents with Obesity. N Engl J Med 2020;382(22):2117-2128 «PMID: 32233338»PubMed
- Weghuber D et al., Once-Weekly Semaglutide in Adolescents with Obesity. N Engl J Med 2022;387:2245-57 PMID: 36322838
- Stefanakis K, Kokkorakis M, Mantzoros CS. The impact of weight loss on fat-free mass, muscle, bone and hematopoiesis health: Implications for emerging pharmacotherapies aiming at fat reduction and lean mass preservation. Metabolism 2024;161():156057 «PMID: 39481534»PubMed
- Paccou J, Gagnon C, Yu EW, ym. Effects of weight-loss interventions on bone health in people living with obesity. J Bone Miner Res 2025;40(12):1319-1331 «PMID: 41042228»PubMed
- Hannon TS, Chao LC, Barrientos-Pérez M, ym. Efficacy and safety of tirzepatide in children and adolescents with type 2 diabetes (SURPASS-PEDS): a randomised, double-blind, placebo-controlled, phase 3 trial. Lancet 2025;406(10511):1484-1496 «PMID: 40975112»PubMed
- Theodoridis X, Papaemmanouil A, Papageorgiou N, ym. Effects of metformin on anthropometric indices and hormones and adipocytokine concentrations in children with overweight or obesity: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Arch Dis Child 2026;111(6):478-485 «PMID: 41285564»PubMed
- Mansuri Z, Makani R, Trivedi C, ym. The role of metformin in treatment of weight gain associated with atypical antipsychotic treatment in children and adolescents: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Front Psychiatry 2022;13():933570 «PMID: 36458118»PubMed
- DelBello MP, Welge JA, Klein CC, ym. Metformin for overweight and obese children and adolescents with bipolar spectrum and related mood disorders treated with second-generation antipsychotics: a randomised, pragmatic trial. Lancet Psychiatry 2025;12(12):893-905 «PMID: 41233082»PubMed
- Mead E, Atkinson G, Richter B, ym. Drug interventions for the treatment of obesity in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2016;11(11):CD012436 «PMID: 27899001»PubMed
- Torbahn G, Jones A, Griffiths A, ym. Pharmacological interventions for the management of children and adolescents living with obesity-An update of a Cochrane systematic review with meta-analyses. Pediatr Obes 2024;19(5):e13113 «PMID: 38454737»PubMed
- Eisenberg D, Shikora SA, Aarts E, ym. 2022 American Society for Metabolic and Bariatric Surgery (ASMBS) and International Federation for the Surgery of Obesity and Metabolic Disorders (IFSO): Indications for Metabolic and Bariatric Surgery. Surg Obes Relat Dis 2022;18(12):1345-1356 «PMID: 36280539»PubMed
- Järvholm K, Janson A, Henfridsson P, ym. Metabolic and bariatric surgery for adolescents with severe obesity: Benefits, risks, and specific considerations. Scand J Surg 2025;114(1):95-106 «PMID: 39552134»PubMed
- Inge TH, Courcoulas AP, Jenkins TM, ym. Five-Year Outcomes of Gastric Bypass in Adolescents as Compared with Adults. N Engl J Med 2019;380(22):2136-2145 «PMID: 31116917»PubMed
- Järvholm K, Karlsson J, Olbers T, ym. Characteristics of adolescents with poor mental health after bariatric surgery. Surg Obes Relat Dis 2016;12(4):882-890 «PMID: 27134198»PubMed
- Bruze G, Järvholm K, Norrbäck M, ym. Mental health from 5 years before to 10 years after bariatric surgery in adolescents with severe obesity: a Swedish nationwide cohort study with matched population controls. Lancet Child Adolesc Health 2024;8(2):135-146 «PMID: 38159575»PubMed
- Wasserman H, Jenkins T, Inge T, ym. Bone mineral density in young adults 5 to 11 years after adolescent metabolic and bariatric surgery for severe obesity compared to peers. Int J Obes (Lond) 2024;48(4):575-583 «PMID: 38177697»PubMed
- Nowicka P, Sjögren L, Bertilsson AS, ym. Systematic Development of National Guidelines for Obesity Care: The Swedish Approach. Obes Facts 2024;17(2):183-190 «PMID: 38253042»PubMed
- Ruan H, Xun P, Cai W, ym. Habitual Sleep Duration and Risk of Childhood Obesity: Systematic Review and Dose-response Meta-analysis of Prospective Cohort Studies. Sci Rep 2015;5():16160 «PMID: 26537869»PubMed
- Olbers T, Beamish AJ, Gronowitz E, ym. Laparoscopic Roux-en-Y gastric bypass in adolescents with severe obesity (AMOS): a prospective, 5-year, Swedish nationwide study. Lancet Diabetes Endocrinol 2017;5(3):174-183 «PMID: 28065734»PubMed
- Xanthakos SA, Khoury JC, Inge TH, ym. Nutritional Risks in Adolescents After Bariatric Surgery. Clin Gastroenterol Hepatol 2020;18(5):1070-1081.e5 «PMID: 31706057»PubMed