Näytön luotettavuutta heikensivät vertailusta riippuen tutkimusten harhan riski, tulosten ristiriita ja julkaisuharhan mahdollisuus.
Kommentti: Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu vaikuttavat myönteisesti kehon rasvakudoksen suhteelliseen osuuteen, kehon painoon ja painoindeksiin lapsilla ja nuorilla, joilla on ylipainoa tai lihavuutta. Verkostometa-analyysissä yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu sijoittui useiden kehonkoostumusmuuttujien osalta parhaiten vaikuttavien harjoittelumuotojen joukkoon. Raskaan intensiteetin voimaharjoittelu sijoittui verkostometa-analyysissä parhaaksi rasvattoman kehon massan lisäämisessä. Eri harjoittelumuotojen välisiin paremmuuseroihin liittyy kuitenkin epävarmuutta.
Eri liikuntamuotojen (kestävyys- ja voimaharjoittelu) ja liikunnan intensiteettien (kohtalainen vs. raskas) vaikutuksia kehon koostumukseen ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla ja nuorilla arvioitiin tutkimuksessa «Huang Z, Li J, Liu Y, ym. Effects of different exe...»1, joka sisälsi systemaattisen katsauksen ja verkostometa-analyysin. Katsauksessa oli mukana 32 RCT-tutkimusta ja yhteensä 1 452 osallistujaa, jotka olivat iältään 5–18-vuotiaita ja joilla oli ylipainoa tai lihavuutta, mutta ei kliinisiä tai tuki- ja liikuntaelimistöön liittyviä vasta-aiheita liikunnalle. Tutkimuksessa vertailtiin kuutta erilaista liikuntainterventioryhmää, jotka on kuvattu taulukossa «Eri liikuntainterventioryhmien (A–F) kuvaus....»1.
| Ryhmä | Kuvaus | Intensiteetin määrittely |
|---|---|---|
| A | Kohtalaisen intensiteetin kestävyysharjoittelu | sydämen syke noin 50–65 % maksimisykkeestä |
| B | Raskaan intensiteetin kestävyysharjoittelu | sydämen syke noin > 65 % maksimisykkeestä |
| C | Kohtalaisen intensiteetin voimaharjoittelu | kuorma noin 50–75 % ykköstoistomaksimista (1 RM) tai 10–15 toistomaksimin sarjoja |
| D | Raskaan intensiteetin voimaharjoittelu | kuorma noin > 75 % ykköstoistomaksimista (1 RM) tai < 10 toistomaksimin sarjoja) |
| E | Kohtalaisen intensiteetin yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu | |
| F | Raskaan intensiteetin yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu |
| Ryhmä | Rasva % | Paino, kg | Painoindeksi | Kehon rasvaton massa, kg |
|---|---|---|---|---|
| A | -2,08 (-2,88, -1,28) n = 11 |
-2,03 (-2,76, -1,31) n = 13 |
-1,49 (-2,12, -0,86) n = 12 |
0,16 (-0,54, 0,87) n = 6 |
| B | -1,94 (-2,77, -1,11) n = 12 |
-2,29 (-3,19, -1,39) n = 11 |
-1,18 (-1,93, -0,44) n = 10 |
0,65 (-0,06, 1,36) n = 5 |
| C | -1,79 (-3,15, -0,43) n = 3 |
-1,41 (-2,38, -0,44) n = 4 |
-0,91 (-1,78, -0,05) n = 4 |
0,70 (-0,21, 1,61) n = 2 |
| D | -2,01 (-3,45, -0,57) n = 2 |
-0,36 (-2,15, 1,43) n = 1 |
-0,43 (-1,76, 0,90) n = 1 |
1,10 (0,22, 1,99) n = 2 |
| E | -2,52 (-3,83, -1,20) n = 4 |
-4,58 (-5,94, -3,22) n = 5 |
-1,43 (-2,35, -0,51) n = 6 |
-0,00 (-3,70, 3,70) n = 1 |
| F | -2,18 (-3,70, -0,67) n = 2 |
-3,11 (-6,11, -0,12) n = 1 |
-1,65 (-3,27, -0,02) n = 1 |
0,51 (-0,62, 1,64) n = 1 |
Tulokset osoittivat, että kaikki liikuntainterventiotyypit (A–F) vaikuttivat myönteisesti kehon rasvaprosenttiin. Kaikki interventiotyypit vaikuttivat myönteisesti myös kehon painoon ja painoindeksiin lukuun ottamatta raskaan intensiteetin voimaharjoittelua.
Eri interventiotyyppien vertailussa yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu sijoittui verkostometa-analyysissä parhaiten vaikuttavien harjoittelumuotojen joukkoon kehon rasvaprosentin ja painon vähentämisessä.
Raskaan intensiteetin voimaharjoittelu sijoittui parhaaksi rasvattoman kehon massan lisäämisessä. Eri harjoittelumuotojen keskinäisiä eroja koskevan näytön varmuus oli kuitenkin pääosin matala tai erittäin matala, joten tuloksia ei voida tulkita varmaksi osoitukseksi yhden harjoittelumuodon paremmuudesta.
Kohtalaisen intensiteetin yhdistetty kestävyys- ja voimaharjoittelu (ryhmä E) tuotti kontrolliryhmään verrattuna suurimman vaikutusarvion kehon painon (MD −4,58 kg; 95 % LV −5,94 – −3,22) ja kehon rasvaprosentin (MD −2,52 prosenttiyksikköä; 95 % LV −3,83 – −1,20) vähenemisessä.
Raskaan intensiteetin voimaharjoittelu (ryhmä D) lisäsi rasvatonta kehon massaa kontrolliryhmään verrattuna (MD +1,10 kg; 95 % LV 0,22–1,99). Näytön varmuus tässä vertailussa oli kohtalainen. Verkostometa-analyysissä raskaan intensiteetin voimaharjoittelu sijoittui parhaaksi rasvattoman massan lisäämisessä, mutta sen paremmuutta muihin aktiivisiin harjoittelumuotoihin nähden koskevan näytön varmuus oli matala.
Tulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät: (Harhan riskit, epäily julkaisuharhasta (epäsymmetrinen funnel plot -analyysi), ja tulosten ristiriita (korkea heterogeenisuus). Kaikkien 32 tutkimuksen joukossa arvioitiin, että harhan riskin suhteen 26 tutkimuksessa (81,3 %) oli "joitakin huolenaiheita", harhan riski oli korkea neljässä (12,5 %) tutkimuksessa ja matala kahdessa (6,3 %) tutkimuksessa.
Kommentti: Kestävyys- ja voimaharjoittelun yhdistäminen saattaa olla myös liikuntaharjoittelun toteutumisen näkökulmasta hyvä yhdistelmä. Yksilöt voivat kyllästyä vain yhden tyyppiseen harjoitteluun. Erilaisen harjoittelun yhdistäminen tuo vaihtelua liikkumiseen. Lapsille ja nuorille monipuolinen liikunta on erittäin tärkeää motoristen taitojen oppimisen näkökulmasta.