Miettikää perheessä yhdessä, miten liikkumista jo nyt kertyy arjessa
- Nykyinen arki- ja hyötyliikkuminen ja liikkumistottumukset:
- Liikkumista voi kerryttää esim. roskien vienti, kotona portaiden kävely, siivoaminen, kaupassa käynti, kävely
bussipysäkille tai autolle, koulu- ja opiskelumatkat jalan (pyörä, kävely, potkulauta
tms.), lemmikin ulkoilutus, kotona ja koulussa liikuskelu, kotityöt, kavereille ja
harrastuksiin kulkeminen jalan, kavereiden kanssa liikuskelu
- Mahdolliset liikkumista sisältävät harrastukset ja tekeminen, kuten perheen tai kavereiden
kanssa yhdessä tapahtuva tekeminen, retket, ulkoilu, leikkiminen, leikkipuistoissa
käyminen, kerhot, iltapäiväkerhot, ohjattu ja ohjaamaton liikunta tai muut harrastukset,
joissa tulee liikkumista.
- Anna positiivista palautetta lapselle tai nuorelle jo kaikesta toteutuvasta liikkumisesta.
Kaikki liikkuminen, liikuskelu ja liikunta on terveydelle hyväksi.
- Miettikää perheen kanssa yhdessä, mikä olisi lasta, nuorta tai koko perhettä kiinnostava, realistinen ja mielekäs tapa lisätä liikkumista
- Pohtikaa yhdessä, millaisesta liikkumisesta tai liikunnasta on aiempia positiivisia
kokemuksia
- Ajankäytön mahdollisuudet, ympäristö (koti, lähiympäristö, harrastus- ja leikkipaikat),
perheen voimavarat (liikkuminen yhdessä pidemmän päälle voi myös tukea koko perheen
jaksamista).
- Arkiaktiivisuuden ja/tai liikuntaa sisältävän harrastuksen aloittaminen tai aktiivisuuden
lisäys?
- Onko mielekäs tapa liikkua käytännönläheistä, muun tekemisen ohessa kertyvää, hyötyliikuntaa,
suunnitelmallista liikuntaa, kovatehoista vai kevyttä liikuntaa, ulkona vai sisällä,
yksin vai ryhmässä.
- Liikuntaharrastuksen ei tarvitse olla ohjattua; perheen tai kavereiden kanssa voi
yhdessä lähteä pelailemaan, leikkimään, retkeilemään tai muutoin liikkumaan, tavoitteena
kuitenkin säännöllisesti toteutuva liikkuminen.
- Liikkumistavan vaihtelu ja monipuolisuus on pelkästään hyväksi lapsille ja nuorille,
joten eri päivinä ja viikkoina voi tehdä eri asioita.
- Ohjatun liikunnan osalta kokeilut lasta tai nuorta itseään kiinnostavissa lajeissa,
jos se on mielekäs tapa lisätä liikuntaa.
- Jos lapsi pelaa digilaitteilla, voi kokeilla vaihtaa pelejä liikkumista sisältäviin
peleihin.
- Pienikin liikkuminen ja sen lisäys toistuvasti antaa jo ison hyödyn verrattuna siihen,
että ollaan vain paikallaan tai käytetään aina autoa tai muuta passiivista liikkumisvälinettä
aktiivisen – kuten kävely, pyörä, rulla- tai potkulauta – liikkumisvälineen sijaan.
- Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä enemmän liikkumisen pitäisi tapahtua leikin
kautta ja lasta spontaanisti kiinnostavalla ja innostavalla tavalla. Tähän kannattaa
hyödyntää lähiluontoa, leikkipuistoja, kavereiden ja perheen kanssa touhuamista sekä
ruutuajan välttöä. Nämä ohjaavat lapsen kehittämään itse mielekästä tekemistä.
- Nuorten kanssa voi pohtia yhdessä tapoja konkreettisesti lisätä omaehtoista kavereiden
ja perheen kanssa liikkumista, arkiliikkumista ja hyötyliikkumista taikka suunnitelmallisempaa
liikuntaharrastusta, jos se nuorta kiinnostaa.
- Liikunnan tulisi olla lapselle ja nuorelle mieluisaa, ja tavoitteena olisi löytää lasta tai nuorta itseään kiinnostavat liikkumisen tavat,
joista saa onnistumisia, iloa ja mielihyvää.
- Tärkeää on luoda positiivista liikkumis- ja liikuntasuhdetta lapsuus- ja nuoruusiässä.
- Lisäksi on tärkeä luoda ja kannustaa luomaan arkiliikkumiseen rutiineja, esim. matkat
aktiivisesti, arkiaskareet, istumisen tauottaminen.
- Liikkuminen tukee myös nukkumista ja auttaa päivärytmin ylläpitoa lapsilla ja nuorilla.
- Liikunta voi tukea myös mielen hyvinvointia ja tarjota lapselle ja nuorelle onnistumisen elämyksiä.
- Lapsen liikkumisen lisäämiseksi vanhempien on hyvä luoda selkeä ja konkreettinen suunnitelma. Vanhempien esimerkki ja tuki on
keskeistä lapsen liikkumiselle.
- Mitä tapoja voidaan hyödyntää liikkumisen lisäämisen tukena (huomioiden koti, piha,
lähiympäristö, lähiluonto, päiväkoti- ja kouluympäristö)
- Varataan aikaa lapsen kanssa tekemiseen tai lapselle kavereiden kanssa tekemiseen
- Rajoitetaan omaa ja lapsen ruutuaikaa sekä hyödynnetään tätä aikaa aktiiviseen yhdessä
tekemiseen tai leikkimiseen.
- Nuoren kanssa on hyvä yhdessä miettiä konkreettisia ja selkeitä tapoja ja tavoitteita liikkumisen lisäämiseen
- Arkiaktiivisuuden lisäykset
- Omatoiminen, kavereiden, perheen kanssa liikkuminen
- Mahdollinen liikuntaharrastuksen aloitus. Harrastaminen voi olla omatoimista tekemistä,
esim. kävely, pyöräily, uiminen, kuntosali ja/tai kaveriporukalla harrastamista ja/tai
ohjattua harrastamista seurassa (huomioi laajasti mahdollisia lajeja omalla paikkakunnalla,
kuten pallopelit, voimistelu, kamppailulajit, taitolajit, heittolajit, voimaharjoittelulajit,
parkour yms.)
- Harrastamisessa huomioitava realistisuus (kustannukset, kulkeminen, tarjonta paikkakunnalla)
- Selkeä suunnitelma, esim. montako kertaa viikossa, kuinka kauan kerralla (ainakin,
jos omaehtoista tekemistä): aloitus asteittain (esim. 1–2 kertaa viikossa, lyhyempi
aika alkuun esim. 10–30 min/kerta), jos liikkumista aiemmin vähän
- On yleensä mielekkäämpää aloittaa pienistä määristä ja lisätä viikkojen ja kuukausien
aikana liikuntaa hiljalleen, jolloin kertyy onnistumisia ja voi huomata kehityksen;
motivaatio ja kiinnostus pysyy yllä
- Lajia ja tapaa harrastaa voi vaihtaa ja kokeilla useita eri vaihtoehtoja tai harrastaa
useita lajeja omatoimisesti ja/tai seurassa yhtä aikaa kiinnostusten mukaan
- Kannattaa hyödyntää seurojen aloituskurssit ja kokeilu- tai tutustumiskerrat, kansalaisopistot,
kerhotoiminnat ja järjestöjen tarjonta kiinnostavien lajien ja harrastusten etsimiseen.
Myös kunnan liikuntaneuvoja taikka fysioterapeutti voivat auttaa sopivan liikuntamuodon
löytämisessä ja liikkumisen lisäämisen tukena.
|