Takaisin Tulosta

Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa

Lisätietoa aiheesta
Sanna Hallamies
31.3.2026

Mittausten merkitys virtsankarkailupotilailla

Tärkeimmät urodynaamiset tutkimukset naisten virtsankarkailun diagnostiikassa

  • 1) Rakon painemittaus eli kystometria, jonka avulla selvitetään rakon sisäistä painetta, rakon tuntoa, rakon tilavuutta, tilavuuden ja paineen suhdetta (komplianssi eli venyvyys) ja rakkolihaksen supistuksia, kun rakkoa täytetään.
    • Tällä tutkimuksella kuvataan rakon varastointitoimintaa.
    • Karkailun diagnostiikassa kystometrialla voidaan objektiivisesti osoittaa esimerkiksi rakkolihaksen yliaktiivisuus, joka voi aiheuttaa pakkokarkailua, tai aliaktiivisuus (hypotonia/atonia), jonka seurauksena potilaalla voi esiintyä ylivuotokarkailua.
    • Provokaatiotestinä yskittäminen kystometrian aikana kuuluu perustekniikkaan.
    • Jäävesikokeessa kylmän veden nopealla ruiskutuksella rakkoon pyritään provosoimaan rakkolihassupistus ja samalla saadaan käsitys rakon kylmätunnosta.
  • 2) Virtsaputken painemittauksilla saadaan tietoa virtsaputken sulkutoiminnasta.
    • Nykyään käytetään pääasiassa elektronisia paineanturikatetreja.
    • Katetria tasaisella nopeudella vedettäessä virtsaputkessa oleva anturi mittaa paineprofiilin koko virtsaputken matkalta (staattinen eli lepopaine).
    • Paineanturi mittaa paineen lisäksi virtsaputken anatomisen ja toiminnallisen pituuden.
    • Lepotilassa painemittauksella ei katsota olevan merkitystä karkailun diagnostiikassa eikä vaikeusasteen määrityksessä.
    • Sen sijaan virtsaputken sulkupaineen mittausta ponnistaessa käytetään yleisesti ponnistuskarkailun objektiiviseen osoittamiseen, eli sulkupaineen nollautuminen tai negatiivisuus on objektiivinen osoitus ponnistuskarkailusta.
    • Tätä tehtäessä katetrin päässä oleva anturi mittaa rakon painetta samalla, kun virtsaputkessa olevaa anturia vedetään tasaisella nopeudella virtsaputkea pitkin, kun potilas samalla yskii tasaisin väliajoin.
    • Tällöin virtsarakon paine siis ylittää virtsaputken paineen ja täyttönesteen lirahtaminen virtsaputkesta on useimmiten myös nähtävissä.
  • 3) Virtsasuihkun virtausmittaus eli flowmetria mittaa rakon tyhjenemisnopeutta.
    • Heikentyneen virtsan virtauksen syynä voi olla joko este virtsaputkessa tai rakon heikentynyt supistusvoima.
    • Painevirtaustutkimuksella, jossa mitataan tyhjenemisnopeutta suhteessa rakon paineeseen, voidaan erottaa nämä tilanteet.
    • Virtausesteen määritelmän raja-arvot naisilla eivät ole vakiintuneita.
    • Flowmetrialla sinänsä ei juuri ole merkitystä naisen virtsakarkailun diagnostiikassa, mutta siinä todettu hidas virtausnopeus (maksimivirtaama alle 20 ml/s) voi ennakoida leikkauksenjälkeisiä virtsaamisongelmia «Hong B, Park S, Kim HS, ym. Factors predictive of ...»7.
    • Mittaus on kuitenkin helppo suorittaa kystometrian yhteydessä.
  • Ks. myös taulukko «Urodynaamiset mittaukset. ...»1.
Taulukko 1. Urodynaamiset mittaukset. «Salminen P, Koljonen V, Pakarinen M ym. (toim.). K...»8
Tutkimus1) Mitä mitataan? Miten suoritetaan? Huomioita
1) Standardoituja mittausmenetelmiä ei ole, vaan ne vaihtelevat eri sairaaloissa riippuen tutkijasta ja laitteistosta. Myös normaaliarvot ovat lähinnä viitteellisiä.
Flowmetria Virtsasuihkun nopeus ja rakon tyhjeneminen Tutkittava tyhjentää rakkonsa mittausastiaan mahdollisimman rauhallisissa olosuhteissa ja kiireettömästi. Yleensä flowmetriakäyrä on yksihuippuinen, maksimivirtaama (peak flow rate) > 15 ml/s. Normaaliarvoa rakon tyhjentämiseen käytettävään aikaan ei ole määritelty. Ns. "delay time" eli aika miktion alkamiseen rekisteröidään myös.
Jäännösvirtsan mittaaminen Spontaanin virtsaamisen jälkeen rakkoon jäänyt virtsa Aseptinen kertakatetrointi tutkimuksen alussa tai tutkimuksen lopussa flowmetrian perusteella laskettuna. Naisilla normaali jäännösvirtsan määrä on < 100 ml.
Kystometria Rakon tunto, rakon sisäinen paine ja tilavuus, yleensä täytetään noin 300–400 ml. Rakkolihaksen supistelu täytön aikana. Ohuella mittausanturilla täytetään rakkoa hitaalla nopeudella (20–50 ml/min huoneenlämpöisellä keittosuolaliuoksella). Rakkoanturilla mitataan rakon sisäinen paine. Rektaalianturilla mitataan vatsaontelon paine. Rakkolihaspaine on rakkopaineen ja vatsaontelon paineen erotus. Tutkittava ilmoittaa tuntemuksiaan; ensitunne (noin 100 ml), virtsaamistarve (noin 150–250 ml), voimakas tarve (noin 350–400 ml) ja virtsapakko (noin 400–600 ml). Normaalisti ei tapahdu rakkolihaksen paineen nousuja.
Jäävesikoe Rakon kylmätunto, rakkolihaksen supistelu Ruiskutetaan tyhjään rakkoon 100 ml jääkylmää keittosuolaliuosta 20 sekunnin kuluessa. Mitataan rakon ja vatsaontelon paine ruiskutuksen aikana ja 2 minuutin sen jälkeen. Jäävesikoe on positiivinen, jos tapahtuu rakkolihassupistus. Positiivinen jäävesikoe voi viitata selkäydinperäiseen rakkolihaksen yliaktiivisuuteen, kylmän tuntemus ei merkitse positiivista jäävesikoetta.
Painevirtaustutkimus Samanaikaisesti rakkolihaksen paine ja virtsan virtaama Virtsauksen aikana kystometriamittausanturilla mitataan rakkopaine, rektaalianturilla vatsaontelon paine ja flowmetrialla virtsan virtaama. Normaalisti vatsaontelon paine ei nouse, vaan virtsaus tapahtuu rakkolihassupistuksen avulla. Virtsauksen aikana huono virtaama ja samanaikainen korkea rakkolihaspaine viittaa virtsaputken virtausesteeseen.
Profilometria Virtsaputken pituus ja sulkupaine Mittausanturia vedetään ulos virtaputkesta automaattisesti tietyllä nopeudella ensin levossa, sitten tutkittavan yskiessä. Naisen virtsaputken pituus on 23–30 mm, paine 120 cmH20 miinus ikä; < 20 cmH20 on ns. matalapaineinen uretra

Kirjallisuutta

  1. Clement KD, Lapitan MC, Omar MI, ym. Urodynamic studies for management of urinary incontinence in children and adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;2013(10):CD003195 «PMID: 24166676»PubMed
  2. Rachaneni S, Latthe P. Does preoperative urodynamics improve outcomes for women undergoing surgery for stress urinary incontinence? A systematic review and meta-analysis. BJOG 2015;122(1):8-16 «PMID: 25041381»PubMed
  3. Nager CW, Sirls L, Litman HJ, ym. Baseline urodynamic predictors of treatment failure 1 year after mid urethral sling surgery. J Urol 2011;186(2):597-603 «PMID: 21683412»PubMed
  4. Lin FC, Nitti VW. The Role of Urodynamic Testing Prior to Third-Line OAB Therapy. Curr Bladder Dysf Reps 2020;15:159
  5. Nitti VW, Rovner ES, Bavendam T. Response to fesoterodine in patients with an overactive bladder and urgency urinary incontinence is independent of the urodynamic finding of detrusor overactivity. BJU Int 2010;105(9):1268-75 «PMID: 19889062»PubMed
  6. EAU Guideline 2025: Management of Non-Neurogenic Female Lower Urinary Tract Symptoms. [https://uroweb.org/guidelines/non-neurogenic-female-luts]
  7. Hong B, Park S, Kim HS, ym. Factors predictive of urinary retention after a tension-free vaginal tape procedure for female stress urinary incontinence. J Urol 2003;170(3):852-6 «PMID: 12913715»PubMed
  8. Salminen P, Koljonen V, Pakarinen M ym. (toim.). Kirurgia. 4., uudistettu painos 2024.
Artikkelin tunnus: nix00567 (050.050)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Käypä hoito -suositus

Anna palautetta
Linkkien värikoodit