ADHD-oireisilla henkilöillä on usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa.
Toiminnanohjauksella tarkoitetaan psyykkisiä prosesseja, joiden avulla yksilö pystyy
toimimaan päämääräsuuntautuneesti tilanteen vaatimusten mukaisesti.
Toiminnanohjaus käsitteenä on haasteellinen, ja eri tutkijat jaottelevat sitä eri
tavoin. Tyypillisesti sen katsotaan koostuvan useista toisiinsa liittyvistä taidoista.
Nykyisen vaikutusvaltaisen näkemyksen mukaan perustoimintoja ovat toimintaa häiritsevien
reaktioiden ja ulkoisten ärsykkeiden ehkäiseminen (inhibitio), työmuisti ja toimintatapojen
joustava vaihtaminen «Miyake A, Friedman NP. The Nature and Organization...»1. Perustoimintojen varaan rakentuvat monimutkaisemmat säätelytoiminnot, kuten kyky
jäsentää tilanteita, tehdä suunnitelmia ja toimia suunnitelmien mukaisesti «Andrewes D. Neuropsychology. From theory to practi...»2, «Diamond A. Executive functions. Annu Rev Psychol 2...»3.
Muista psykologian teorioista peräisin olevia, sisällöllisesti läheisiä käsitteitä
ovat muun muassa metakognitiot ja itsesäätely.
Toiminnanohjauksen taitojen mittaamiseksi on kehitetty useita arviointimenetelmiä.
Tyypillisiä arviointimenetelmiä ovat havainnointi, haastattelu, testimenetelmät ja
kyselomakkeet.
Testimenetelmien avulla saadaan arvokasta tietoa henkilön toimintakyvystä, mutta usein
niiden ja käyttäytymisessä esiintyvien ongelmien välillä on vain heikko korrelaatio
«Vilkki J, Saunamäki T. Toiminnanohjauksen häiriöt...»6. Toiminnanohjauksen taitojen arviointi testeillä tutkimustilanteessa on vaikeaa.
Testeillä ei välttämättä saada esille kognitiivisesti hyvätasoisen henkilön toiminnanohjauksen
vaikeuksia, vaikka ne arjessa, työssä tai opiskelussa olisivatkin selviä.
Lapsen toiminnanohjauksen taitojen arvioinnissa on syytä painottaa vanhemmilta ja
opettajilta saatavia tietoja lapsen suoriutumisesta jokapäiväisissä tilanteissa. Haastattelun
ohella tietoja voi hankkia myös käyttämällä strukturoituja kyselylomakkeita (esim.
KESKY «Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, ym. The Attention...»7).
Aikuisten kohdalla painotetaan henkilön itsensä sekä läheisten haastattelua. Tietoa
voidaan kerätä myös käyttämällä kyselylomakkeita (ks. ADHD-kyselylomakkeet ja puolistrukturoidut
haastattelut aikuisilla «Aikuisten ADHD-kyselylomakkeet ja puolistrukturoidut haastattelut»1).
Kirjallisuutta
Miyake A, Friedman NP. The Nature and Organization of Individual Differences in Executive
Functions: Four General Conclusions. Curr Dir Psychol Sci 2012;21(1):8-14 «PMID: 22773897»PubMed
Andrewes D. Neuropsychology. From theory to practice. 2. painos. Taylor & Francis:
New York 2016
Diamond A. Executive functions. Annu Rev Psychol 2013;64():135-68 «PMID: 23020641»PubMed
Monette S, Bigras M, Lafrenière MA. Structure of executive functions in typically
developing kindergarteners. J Exp Child Psychol 2015;140():120-39 «PMID: 26241760»PubMed
Klenberg L, Närhi V, Husberg H ym. KUMMI 19. Itsesäätely ja toiminnanohjaus. Suunnan,
motivaation ja kapasiteetin tukeminen koulussa. 2020. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.
Vilkki J, Saunamäki T. Toiminnanohjauksen häiriöt. Teoksessa M. Jehkonen, T. Saunamäki,
Liisa Paavola & J. Vilkki (toim.) Kliininen neuropsykologia. 2019;ss. 73-85, Duodecim:
Helsinki.
Klenberg L, Jämsä S, Häyrinen T, ym. The Attention and Executive Function Rating Inventory
(ATTEX): Psychometric properties and clinical utility in diagnosing ADHD subtypes.
Scand J Psychol 2010;51(5):439-48 «PMID: 20338019»PubMed
Seesjärvi E, Puhakka J, Aronen ET, ym. Quantifying ADHD Symptoms in Open-Ended Everyday
Life Contexts With a New Virtual Reality Task. J Atten Disord 2022;26(11):1394-1411
«PMID: 34865551»PubMed
